Ennakkoluulottomuus kannattaa aina. Kun Marjatta Saha uskaltautui ensimmäistä kertaa Kaustisen festareille, syntyi kaksi elinikäistä suhdetta.

Laulun mukaan onni suosii rohkeaa.

Marjatta Saha toipui 2000-luvun alussa pitkän parisuhteen kariutumisesta. Kun alkoi tuntua siltä, että elämään mahtuisi jotain uuttakin, hän lähti kahden niin ikään eronneen naisystävänsä kanssa miehenhakureissulle Suomen festivaalikesään.

Ensimmäiseksi matka vei vanhan kotikaupungin Seinäjoen tangomarkkinoille, mutta vienti oli vaisunlainen.

Kukaan naisporukasta ei ollut käynyt aiemmin Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla, joten se sovittiin seuraavan viikonlopun kohteeksi.

Lue lisää:

”Kun sanotaan, niin piretään”

Naisporukka majoittui Kaustisella Timosen pihaan, ja valmistautui kansanmusiikin kuuloon papiljotit päässä ja valkoviiniä siemaillen. Samassa paikalle saapui puhelias mies tuohireppu selässään.

Naisten asiat kuultuaan hän lupasi etsiä kolmikolle sopivat kaustislaiset hevosmiehet tuota pikaa.

Aivan niin ei käynyt. Kyseinen mies, tuolloin Helsingissä asunut Pekka Turunen iski silmänsä Marjattaan.

Kenkäkauppiaalla (Pekka) ja Nokian diplomi-insinöörillä (Marjatta) löytyi paljon yhteistä puhuttavaa maailmanmatkoilta ja nuoruudenpäiviltä Oulusta, jossa Pekka oli asunut lähes koko ikänsä ja Marjatta opiskeluaikansa.

Kansanmusiikkijuhlien tiimellyksessä Pekka ja Marjatta sopivat lähtevänsä seuraavana kesänä moottoripyörällä Irlantiin.

– Pohjalaiset on vähän sen mallisia, että kun sanotaan, niin piretään. Ei siinä auttanut kuin ryhtyä moottoripyöräostoksille, Pekka kertoo.

Irkuissa pohjat, Kaustisella kihlat

Irlannin-matka tuli tehtyä. Kymmenen päivää Irlannin vesisateissa riitti vakuuttamaan Marjatan ja Pekan, että toimeen tullaan tiukoissakin paikoissa.

Pariskunta vietti kihlajaiset Timosen pihassa pari vuotta myöhemmin ja myös häät vietettiin Kaustisilla kesällä 2008.

Irlannin sateessa syntyneelle luottamukselle on ollut sittemmin käyttöä, kun Marjatta ja Pekka ovat rakentaneet yhteisen elämän sekä uuden kulttuuri- ja majatalon Turusen Sahan Oulun historialliseen Pikisaareen.

Matkalle on mahtunut homeongelmia, Pekan lapsen kuolema ja muutama pienempi vastoinkäyminen.

Entäs ne hevosmiehet?

Kansanmusiikkijuhlille lähtöä Marjatta ei edelleenkään kadu.

– Hurmaannuimme kaikki kolme naista Kaustiseen ja olemme käyneet siellä siitä lähtien, Marjatta kertoo.

Vaan entäs ne kohtalosisarille luvatut hevosmiehet?

– No, hankkimatta jäivät sillä matkalla, mutta heille miehet ovat löytyneet muuta kautta, Marjatta naurahtaa.