Sota loppui Suomessa 1944 mutta jatkui perheissä. Murtuneet miehet, rasitetut naiset, pelkoa kokeneet lapset. Miten se näkyy sinun elämässäsi? Kerro kokemuksistasi!

Sodanjälkeisiä vuosia koskevia muistitietokeruita on järjestetty aiemminkin. Nyt asialla on Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) otsikolla Perheissä jatkunut sota.

Eikö muistoja ole jo riittävästi tallessa?

– Eipä taida olla. Tiedämme edelleen melko vähän siitä, millaiseksi perhe-elämä ja perheenjäsenten väliset suhteet muovautuivat sodan jälkeen, sanoo tutkijatohtori Antti Malinen Jyväskylän yliopistosta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

"Tiedämme edelleen melko vähän sodan jälkeisestä perhe-elämästä."

– Tiedossa on esimerkiksi se, että monet sodasta panneet miehet oireilivat eri tavoin, mutta on yhä vaikea rakentaa kokonaiskuvaa siitä, kuin tyypillistä miesten oireilu, vaikkapa juominen ja painajaiset, olivat, ja kuinka pitkään sopeutumisen ongelmat jatkuivat. Myös naisilla ja lapsilla oli omat sopeutumisen ongelmansa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Varhain itsenäistyneet lapset

Muistoja on tärkeä saada kokoon paljon, jotta hahmottuisi, miten paljon ja miten erilaisia voimavaroja ja kykyjä sopeutua sodan jälkeisen ajan ongelmiin ihmisillä oli, Malinen sanoo.

– Itse olen usein miettinyt esimerkiksi sitä, miten varhain monet lapset joutuivat itsenäistymään ja miten se on vaikuttanut heihin ja heidän lastensa elämään. Sotaan liittyvät väestönliikkeet kuljettivat perheenjäseniä toisistaan erilleen, ja näin kävi myös mummolleni. Hän aloitti 14-vuotiaana kotiapulaisen työt Ensossa ja evakuoitui työnantajaperheensä mukana Helsinkiin.

Muisteleminen haihduttaa häpeää

Muistojen keräämisen intoon vaikuttaa Malisen mielestä myös se, että sodasta on nyt niin kauan, että aiemmin vaietuistakin asioista, kuten mielenterveyden ongelmista, on nyt sallittua ja aiempaa helpompi puhua, vaikka niihin vieläkin liittyy paljon häpeää.

– Uskon, että kollektiivisia historiallisia kokemuksia peilaavat tutkimus voi auttaa ihmisiä jäsentämään kipeitäkin muistoja ja kokemuksia uudella tavalla ja uudesta näkökulmasta. Myös muistojen työstäminen paperille voi tuottaa samanlaisen vaikutuksen, Antti Malinen sanoo.

Keruun yhteydessä saadut tallennetaan tutkijoiden käyttöön SKS:n arkistoon.

Lähetä kirjoituksesi 31.5.2016 mennessä. Tarkemmat ohjeet www.finlit.fi/keruut

Lisätietoja keruusta ja tutkimushankkeesta: antti.j.malinen@jyu.fi ja jyu.academia.edu/AnttiMalinen

Sisältö jatkuu mainoksen alla