Hävettää! Häpeä rajoittaa elämää, estää menestymistä ja sallii alistamisen, mutta siitä voi olla myös hyötyä. Lue miksi.

Pari- ja seksuaaliterapeutti Teija-Liisa Ranta näkee vastaanotollaan toistuvasti pariskuntia, joiden ongelmien takaa paljastuu usein sama asia: häpeä.

– Seksuaalisuus voi hävettää, oma minäkuva voi hävettää, elämäntilanne voi hävettää. Näistä kaikista saattaa syntyä itsensä vähättelyn kierre, joka aiheuttaa parisuhteeseen kriisiyttävän epätasapainon, Ranta sanoo.

Tärkeintä ei kuitenkaan ole häpeästä eroon pääseminen, vaan sen hyväksyminen. Se onnistuu kahdella tavalla:

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Myöntämällä ja altistamalla. Älä häpeile sitä, että hävettää. Lapsuudelleen ei voi mitään. Joillekin elämäntilanteille ei voi mitään. Tee kerrankin jotakin sellaista, joka oikeasti hävettää. Mene seksikauppaan keskellä päivää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lapsuuden häpeät kulkevat mukana

Monia on toruttu lapsena sanomalla "häpeä!" Teija-Liisa Ranta ei kuitenkaan näe, että häpeä sanana aiheuttaisi ongelmia.

– Jos kamppailet yhä häpeän kanssa, muistelepa: ovatko vanhempasi katsoneet sinua lapsena hyväksyvästi, onko sinua hellitty, oletko tuntenut olevasi turvassa, onko sinua kannustettu ja ymmärretty?

Lapsuudella on kuitenkin merkitystä myös häpeän tunteelle.

– Lapsuudessa koettu häpeä vaikuttaa monin tavoin elämään myös aikuisena, koska lapsena koettu muokkaa ihmisen persoonallisuutta. Meistä on saattanut kasvaa tarkkailijoita, jotka seuraavat omia ja muiden tunteita tarkasti, miellyttävät, eivätkä uskalla olla vapaasti sitä, mitä ovat. Tai meistä on voinut kasvaa herkkiä loukkaantujia ja ulkopuoliseksi itseään kokevia. Täydellisyyteen pyrkiminen ja liiallinen vastuunkanto voivat olla myös seurauksia lapsuuden häpeän tunteista, terapeutti muistuttaa.

Lue häpeästä lisää 29.4.15 ilmestyvästä ET Terveys -lehdestä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla