Opinko enää uutta? Ilman muuta, kun varaat opettelulle riittävästi aikaa.

1. Paljon puhutaan elinikäisestä oppimisesta. Onko pakko jatkuvasti opetella uutta?

On totta, että elinikäisestä oppimisesta on tullut pysyvä käsite ja tila, jota tavoitellaan. Toisaalta koko elämämme on muistinvaraista toimintaa, siis eräänlaista jatkuvaa oppimista.

Oppimiskykymme on todella huikea.

Kun maailma ympärillämme muuttuu, eteemme tulee jatkuvasti uusia tilanteita ja asioita, jotka meidän on otettava haltuun. Ihminen on siis alusta loppuun asti muistava ja oppiva. Oppimiskykymme on todella huikea, aivot nauttivat opiskelusta.

2. Pitäisikö uuden oppimisen painetta iän myötä laskea? Pystynkö enää omaksumaan yhtä vaikeita asioita kuin nuorena?

Ei ikääntyminen ole muistin kannalta vain yhtä alamäkeä, vaikka tiedonkäsittelykykymme heikkeneekin ikääntyessä. Ikä vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti käsittelee tietoa, ja siihen, kuinka monta asiaa voi olla samanaikaisesti mielessä. Käytännössä näillä asioilla ei ole välttämättä merkitystä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ratkaiseva asia ikääntyessä ovat hyvät muistitaidot.

Ratkaiseva asia ikääntyessä ovat hyvät muistitaidot, ja niitä kannattaa ahkerasti opiskella. Oppiminen sujuu samojen periaatteiden mukaan joka iässä: tarvitaan paljon toistoa, asioiden työstämistä ja altistumista uudelle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

3. Eikä muisti väistämättä heikkene, kun ikää karttuu?

Muistamattomuuteen kiinnitetään ikääntyessä niin paljon huomiota, että se väkisinkin alkaa huolettaa ihmisiä. Vaikka muistisairauksista puhutaan, ne ovat työikäisillä hyvin harvinaisia, ja ikääntyneetkin sairastuvat yleensä vasta vanhemmalla iällä.

Uusien asioiden mieleen painaminen ei ole ikääntyessä mitenkään mahdotonta. Kaikenikäiset joutuvat näkemään muistamisen eteen vähän vaivaa.

4. Miten uusien asioiden omaksumiseen pitäisi suhtautua?

Uuden oppimista kannattaa lähestyä taitolajina. Oppiminen saa myös olla hauskaa. Jaksamme paremmin opiskella ja ottaa uusia asioita haltuun, jos etsimme asiasta jotain omakohtaista ja innostavaa.

Usein on myös mukava opetella asioita yhdessä muiden kanssa, muiden tuki auttaa jaksamaan uuden haltuunottoa. Myös se innostaa, että oppii tietoja ja taitoja, jotka ovat oman elämän kannalta tärkeitä.

Mitä paremmin osaamme käyttää päivittäin tarvitsemiamme laitteita, sitä itsenäisempää elämää pystymme elämään.

5. Jos esimerkiksi tietotekniikka ei enää vain kiinnosta, onko silti pakko yrittää edelleen oppia sitä?

Voi tietysti valita, mihin aikaansa käyttää. Kannattaa miettiä, ovatko vaikkapa tekniset laitteet sellaisia, että niiden haltuunotosta on hyötyä.

On hyvä pitää mielessä, että mitä paremmin osaamme käyttää päivittäin tarvitsemiamme laitteita ja apuvälineitä, sitä itsenäisempää elämää pystymme elämään.

6. Salasanat tuottavat kamalasti päänvaivaa. Onko niiden mieleen painamiseen olemassa mitään hyvää muistisääntöä?

Salasanat eri laitteisiin ja järjestelmiin tuottavat päänvaivaa kaikenikäisille. Niitä pitää myös jatkuvasti päivittää. Hyvä neuvo on pitää salasanaa varten mielessä yksi sananpätkä, joka toistuu osana kaikkia salasanoja. Tähän sanajuureen lisätään sitten eri loppuosia, joita voi kantaa mukana erillisellä muistilapulla.

Pelkkä pakko harvoin motivoi ihmistä oppimaan.

Lisättävät osat voivat olla vaikeammin muistettavia merkkejä, kuten numeroita, erikoismerkkejä tai isoja alkukirjaimia, jotka tekevät salasanasta turvallisempia.

7. Voiko opeteltavaa olla liikaa?

Oppiminen ei ole itseisarvo. Esimerkiksi työpaikoilla saatetaan ottaa hyvin nopealla tahdilla käyttöön uusia tietokoneohjelmia ja -järjestelmiä ilman, että niiden opettamiseen ja omaksumiseen varataan tarpeeksi aikaa. Kiire johtaa uuden oppimisen ähkyyn eivätkä asiat jää mieleen. Pelkkä pakko harvoin motivoi ihmistä oppimaan, se pikemminkin haittaa omaksumista.

Uupunut mieli ei omaksu uusia asioita.

8. Oppiminen tuntuu vaivalloiselta. Miten sitä voisi helpottaa?

Kannattaa miettiä, onko asia juuri nyt tärkeä, eli motivaation pitää olla kunnossa. Seuraavaksi on hyvä varata oppimiselle riittävästi aikaa. Uupunut mieli ei omaksu uusia asioita joustavasti. Jos uuden opiskelu väsyttää, on hyvä hellittää hetkeksi. Jo tunnin tai vielä mieluummin päivän parin tauko ilman suoritepakkoa saattaa helpottaa oloa. Samalla on hyvä kuulostella, miksi tekee asioita. Näin myös kadoksissa oleva motivaatio saattaa löytyä.

9. Olisiko erilaisista opiskelutekniikoista hyötyä?

Opiskelutekniikat ovat tärkeitä kaikessa oppimisessa. Vanha sanonta ”kertaus on opintojen äiti” pätee erinomaisesti oppimiseen. Tutkimukset osoittavat, että oppitunnin kertaus pienissä jaksoissa, esimerkiksi 15–20 minuuttia kerrallaan pitkin viikkoa, on oppimisen kannalta tehokkainta. Myös pitkien asiatekstien omaksuminen kannattaa jaksottaa ja aihealueen päätteeksi kerrata lukemansa.

Ulkoa mieleen painettavissa asioissa riimit, lorut tai mielikuvat auttavat. Käytä luovuutta, mielleyhtymät voivat olla jopa liioittelevia. Jotkut kii­peävät mielessään rappusia, toiset ripottelevat asioita huoneisiin tai puunrunkoon.

Oppimiskykyä ei voi kehittää pillereillä tai ravintolisillä.

Jokin aika sitten hämmästeltiin isoäitiä, joka muisti kaikkien sadan lastenlastensa nimet ulkoa. Tällaisessa muistitehtävässä voisi lapset nimineen sijoittaa mielessään esimerkiksi jonkinlaisen sukupuurakenteeseen ja napsia niitä oksilta mieleensä yksi kerrallaan.

10. Voiko uusien asioiden omaksumista helpottaa mitenkään muuten? Auttavatko vaikkapa erilaiset ravintolisät?

Oppimiskykyä ei voi kehittää pillereillä tai ravintolisillä. Silti kaikki, mikä on hyväksi aivoille, edesauttaa myös oppimista.

Terveet elämäntavat, kuten monipuolinen ravinto, hyvä uni ja liikunta, ovat hyväksi myös aivoille. Kaikki tietävät, miten opettelu väsyneenä takkuaa. Levännyt mieli on kaiken omaksumisen kulmakivi.

Asiantuntijoina tutkija Virpi Kalakoski Työterveys-laitokselta ja hyvinvointivalmentaja Johanna Koskimies Neovolentiasta.

Lue myös:

 

Muista mielikuvitus

  1. MIELIKUVITUS. Käytä mielleyhtymiä. Mitä tulee mieleesi sanasta katto? Muistat luultavasti mielleyhtymäsi paremmin kuin itse talo-sanan.
  2. LUOVAA YHDISTELYÄ. Yhdistele mielikuvia rohkeasti. Numeroille voi antaa symbolit. Numerosarjoissa symbolit voi yhdistää toisiinsa.
  3. EI PAKOLLA. Kaikkea ei voi eikä ole pakko muistaa. Pitkäkestoinen muisti ei kuitenkaan ylikuormitu, sinne mahtuu kyllä uutta.

Vinkit antoi Martti Vannas, muistikouluttaja, taikuri ja lääkäri

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 18/2018

Sisältö jatkuu mainoksen alla