Tämä vaatekaappi ei kuulu jutussa esiintyvälle Mira Ahjoniemelle, vaikka samaa väljyyttä ja järjestystä löytyy hänenkin kaapeistaan.
Tämä vaatekaappi ei kuulu jutussa esiintyvälle Mira Ahjoniemelle, vaikka samaa väljyyttä ja järjestystä löytyy hänenkin kaapeistaan.

Kun Karkkilassa asuva Mira Ahjoniemi, 41, aloitti tutustumisen japanilaiseen raivausmenetelmään, hän ei tiennyt siitä vielä mitään. Onneksi.

KonMari-kirja ja siinä esitelty metodi toi niin suuren muutoksen Mira Ahjoniemen elämään, että hän hämmästelee sitä vielä itsekin.

Vaikka maailmalla suosituksi tulleessa teoksessa puhutaan vain tavaroista ja vaatteista, prosessi laittoi uusiksi Miran ruokavalion, liikuntatottumukset ja monet muut tavat.

Etlehti.fi:n haastattelussa Mira kertoo, mikä on yllättänyt ja mistä on tullut iloa eniten tässä japanilaisessa raivaustavassa.

"Kirja meni yhdellä istumalla"

”Aloimme mieheni kanssa suunnitella seuraavaa elämänvaihetta, kun kaksoseni saivat haluamansa opiskelupaikat Tampereelta. Haluamme muuttaa isosta omakotitalosta pienempään kotiin, vähentää kodinhoitoon kuluvaa aikaa ja käyttää rahaa asumisen sijaan matkailuun.

Laitoimme omakotitalon myyntiin ja aloin katsoa kodin irtaimistoa kriittisin silmin: mitä täältä haluan tai voin ottaa mukaan tulevaan pieneen kotiimme?

Puhuin suunnitelmistani myös monelle ystävälle ja tuttavalle. Yhdessä keskustelussa kuulin japanilaisesta KonMari-metodista ja sen kehittäneestä Marie Kondosta. Otin selvää, mikä tämä metodi on ja laitoin kirjan tilaukseen elokuussa 2015. 

Kun sain vihdoin viikkoja myöhemmin loppuunmyydyn KonMari-kirjan käsiini, luin sen yhdellä istumalla kuudessa tunnissa.

Katso ennen ja jälkeen kuva: Näin Mira hyödyntää KonMaria kotona ja töissä

"Laihduin ja sain liikuntakipinän"

Kirja sisältää kasvutarinan Marie Kondon elämästä ja hänen asiakkaidensa tapauksista. Mukana on valtavasti yksityiskohtaisia ohjeita ja "ryhdy nyt toimeen, pystyt siihen!" -tyyppisiä kehotuksia. Kannustava tyyli ja positiivinen elämänasenne antavat iloa ja uskoa tulevaisuuteen. Se sopii minulle loistavasti.

KonMari osui elämässäni juuri oikeaan hetkeen. Elämäni oli jo muutoksessa, mutta en vielä tiennyt, kuinka otan siitä otteen.

Tässä raivauksessa ei käydä läpi vain tavaroita ja vaatteita. Siinä käydään läpi omaa elämänhistoriaa ja nykyistä minää: Kuka minä olen tässä elämänvaiheessa ja tässä iässä? Mikä tuottaa minulle iloa?

Marie Kondon sanat vakuuttivat minut:
”Tavaroiden järjestäminen merkitsee samalla menneisyyden järjestämistä. Se on kuin nollaisit elämäsi ja selvittäisit tilisi, jotta voit astua seuraavan askeleen eteenpäin. Tästä seuraa, että elämäsi alkaa muuttua."

Marie Kondon KonMari-kirja lupaa siivouksen mullistavan koko elämän.
Marie Kondon KonMari-kirja lupaa siivouksen mullistavan koko elämän.

Metodissa on monta hyvää ideaa, joiden viisauden tajuaa kunnolla vasta sitten, kun niitä kokeilee. Mullistavin idea on kiitollisuus. Kodille ja tavaroille puhuminen sekä niiden kiittäminen voi joillekin tuntua hyvin vieraalta, mutta minua tämä japanilainen tyyli kiehtoo ja olen kääntänyt asian kiitollisuudeksi. On hyvä tietoisesti pysähtyä päivittäin osoittamaan tyytyväisyyttä.

Tämän ymmärrettyäni elämääni alkoi tulla koko ajan pieniä muutoksia.

Ruokavalioni parani, laihduin, aloin pukeutua paremmin sekä käyttää enemmän koruja ja asusteita. Sain valtavasti energiaa ja iloa arkeen. Liikuntakipinä syttyi uudelleen.

"Liikaa mustia vaatteita"

Prosessi alkaa vaatteista. Kun käy läpi omat vaatteensa, joutuu kohtaamaan itsensä, oman elämänhistoriansa ja entisen minän, toiveminän sekä todellisen minän. Marie Kondon ainoa kriteeri vaatteiden valinnassa on se, että "tuottaako se iloa?".

Tavoitteena on valita kaappiin ehjiä, kauniita, oikean kokoisia ja oman elämäntavan mukaisia vaatteita. Loput laitetaan rohkeasti pois.

Eikä tarkoitus ole lähteä ostelemaan KonMarin jälkeen uusia vaatteita, sillä useimmilla ihmisillä on yhä tarpeeksi vaatteita vaikka poistaisi niistä yli puolet. KonMari-opin omaksuttuani vaatekaappini sisältää vain huolella valittuja, elämäntapaani tukevia vaatteita. Huomasin esimerkiksi, että minulla ei ole lainkaan järkeviä ulkoiluvaatteita. Hankin sellaiset, ja ne pääsivät heti parhaalle paikalle kaapissani.

Nyt urheilen päivittäin; käyn muun muassa kuntosalilla, kävelyllä ja jumppaan kotona. Liikkumaan lähteminen ei ainakaan kaadu siihen, että urheiluvaatteiden etsiminen vie liikaa aikaa.

"Valitsin kaappiini ehjiä, kauniita, oikean kokoisia ja oman elämäntavan mukaisia vaatteita."

Kaapistani lähti kuluneita ja väärän kokoisia vaatteita sekä vaatteita, joissa on huono materiaali tai vääränmallinen leikkaus. Huomasin myös, että minulla on liikaa mustia vaatteita, joten laitoin hankintalistalle jotain värikästä.

Arkikäytössäni on tällä hetkellä kahdet housut, kolme mekkoa ja viisi paitaa. Tämän lisäksi kaapissani on joitain juhla-, kausi- ja urheiluvaatteita.
Karsitussa kaapissani jokainen vaate on taatusti käytössä ja pyykkikiertommekin on nopeutunut, joten lopulta vähemmän on enemmän.

"Ihmisten ekokiihkeys yllätti"

Monelle suomalaiselle tuntuu olevan vaikeaa luopua erityisesti lahjaksi tai perinnöksi saaduista tavaroista, vaikka niitä ei haluaisi kotiinsa. Tällaisia esineitä säilytämme usein velvollisuudentunteesta. Mutta tavarat eivät saa vangita ihmistä, ja mitään tarpeetonta ei ole pakko säilyttää kotonaan, jos se ei tuota iloa.

Ylläpitämässäni KonMari Suomi Facebook-ryhmässä minut on yllättänyt ihmisten kiihkeä ekohenkisyys ja kierrättäminen. Marie Kondo ei kirjassaan ota kantaa siihen, mitä kodista poistettaville tavaroille tehdään.

Poistettavan vaatteen ja tavaran jatkokäsittely jää lukijan oman harkinnan varaan. Tavat ja mahdollisuudet kierrätykseen, kirpputorilla myymiseen, lahjoittamiseen tai materiaalien uusiokäyttöön voivat olla eri maissa hyvin erilaiset. Tätä moni on kritisoinut Facebookissa, ja Kondolta on toivottu tiukempaa kannanottoa kierrätyksen puolesta.

Myöhemmissä haastatteluissa hän onkin ilmaissut kannattavansa kierrätystä ja materiaalien hyödyntämistä.

Konmarittajan sukkalaatikoissakin säilyy järjestys ja harmonia. Marie Kondolla on jokaiselle vaatekappaleelle, kuten paidoille, housuille ja sukille, oma viikkausmetodinsa.
Konmarittajan sukkalaatikoissakin säilyy järjestys ja harmonia. Marie Kondolla on jokaiselle vaatekappaleelle, kuten paidoille, housuille ja sukille, oma viikkausmetodinsa.

"Vaatekaappi on viikattuna kaunis"

Ajattelin aluksi, että en noudata KonMariin olennaisena kuuluvaa vaatteiden viikkausmetodia. Siinä vaatteita ei viikata kaappiin pinoihin, vaan taitetut vaatteet laitetaan riviin.

Kun kokeilin muutamien vaatteiden taittelua, huomasinkin, että se onkin nopeaa ja miellyttävän rauhallinen hetki. Taitteluun kuluu vain muutama minuutti päivässä. Toki henkarilla viihtyvät vaatteet pidän yhä henkarilla.

Huolehdin vaatteistani nyt paremmin, joten ne todennäköisesti kestävät pidempään kauniina.  Vaatekaappini sisältö on viikattuna niin kaunis, että on ilo herätä aamuisin sekä valita päivän vaatteet ja asusteet.

"Sekalaiset laatikot rasittavat mieltä"

Kotini konmaritukseen meni 1,5 kuukautta, kun käytin siihen enimmäkseen viikonloppujani ja iltojani. Marie Kondo sanoo, että tyypillisesti hänen asiakkaallaan, omakotitalossa asuvalla lapsiperheellä, kuluu hommaan puoli vuotta.

En ole koskaan ollut innokas siivooja, mutta olen visualisti. Ongelmanani ovat olleet kaapit ja sekalaisen tavaran kätköt. Nautin valtavasti, kun tiedän kaiken olevan järjestyksessä myös ovien takana.

Sekalaiset laatikot ovat kuin tekemätön työ. Se rasittaa ja nakertaa mieltä.

Puoli vuotta KonMarin jälkeen kotimme on yhä järjestyksessä. Kodissamme parasta on arjen helppous. Kun kaikelle on paikka, tavarat on helppo palauttaa paikoilleen ja ne myös löytyvät omalta paikaltaan silloin, kun jotain tarvitsee. Pieniä yksityiskohtia on mukavaa välillä järjestellä uudelleen, vaikka varsinainen KonMari on kerran elämässä tehtävä yhtäjaksoinen projekti.

Emme ole vielä päässeet muuttamaan pienempään kotiin, joten meillä on nyt paljon tyhjää kaappitilaa ja käytössä olevat kaapit on väljästi käytössä. Sellainen saa mielenkin ihmeen kevyeksi.

Parasta tässä on ollut se, että KonMari auttoi pääsemään yli ikäkriisistäni ja auttoi lasten kotoa muuton aiheuttamassa elämänmuutoksessa. Sain kaivettua esiin todellisen nykyisen minän äitiyden, parisuhteen ja työelämän velvollisuuksien alta.”

"KonMari auttoi lasten kotoa muuton aiheuttamassa elämänmuutoksessa."

Mira Ahjoniemi löysi KonMarin puoli vuotta sitten ja sen jälkeen hänen elämäänsä on tullut paljon pieniä muutoksia.
Mira Ahjoniemi löysi KonMarin puoli vuotta sitten ja sen jälkeen hänen elämäänsä on tullut paljon pieniä muutoksia.

Kuka? Mira Ahjoniemi x 5

  1. Ikä: 41 vuotta

  2. Asuinpaikka: Karkkila

  3. Perhe: Aviomies ja 16-vuotiaat kaksoset sekä noin kerran kuukaudessa vieraileva miehen 14-vuotias poika  

  4. Ammatti: Toimistopäällikkö

  5. Harrastukset: KonMari Suomi Facebook-ryhmän ylläpito, lukeminen, kuntosali ja muu urheilu

Oletko sinä KonMari-fani? Lähetä kuvasi

Viikkaatko vaatteesi? Laitatko kirjasi värisuorassa hyllyyn? Oletko raivannut kaappisi läpikotaisin?

Jos kiinnostuit haastattelusta, lähetä ennen ja jälkeen -kuvat siivousurakastasi sekä yhteystietosi sähköpostilla osoitteeseen: annakaisa.vaaraniemi@sanoma.com

Mitä mieltä suomalainen ammattijärjestäjä on KonMari-ideologiasta?

Elina Alasentie, Joka kodin raivausoppaan kirjoittaja:

”KonMari on vahva ja omanlaatuisensa tapa luopua tavaroista. Marie Kondon ja minun kirjoissamme yhteistä on tavoite päästä henkisesti hyvinvoivaan tilaan tavaroidensa keskellä sekä luoda uutta ajattelutapaa ja suhtautumista tavaroihin.

KonMari sopii osalle, mutta sitä joutuu suomalainen ihminen kyllä soveltamaan jonkin verran.

Esimerkiksi poislaitettavien tavaroiden kohtalo jää KonMarissa hieman pimentoon. Japanilainen kulttuuri poikkeaa myös monella tapaa suomalaisesta, joten soveltamista vaaditaan.

KonMari saattanee sopia parhaiten pienemmän alueen, kuten yhden huoneen raivaukseen, kuin kokonaiseen omakotitaloon.”

Lue lisää ammattijärjestäjä Elina Alasentien uudesta kirjasta tästä.

Kysely

Oletko tyytyväinen vaatekaappisi järjestykseen?

En
En
75.1%
Kyllä
Kyllä
25.1%
Ääniä yhteensä: 302

Lea Peltola ja Eero Niemelä nikkaroivat itse kauniin tuvan. Puuhellan osat pariskunta keräsi sieltä täältä. Hauskalla turvekatolla kasvaa sammalta, horsmaa ja puiden taimia.

Lea Peltolan, 61, ja Eero Niemelän, 61, kesäkeittiö Oulun Lämsänjärvellä on kuin satukirjan sivulta. Tonttutuvan tunnelman tekevät muhkea turvekatto, siniset pylväät ja punaruskeaksi maalattu betoniseinä.

Pariskunnan haaveiden kesäkeittiössä piti olla kaksi asiaa: puuhella ja turvekatto.

– Hellan osia olimme jo keräilleet sieltä täältä. Ensin löysimme uuninluukut, sitten Oulun torilla silmiimme osui vanhan puuhellan kansi. Piirtelimme kesäkeittiön mallin paperille, ja keväällä 2010 aloimme rakentaa, Lea kertoo.

Kesäkeittiö sijoitettiin omakotitalon pihaan niin, että kokki näkee sieltä koko tontin ja voi työskennellessään seurustella terassilla istuvien vieraiden kanssa.

Lean ja Eeron työnjako toimii. Yhdessä suunnitellaan, Eero rakentaa ja Lea koristelee.
Lean ja Eeron työnjako toimii. Yhdessä suunnitellaan, Eero rakentaa ja Lea koristelee.

Rakennusmestarina toimi Eero, jonka monitaitoisuutta Lea kehuu. Omakotitalon pihalla oli jo ennestään Eeron rakentama komea kasvihuone. Se on tehty vanhoista ikkunoista, ja harrastajarakentajan jälki vetää vertoja ammattilaisen työlle.

Turvekattoinen kesäkeittiö varastaa kuitenkin nykyään huomion.

Koivun taimia katolla

Keittiön pohja ja seinät muurattiin betonista. Lattialaatat löytyivät omista varastoista, seinät rapattiin.

Koska katto on painava, Eero teki tarkat kantavuuslaskelmat. Pylväspuut ovat lehtikuusta, ja ne haettiin Vihannista ystävien metsästä. Katon reunukset ja ikkunaluukut Eero teki jätelaudoista.

Puinen kyltti on muisto parin häistä kesältä 2001.
Puinen kyltti on muisto parin häistä kesältä 2001.

Katto on koottu turveharkoista. Niiden päälle Leo ja Eero kasasivat multaa, johon istutettiin yrttejä ja maksaruohoa.

– Ajatus oli, että yrtit ryöppyäisivät hauskasti katon reunan yli. Mutta eiväthän ne viihtyneet happamassa turpeessa, joten nyt katolla kasvaa vain sammalta, horsmaa ja koivun, männyn ja pihlajan taimia, Lea sanoo.

Sammal pullistuu kauniisti ja viimeistelee rakennelman tontuntuvaksi.

Kaapin ovet kukkimaan

Keittiön värivalinnat, maalaustyö ja koristelu ovat Lean käsialaa. Valkoista, siniharmaata, ripaus punaista. Keittiön harmoninen sisustus kertoo emännän värisilmästä.

– Kirpparilta ostetun piirongin kuvitin folkloristisella, naivistisella tyylillä. Maalit rapisevat, mutta se sopii keittiön henkeen, Lea naurahtaa.

Keittiön puuosien sininen väri on Lean sekoittama. Betoniosien punertava sävy taas tuo mieleen Italian, joka on yksi Lean ja Eeron lempimaista.
Keittiön puuosien sininen väri on Lean sekoittama. Betoniosien punertava sävy taas tuo mieleen Italian, joka on yksi Lean ja Eeron lempimaista.

Vesialtaan hän löysi oululaisesta puutarhaliikkeestä.

– Se on pelkkä koriste, mutta Eero haaveilee, että siihen saisi juoksevan veden. Minun puolestani se voi pysyä koristeena. Pesen vihannekset ja tiskaan astiat sisällä, täällä keittiössä vain pilkon ja kokkaan, Lea kertoo.

Ei hellaa ilman uunia

Puuhella on keittiön sydän. Eero on rakentanut sen kahteen kertaan.

– Ensimmäisessä versiossa oli pelkät keittolevyt. Mutta pitäähän hellassa uuni olla. Purin valmiin työn ja rakensin uuden hellan, jossa on uunikin. Tein sen vuolukivistä, jotka olin ottanut talteen talomme remontissa yli jääneestä leivinuunista, Eero kertoo.

Uunin lämmittäminen paistokuntoon kestää pari tuntia, joten kovin usein siinä ei leipää paisteta. Muuten hella on kesäisin ahkerassa käytössä.

Keveistä aterimista muotoillut koukut ovat keittiön hauska yksityiskohta.
Keveistä aterimista muotoillut koukut ovat keittiön hauska yksityiskohta.

Kasvispannu poikineen

Kokattavaa nousee omasta maasta. Omakotitalon pihalla kasvaa salaattia, kesäkurpitsaa ja yrttejä. Parin varsinainen kasvimaa on Eeron vanhempien mökillä Siikajoella. Sieltä Lea ja Eero kantavat kotiin porkkanaa, sipulia, punajuuria, herneitä ja papuja.

– Syömme pääasiassa erilaisia kasvisruokia. Marinoin vihannekset ja pyöräytän ne hellalla. Lihaa syömme harvoin, broileria joskus. Kalaa tulee syötyä paljon, ja sen valmistamme hellalle asetettavassa savustuspöntössä.

Kerran kesässä Lea ja Eero pitävät isot lettukestit lapsille ja lastenlapsille. Uusparilla on yhteensä viisi lasta ja kuusi lastenlasta.

– Lettuja on kiva paistaa kesäkeittiössä. Ei tule käryä sisälle, Lea sanoo.

Keittiöstä on iloa pitkälle syksyyn.

– Kun vuolukivihellan lämmittää, se hohkaa lämpöä niin hyvin, että usein syömme täällä syksyllä kahdestaan piirongin ääressä.

Turvekatolla kasvaa sammalta ja horsmaa.
Turvekatolla kasvaa sammalta ja horsmaa.

Artikkeli on julkaistu myös ET-lehden numerossa 13/2017.

Alisa ja Ellen tarjoavat Anne-mummille kahvia prinsessalinnassa. Kevyt maja on nopea rakentaa, ja sateen sattuessa sen voi siirtää lasitetun terassin suojaan.
Alisa ja Ellen tarjoavat Anne-mummille kahvia prinsessalinnassa. Kevyt maja on nopea rakentaa, ja sateen sattuessa sen voi siirtää lasitetun terassin suojaan.

Anne Taanilan rivitalopihalla on hyviä leikkipaikkoja pikkutytöille. Aikuiset voivat kellahtaa lepäilemään lasitetun terassin muhkeille sohville.

Nelivuotiaat kaksostyöt Alisa ja Ellen pitävät mummin vauhdissa.

– Mummii, tehdäänkö maja, tytöt huutelevat pihalta, ja totta kai mummi Anne Taanila ryhtyy puuhaan.

Pihanurmelle pystytettävästä majasta tulee prinsessaversio kukkakoristeineen. Lattiaksi levitetään räsymatto, jonka päälle kiikutetaan jämäkät lastentuolit ja pöytä, nukensänky ja leikkiastiat. Katon ja seinät muodostaa Ikean sänkyharso, joka ripustetaan pihanurkkaukseen viritettyyn pyykkinaruun.

– Tyttöjen kanssa on ihana touhuta. Maja- ja kotileikit ovat heidän lemppareitaan, mutta legoilla rakentelukin kiinnostaa, Anne kertoo.

Anne ja Seppo Taanila muuttivat uuteen rivitaloonsa kymmenen vuotta sitten. Omakotitalo Kauniaisissa sai jäädä, koska ahkerasti golfaava pariskunta ei enää kaivannut isoa kotipihaa ja varsinkaan sen mittavia puutarhatöitä. Nyt he nauttivat ulkoilusta golfkentillä, kotipiha on rentoutumista ja lepäilyä varten. Rivitalon piha on tähän tarkoitukseen juuri sopivan kokoinen.

Sinivalkoista ja punaruskeaa

Lasitettu terassi on mukava tila olohuoneen ja pihan välillä. Kylmänä vuodenaikana se toimii tuulikaappina. Pitemmät istuskelutuokiot alkavat terassilla kuitenkin jo varhain keväällä, kun pihalla on vielä viileää. Pieni lämmitin antaa tarvittavan lisälämmön.

Kesällä terassin lämpötilaa voi säädellä lasiovilla. Ovet pidetään usein auki koko ajan, jottei tila kuumene liikaa.

– Ihan paras hetki terassilla oleiluun on kesäilta, kun olemme tulleet pelaamasta, saunoneet ja syöneet. Sitten vain lepäilemme ja lueskelemme sohvilla, Anne kertoo.

Kun Anne ja Seppo muuttivat rivitaloon, he halusivat, että kaikki on uutta ja siistiä. Siksi myös terassille hankittiin uudet kalusteet.

"Hinta kirpaisi, mutta sohvaryhmä on ollut sen väärti."

Näkymä terassille ja pihalle yläkerran parvekkeelta.
Näkymä terassille ja pihalle yläkerran parvekkeelta.

Anne ihastui Vepsäläiseltä löytyneeseen rottinkiseen sohvaryhmään.

– Parin tonnin hinta kyllä kirpaisi, mutta pehmustetut kalusteet ovat osoittautuneet toimiviksi. Aito rottinki on mukavan lämpöisen tuntuista ja haalistuu kauniisti ajan myötä. Sohvan ja nojatuolien vesipestävät päälliset on helppo pestä kotikoneessa, Anne sanoo.

Terassi on sisustettu luonnonläheisin värein. Pehmeä valkoinen ja sinisen sävyt raikastavat punaruskeaa laudoitusta. Sinivalkoinen teema toistuu sohvatyynyjen raidoissa ja painokuvioissa, samoin kukissa, joiksi Anne on valinnut valkoiset marketat ja siniset hortensiat.

Valkoisia lyhtyjä terassilla on useita. Niitä ripustetaan tunnelmavaloiksi loppukesän ja alkusyksyn pimeinä iltoina.

– Kahden kerroksen korkuiset lasi-ikkunat annamme ammattilaisen pestäviksi. Minä sitten vähän parantelen tulosta alakerran osalta tarvittaessa, Anne naurahtaa.

Rottinkisohva on Annen lempipaikka.
Rottinkisohva on Annen lempipaikka.

Puhdasta painepesurilla

Lasiterassin jatkeena on tilava patio, jonne sama laudoitus jatkuu yhtenäisenä lasiterassilta. Terassin ja pation lattia pestään ja öljytään keväisin.

– Seppo pesee lattiaa välillä painepesurillakin, ja hyvin se on pysynyt siistinä, Anne kertoo.

Anne ja Seppo ovat miettineet pation kalustuksen tarkkaan, jottei tila täyty liiasta tavarasta.

– Jonkinlainen aurinkovuode voisi kyllä olla mukava, Anne haaveilee.

Kesäisin sekä ruuan valmistus että ruokailu siirtyvät patiolle.

Aurinkovarjo suojaa patiolla ruokailijoita paahteelta. Anne, tytär Sanna ja Sannan tyttäret Alisa ja Ellen päiväkahveilla.
Aurinkovarjo suojaa patiolla ruokailijoita paahteelta. Anne, tytär Sanna ja Sannan tyttäret Alisa ja Ellen päiväkahveilla.

Kesäisin sekä ruuan valmistus että ruokailu siirtyvät patiolle. Grillimestarin tointa hoitaa yleensä Seppo, joka malttaa paistaa pihvit juuri sopiviksi.

Ruokapöydän ääreen mahtuu suurempikin joukko, ja usein Annen ja Sepon seurana ovat tyttäret Sanna ja Heini perheineen. Suuri aurinkovarjo on tarpeen aurinkoisella pihalla, se suojaa sekä ruokia että ruokailijoita.

Köynnöksistä vehreyttä

Kun Taanilat muuttivat uuteen kotiinsa, pihalla oli vain juuri kylvetty nurmikko. Villiviini oli tosin istutettu valmiiksi, ja Anne ja Seppo hankkivat sen seuraksi köynnöshortensian. Koska piha on suojaisa, köynnökset ovat viihtyneet siellä mainiosti ja kiemurtelevat nyt rehevinä pihojen välisillä aidoilla.

Köynnökset eivät tarvitse paljon hoitoa. Riittää kun ripauttaa vähän lannoitetta keväällä ja syksyllä ja kastelee tarpeen mukaan.

Villiviinit, köynnöshortensia ja tuijat ovat helppohoitoisia ja tuovat vehreyttä pihaan.
Villiviinit, köynnöshortensia ja tuijat ovat helppohoitoisia ja tuovat vehreyttä pihaan.

Lisävehreyttä ja syvyyttä pihaan antavat ikivihreät tuijat ja niiden juurelle asetellut kaunislehtiset kuunliljat. Talveksi Seppo on peittänyt tuijat tukevilla kehikoilla ja verkoilla, ettei lumen paino pääse painamaan pensaita. Alkukeväällä verkko suojaa tuijia auringonpaahteelta.

Olohuoneen ikkunan alla Annella on penkki narsisseille, tulppaaneille ja yrteille.

– Kyllä pieneenkin pihaan saa mahtumaan monenmoista, kun tarkkaan suunnittelee. Syksyisin minusta on mukava istuttaa penkkeihin tulppaanien ja krookusten sipuleita. On sitten mitä odotella kevään tullen, Anne sanoo.

Anne ja Seppo ovat jäämässä pian eläkkeelle ja pohtivat, olisiko aika siirtyä pienempään ja yksitasoiseen kotiin. Kappale pihaa olisi kiva olla sielläkin.

Sinivalkoinen värimaailma on raikas vastakohta punaruskealle laudalle ja vaalelalle rottingille.
Sinivalkoinen värimaailma on raikas vastakohta punaruskealle laudalle ja vaalelalle rottingille.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 10/2017.

1. Harjaa ja pese terassilta kaikki lika ja levä pois. Käytä painepesuria tai vettä ja harjaa. Jos terassissa on hometta, valitse homeenpoistoaine tai terassinpesuaine, anna aineen vaikuttaa ohjeen mukainen aika ja harjaa lika pois. Huuhdo lopuksi hyvin vedellä. Anna kuivua seuraavaan päivään.

2. Öljyä terassi poutapäivänä, kun lämpötila on 15-20 astetta tai vuorokauden keskilämpötila on yli 5 astetta ja ilmakosteus noin 50 prosenttia. Auringonpaahteessa öljy kuivuu liian nopeasti ja sadesäällä on liian kosteaa.

Öljyä 2-3 lautaa kerrallaan lautojen päästä päähän. Sivele puun suuntaisesti, niin saat tasaisemman lopputuloksen. Käsittele myös lautojen välit - terassilasta on siinä hyvä apuväline. Anna öljyn imeytyä noin 10 minuuttia, ja pyyhi liika öljy pois pehmeällä rievulla. Anna kuivua seuraavaan päivään.

3. Uusi käsittely 1-2 vuoden välein. Käytä aiemmin öljyttyyn terassiin aina öljyä, ei muita aineita.