Vinttikomeroon on helppo säilöä sitä tavaraa, joka ei ole päivittäisessä käytössä – papereista perintöhuonekaluihin. Mutta kun komerotila hautautuu esineiden alle ja siellä käyminen ahdistaa, on tilanne jo liian vakava, kertoo ammattijärjestäjä.

– Monen vinttikomero on ääriään myöten täynnä tavaraa, josta suurin osa on vanhentunutta, jopa pilaantunutta. Esimerkiksi vaatteissa ja papereissa on jo kosteusvaurioita.

Tätä mieltä on ammattijärjestäjä Anne te Velde-Luoma. Hän on työssään nähnyt paljon tapauksia ja nimennyt suomalaisten vinttikomerot mörkökopeiksi.

– Ihmiset työntävät vinttikomeroon sekalaista tavaraa kovan kiireen keskellä, kuten muutossa ja remonttien sekä juhlien alla, ja unohtavat ne. Sinne säilötään myös perintötavaraa, jota aiotaan 'käydä läpi paremmalla ajalla'.

Suosittelemme: Älä jätä tätä perinnöksi” – katso ennen ja jälkeen -kuvat

Tätä "parempaa aikaa" ei tule, ellei asialle päätä itse tehdä oikeasti jotain. Ullakolla tai kellarissa sijaitseva varastokoppi voi olla vastenmielinen paikka, johon ei mielellään mennä. Varastossa voi olla asioita, jotka velvoittavat tai jopa ahdistavat.

– Hälyttävä merkki on se, ettei millään haluaisi käydä vinttikomerolla, koska ajatuskin siitä jo ahdistaa. On hyvä kysyä itseltään, mistä ahdistus oikein johtuu, ja tehdä järkevä suunnitelma komeron läpikäymiselle.

– Sitä ei kannata lykätä, ettei joudu pakon edessä ja kovan stressin aikana tekemään päätöksiä. Jos on paniikki, niin aivot lamaantuvat, ja se juuri estää työn etenemisen, Anne sanoo.

”Aivot protestoivat"

Tämä maksoi niin paljon. Sen antoi äiti. Sitä voi vielä tarvita. Kuulostaako tutulta? Näillä perusteillaan ihmiset säilyttävät tavaroitaan, joita eivät tarvitse.

"Mieleen tulee kaikenlaisia tekosyitä, jotta tavaraa ei tarvitsisi heittää pois."

Annen mukaan tämä on normaali reaktio: tavaroista luopuminen on ihmisille luonnostaan vaikeaa. Mutta se alkaa sujua, kun sitä tekee enemmän, hän vakuuttaa. Tavaroiden suhteen on tehtävä Annen mielestä aina mahdollisimman rationaalisia päätöksiä.

Usein raivaajalle iskee ensin kova luopumisen pelko, mutta siihen voi tyynesti valmistautua.  Kaikkein viisainta on yrittää tulla toimeen mahdollisimman vähällä, hän vinkkaa.

– Aivot protestoivat ensin ja esittelevät kaikenlaisia tekosyitä, jotta tavaraa ei tarvitsisi heittää pois. Syihin voi tyynesti kommentoida, että yrityksetkin tekevät vikainvestointeja. Se kuuluu yrittämiseen ja täytyyhän sitä kokeilla, mutta virheistään viisastuu.

Lue myös: Onko kotisi aikuisten lasten romuvarasto?

Mitä kannattaa tehdä rikkinäisille tavaroille?

Vanhojen tavaroiden käyttäminen ja korjaaminen on ekologista, mutta onko vinttikomero järkevä paikka säilyttää niitä, rikkinäisiäkin? Ei ole, jos asiaa kysytään ammattijärjestelijältä.

Jotkut unohtavat vintille käyttökelpoisia tavaroita ja ostavat samalla kotiin vastaavia uusia. Tai säilyttävät suvun ”aarteita” nuoremmalle sukupolvelle – joka ei missään tapauksessa halua niitä kotiinsa.

– Jos luulee että lapset ottavat myöhemmin käyttöönsä yhtä sun toista, on hyvä kysyä asiaa heiltä suoraan, kertoo Anne.

"Valokuvat, paperitavarat ja tekstiilit kärsivät kosteudesta jo varsin lyhyenkin säilytyksen aikana."

Viileydensäkään vuoksi komerotila ei sovi kaikkien tavaroiden säilyttämiseen: Valokuvat, paperitavarat ja tekstiilit kärsivät kosteudesta jo varsin lyhyenkin säilytyksen aikana, Anne mainitsee.

Komeroon hylätyille tavaroille – varsinkin rikkinäisille – on tapana käydä huonosti, ja hän suosittelee, että kannattaa yksi tavara korjauttaa heti kokeeksi.

– Sen jälkeen motivoidut joko korjauttamaan loput tai viet saman tien kaiken kierrätykseen.

Tarkista tilanteesi: Säästätkö itsellesi ja läheisellesi ongelmia?

Miten vinttikomerosta tehdään toimiva säilytyspaikka?

Annen vinkit

  1. Mieti aluksi, paljonko aikaa haluat ja jaksat käyttää elottoman materiaalin lajitteluun ja huoltoon?
  2. Laadi aikaraja: esimerkiksi ”vuoden kuluttua komeron on oltava sellainen, että tiedän mitä siellä on ja missä”.
  3. Luovu kaikesta sellaisesta, mikä ahdistaa ja velvoittaa
  4. Varaa raivaukseen
    • Levännyt ja hyväkuntoinen olo
    • Kirkas työvalaisin / taskulamppu
    • Pölyrätti
    • Työhanskat ja -vaatteet
    • Sopivan kokoisia laatikoita
    • Tusseja ja tarroja, joihin voi kirjoittaa mitä missäkin laatikossa on
    • Paperia, johon voit tehdä pohjapiirroksen – mikäli vinttikomerossasi on paljon laatikoita
    • Avuksi kiva kaveri – joka ei arvostele

Kysely

Onko sinulla siisti vintti- tai kellarikomero?

Ei
Ei
69.2%
Kyllä
Kyllä
26.9%
Mikä? Ei ole mitään sellaista
Mikä? Ei ole mitään sellaista
3.8%
Ääniä yhteensä: 26
Riitta Raivaaja

"Tämä on hälyttävä merkki" – vaatiiko mörkökoppisi toimia?

Ajankohtainen aihe minulle. Juuri olen raivaamassa kaaosta (ylhäällä ja alhaalla), jotta kehtaisin päästää remonttimiehet ovesta sisään. Poika juuri puhelimessa sanoi, että pyrkii nyttemmin minimalismiin, tulemaan toimeen mahdollisimman vähällä tavaralla. Katselee mieluummin kauniita esineitä ruudulta, jottei tarvitse sellaisia itselleen ostaa. Olen ollut hänelle varoittavana esimerkkinä.
Lue kommentti
Vierailija

"Tämä on hälyttävä merkki" – vaatiiko mörkökoppisi toimia?

Säilytystilaa on ainakin kaupunkiasunnoissa todellakin aivan liian vähän! Pikkiriikkinen vaatenaulakko ja pari hassua pientä vaatekomeroa, miten niihin saa mahtumaan edes kaikki välttämättömät 4:n vuodenajan pitovaatteet, kengät yms? Ei mitenkään. Jos taas on joku vaatehuoneen tapainen, se on pienenpieni koppero jolla ei ole mitään virkaa. Nykyihminen tarvitsee reilusti säilytystilaa. Ei tarvitsisi lisäksi kaikenmaailman lipastoja ja muita kaappeja ostella täyttämään niukkaa lattiapinta-alaa.
Lue kommentti

Joulutähti ja amaryllis pitävät pintansa, mutta viime vuosien aikana suosioon on noussut myös menneiltä vuosikymmeniltä tuttu joulukukka. 

Joulutähti on monille suomalaisille joulukukkien kruunaamaton kuningas, mutta tiesitkö, että muualla Euroopassa se ei kuulu jouluun lainkaan? 

– Keski-Euroopassa joulutähden nimi on tähtilatva ja se on suosittu äitienpäiväkukka, kertoo Kukkakauppa Bieder Ruoholahden floristi Tapio Komminaho.

Joulukukat voi hankkia jo hyvissä ajoin. Esimerkiksi joulutähti kestää hyvällä hoidolla ainakin kuukauden verran. Se viihtyy vedottomassa, valoisassa paikassa ja pitää tasaisesta kosteudesta. Mullan pinta saa kuivahtaa kasteluiden välissä, niin joulutähti ei varista alimpia lehtiään ja pysyy kauniina aattoon asti.

Joulutähti on edelleen erittäin suosittu joulukukka, mutta ei enää se ostetuin.

– Viime vuonna meillä myytiin eniten kotimaista amaryllista, Komminaho paljastaa.

Amaryllis on sipulikukka ja siten vaatimaton hoidon suhteen. Se ei tarvitse kuin tilkan vettä siinä vaiheessa, kun kukka alkaa avautua.

– Osa ei anna vettä silloinkaan, mutta itse annan hivenen, jotta kukka avautuu kauniisti eikä siihen jää ryppyjä avausvaiheessa, Komminaho vinkkaa.

Toinen suosittu joulun sipulikukka on hyasintti. Sekin on muualla Euroopassa kevään eikä joulun kukka: hyasintin keltaista versiota myydään esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa eniten pääsiäisen aikaan. 

– Hyasintti on klassikko, mutta tänä päivänä osa ihmisistä on aika tuoksuherkkiä, joten voimakkaan tuoksunsa vuoksi hyasinttia ei osteta enää niin paljon kuin ennen. 

Amaryllis ja hyasintti ovat Komminahon mukaan ehdottomasti helppohoitoisimmat joulukukat: niille riittää pari tilkkaa vettä koko niiden elinkaaren aikana.

– Joulutähti pitää yhä pintansa, sanoo Bieder Ruoholahti -kukkaliikkeen Tapio Komminaho.
– Joulutähti pitää yhä pintansa, sanoo Bieder Ruoholahti -kukkaliikkeen Tapio Komminaho.

Uudet tuulet

Vai kaipaisitko kotiin jotain raikkaampaa vaihtoehtoa joulukukalle? Jos joulutähti ja amaryllis tuntuvat tylsiltä valinnoilta, vaihtoehtoja on. Tällä hetkellä suurta suosiota nauttii vuosikymmenten takaa tuttu kaunotar.

– Jouluruusu teki paluun noin kymmenen vuotta sitten ja sitä esitellään nyt joka sisustuslehdessä tyylikkäänä, kauniina joulukukkavaihtoehtona.  Sitä oli paljon jo 1900-luvun alussa ja siitä aina 50-luvulle asti. Sen jälkeen meillä Suomessa alkoi olla lämpimämpää, ja joulutähdet ja kumppanit nousivat suosioon, koska ne tarkenivat jouluruusua paremmin, Komminaho kertoo. 

Toinen kaunis, ei-perinteinen joulukukka on valkoinen orkidea.

– Ne voidaan koristella kukkaliikkeessä vaikka kävyillä tai ruseteilla. 

Jouluruusua saapuu ostamaan myös huhtikuussa eläkkeelle jäänyt Aune-Marja Sinisalo, 63. 

– Pistäydyin hiljattain pikkusiskoni Seijan luona ja hänellä oli jouluruusu. Ihastelin sitä ja Seija sanoi, että muistaa jouluruususta aina Aura-Leenan, isosiskomme, joka kuoli tammikuussa. Aura-Leena osti usein meille siskoksille jouluruusut. Nyt saamme ostaa ne itse, Sinisalo kertoo. 

Komminaho neuvoo Sinisalolle, miten jouluruusun saa kukoistamaan.

– Laitoin näille liikkeen ruusuille aamulla lisää ja juuri katsoin, että kannattaa kohta lisätä. Nämä juovat paljon. 

Aune-Marja Sinisalo käy usein samassa kukkaliikkeessä. Joulukukat hän ostaa joka vuosi hyvissä ajoin ja saa niitä myös ystäviltään. 

– Suosikini on nyt tämä jouluruusu, mutta amaryllis on myös aivan ihana. Pidän punaisista ja valkoisista joulukukista. Ostan ne jo aikaisin ja toivon, että ne kuolevat pian joulun jälkeen – sitten jo riittää, hän nauraa. 

Lue kattava opas: Näin hoidat kaikkia joulukukkia oikein

Käy kesken joulukuun kiireiden vetämässä henkeä Lappeenrannassa jouluasuun puetussa Wolkoffin talossa. Ruokasalin kattoon asti ulottuva joulukuusi on koristeltu samoilla koristeilla kuin Wolkoffin perheen talossa asuessa. Salin pöydälle on katettu juhlavat kahvikupit, hedelmät, pähkinät ja tryffelit.

Kaupungin keskustassa, Raatihuoneen läheisyydessä, sijaitseva Wolkoffin talo on Lappeenrannan vanhimpia säilyneitä puurakennuksia, rakennettu vuosina 1826-1905. Talo palveli venäläisen Wolkoffin suvun kotina vuosina 1872-1983. Talossa ehti tuona aikana asua neljä sukupolvea perheen jäseniä.

Joulun aikaan Wolkoffin talo puetaan jouluasuun talon viimeisen isännän, Johannes Wolkoffin (1900-1969), perheen tapaan. Talossa näyttää samalta kuin hänen aikaisinaan jouluina. Silloin talossa eli kaksi kansallisuutta ja kaksi uskontoa rinnakkain. Venäläisyys ja suomalaisuus, ortodoksisuus ja luterilaisuus.

Koristeita on kaikkialla. Jotkut niistä ovat yli sadan vuoden ikäisiä, toiset on tety muutama vuosikymmen sitten. Talosta ei koskaan hävitetty mitään, koska kaikelle saattoi olla käyttöä myöhemmin. Takanraunuksilla, pöydillä ja ikkunoilla voi olla vierekkäin suupuhallettu lasikoriste 1900, ja muovinen koriste Hongkongista vuodelta 1970.

Ruokasaliin tuodaan kattoon asti ulottuva kuusi, jonka vanhimmat koristeet, pukki ja enkeli, ovat olleet käytössä jo 1900-luvun alussa. Juhlavassa ruokapöydässä kimaltelevat juhlaa varten esiin otetut astiat, ja jokaisen perheenjäsenen paikkaa koristaa oma tonttunsa. Joulukukat, omenat ja pähkinät tuovat taloon tuoksuaan. Tunnelma talossa on hiljainen ja rauhallinen, ja siellä voi hetkeksi unohtaa joulun kiireet ja hyörinän.

Kiinnostava museo

Talo on toiminut museona vuodesta 1993 lähtien. Yli sadan vuoden aikana kertynyt kodin esineistö luo tilaan ainutlaatuisen tunnelman. 1800-luvun alkupuolella Jaroslavin kuvernementistä saapuneesta maaorjatalonpojasta puutarhuriksi ja kauppiaaksi edenneen Ivan Wolkoffin suku säilytti talon jakamattomana vuoteen 1986 saakka, jolloin se lahjoitettiin museoksi. Vasta vuonna 1993 talo pihapiireineen avattiin yleisölle.

Kodin harmonisen ilmapiirin ohella kävijä voi vierailla Wolkoffin puodissa, jossa on tarjolla kauniita joulukoristeita sekä monenlaista lahjaksi sopivaa sekä lapsille että aikuisille. Puodin ikkunassa istuu ohikulkijan iloksi kynttilänvalossa joulupukki pöytänsä ääressä ja vastailee lasten kirjeisiin.

Joulu Wolkoffin talomuseossa ja puodissa on avoinna:

12-17.12.2017 klo 11-17
19.-22.12.2017 klo 11-17
27.-30.12.2017 klo 11-17
2.-7.1.2018 klo 11-17

Wolkoffin jouluun tutustutaan opastetuilla kierroksilla. 

Wolkoffin talomuseo ja puoti, Kauppakatu 26, 53100 Lappeenranta
Museon lippukassa 05- 616 2258

Opastusvaraukset ja tiedustelut museoiden toimistolta, 05- 616 2261.