Merja Järvinen, 65, perusti Helsingin Tapanilaan leipomonsa Rönttösrouvan 13 vuotta sitten. Siskojen painostuksesta maalausfirma jäi taka-alalle ja käynnistyi leipomoura, jota kehitetään jatkuvasti.

Kun Kainuusta kotoisin olevan Merja Järvisen nuoruudessa lämmitettiin leivinuuni, oli jokainen kynnelle kykenevä ja töiltään ehtivä mukana leipomassa.  Joka viikko, yleensä lauantaisin, leivottiin pullaa, leipää, piirakoita ja kaikenlaisia kukkoja.

Reilu vuosikymmen sitten siskojen painostuksesta sisuuntunut Merja päätyi perustamaan leipomon Tapanilaan, kun ennen samalla paikalla ollut leipomo oli myytävänä. Ennen leipomisuraansa Merjalla oli ollut maalausfirma, mutta isosiskojen mielestä oli jo aika tuoda rönttöset ja muut Kainuun perinneleivonnaiset Helsinkiin.

Aluksi leivonnaiset tuotiin raakapakasteina Kainuusta ja ne paistettiin ja toimitettiin asiakkaille Tapanilassa. Nykyisin leivonnaiset tehdään paikan päällä, joko Tapanilassa tai Järvenpäässä.

Näyteikkunassa näkyy vaikka minkälaista leivonnaista, ja silmään osuu erityisesti aavistuksen lilanväriset piirakat, rönttöset. Vuonna 1912 syntyneen Merjan äidin lapsuudessakin leivottiin jo rönttösiä. Edes hän ei tiennyt, mistä tämä leivonnainen oli lähtöisin.

– Niitä on tehty siellä ihan maailman sivu, Merja naurahtaa.

"Tein monia eri versioita ja tuollainen siitä tuli."

Rönttösiin ei ole varsinaista reseptiä. Ne ovat ruistaikinasta tehtyjä piirakoita, joiden täyte on tehty imelletystä perunasta ja puolukasta.

Merja esittelee leivonnaisten keskeltä erästä kukkoa, nimittäin Stadin kukkoa. Heillä on myynnissä oikeaa kalakukkoa, jossa on kovahko ruiskuori. Monet asiakkaat toivoivat silti kalakukkoa, jossa olisi pehmeämpi kuori.  Siksi kehitettiin Stadin kukko. Siinä on rukiinen pasteijakuori ja sisällä on savumuikkua, kasviksia ja pekonia.

– Tein monia eri versioita ja tuollainen siitä tuli.

Itse Stadin kukon nimen keksi poikani, Merja kertoo.

Rönttösrouvan toiminta ei rajoitu vain leipomon pyörittämiseen. Heiltä voi tilata melkeinpä mitä vain, mikä liittyy elintarvikkeisiin, esimerkiksi leivonnaisia, piirakoita ja kakkuja, joita on montaa eri sorttia. Päivittäiseen tarjontaan sen sijaan kuuluvat pullat, leivät, pasteijat ja piirakat, joissa Rönttösrouvalla on erittäin iso valikoima. – Riisiä, perunaa, rönttösiä, porkkanaa, poroa, savulohta ja lanttua, Merja luettelee.
Rönttösrouvan toiminta ei rajoitu vain leipomon pyörittämiseen. Heiltä voi tilata melkeinpä mitä vain, mikä liittyy elintarvikkeisiin, esimerkiksi leivonnaisia, piirakoita ja kakkuja, joita on montaa eri sorttia. Päivittäiseen tarjontaan sen sijaan kuuluvat pullat, leivät, pasteijat ja piirakat, joissa Rönttösrouvalla on erittäin iso valikoima. – Riisiä, perunaa, rönttösiä, porkkanaa, poroa, savulohta ja lanttua, Merja luettelee.

Mikäköhän on Rönttösrouvan suosituin leivonnainen?

– Erityisesti pasteijoista, kuten Stadin kukosta, riisipiirakoista ja korvapuusteista pidetään todella paljon, Merja listaa. Hänen omiksi suosikeikseen nousevat rönttönen ja ruisleipä.

Merjalla on paljon kanta-asiakkaita, ja hän arveleekin, että noin 90 prosenttia Tapanilan leipomossa vierailevista käy siellä säännöllisesti. Jotkut päivittäin, toiset viikoittain.

Vaikka leivonnaiset ovat houkuttelevia, niitäkin jää joskus yli. Joitakin leivonnaisia voidaan myydä kaksikin päivää, mutta jos esimerkiksi pullaa jää yli, siitä tehdään korppuja. Leivästä tehdään krutonkeja tai se viedään hevosille. Merjan pojantytär käy ratsastamassa tallilla, jonka hevosille tämä vie ylijäänyttä leipää. Myös erään työntekijän naapurissa on hevosia, joille ylijäämäleipää voidaan viedä.

– Ei meillä silti hirveästi jää leivonnaisia yli, Merja kertoo.

Ylijääneet leivonnaiset käytetään hyvään tarkoitukseen.
Ylijääneet leivonnaiset käytetään hyvään tarkoitukseen.

Vapaa-ajallaan Merja ei juurikaan leivo.

– Joskus tulee leivottua jotain pientä lasten tai lastenlasten kanssa.

Merja itse on harrastanut monia urheilulajeja, mutta nykyään ne ovat jääneet tauolle. Golfia hän saattaa joskus käydä vielä pelailemassa. Toisinaan Merja hoitaa lapsenlapsiaan.

– Se on melkeinpä harrastus, hän naurahtaa.

Entäpä millaisia tulevaisuuden suunnitelmalla Merjalla on? Eniten toivon terveyttä, hän sanoo.

Tänä päivänä Rönttösrouva ei ole enää Merjan omistama, vaan leipomo on toisissa käsissä.

Hänen poikansa on kuitenkin Rönttösrouvalla töissä ja todennäköisesti jatkaa työskentelyä silloinkin, kun Merja vetäytyy eläkkeelle. Leipomossa on tällä hetkellä menossa remontti, koska kahvilaa suurennetaan. Merja toivookin, että leipomon tulevaisuus jatkuu niin pitkälle kuin mahdollista.

Hän uskoo, että se on mahdollista, sillä heillä on erikoisia tuotteita.

– Aivan erilaisia, mitä isoissa leipomoissa valmistetaan, hän mainitsee.

Parasta leipomisuralla on tähän mennessä ollut asiakkaiden palaute. Näinä päivinä sähköposti tuo paljon positiivista palautetta, mutta ihmiset tulevat myös kasvokkain kertomaan, kuinka hyviä esimerkiksi tilauskakut ovat olleet.

– Tapanilassa on tavattoman kivoja ihmisiä, keiden kanssa on mukava jutella, Merja kertoo.

Tämän jutun ovat kirjoittaneet helsinkiläisen Hiidenkiven peruskoulun 8C:n oppilaat, jotka opiskelevat mediapainotteisella luokalla. He harjoittelivat lehtijutun kirjoittamista vapaavalintaisesta aiheesta.

Kysely

Oletko syönyt rönttösiä?

Kyllä
Kyllä
81.5%
En
En
18.4%
Ääniä yhteensä: 157

Joulutähti ja amaryllis pitävät pintansa, mutta viime vuosien aikana suosioon on noussut myös menneiltä vuosikymmeniltä tuttu joulukukka. 

Joulutähti on monille suomalaisille joulukukkien kruunaamaton kuningas, mutta tiesitkö, että muualla Euroopassa se ei kuulu jouluun lainkaan? 

– Keski-Euroopassa joulutähden nimi on tähtilatva ja se on suosittu äitienpäiväkukka, kertoo Kukkakauppa Bieder Ruoholahden floristi Tapio Komminaho.

Joulukukat voi hankkia jo hyvissä ajoin. Esimerkiksi joulutähti kestää hyvällä hoidolla ainakin kuukauden verran. Se viihtyy vedottomassa, valoisassa paikassa ja pitää tasaisesta kosteudesta. Mullan pinta saa kuivahtaa kasteluiden välissä, niin joulutähti ei varista alimpia lehtiään ja pysyy kauniina aattoon asti.

Joulutähti on edelleen erittäin suosittu joulukukka, mutta ei enää se ostetuin.

– Viime vuonna meillä myytiin eniten kotimaista amaryllista, Komminaho paljastaa.

Amaryllis on sipulikukka ja siten vaatimaton hoidon suhteen. Se ei tarvitse kuin tilkan vettä siinä vaiheessa, kun kukka alkaa avautua.

– Osa ei anna vettä silloinkaan, mutta itse annan hivenen, jotta kukka avautuu kauniisti eikä siihen jää ryppyjä avausvaiheessa, Komminaho vinkkaa.

Toinen suosittu joulun sipulikukka on hyasintti. Sekin on muualla Euroopassa kevään eikä joulun kukka: hyasintin keltaista versiota myydään esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa eniten pääsiäisen aikaan. 

– Hyasintti on klassikko, mutta tänä päivänä osa ihmisistä on aika tuoksuherkkiä, joten voimakkaan tuoksunsa vuoksi hyasinttia ei osteta enää niin paljon kuin ennen. 

Amaryllis ja hyasintti ovat Komminahon mukaan ehdottomasti helppohoitoisimmat joulukukat: niille riittää pari tilkkaa vettä koko niiden elinkaaren aikana.

– Joulutähti pitää yhä pintansa, sanoo Bieder Ruoholahti -kukkaliikkeen Tapio Komminaho.
– Joulutähti pitää yhä pintansa, sanoo Bieder Ruoholahti -kukkaliikkeen Tapio Komminaho.

Uudet tuulet

Vai kaipaisitko kotiin jotain raikkaampaa vaihtoehtoa joulukukalle? Jos joulutähti ja amaryllis tuntuvat tylsiltä valinnoilta, vaihtoehtoja on. Tällä hetkellä suurta suosiota nauttii vuosikymmenten takaa tuttu kaunotar.

– Jouluruusu teki paluun noin kymmenen vuotta sitten ja sitä esitellään nyt joka sisustuslehdessä tyylikkäänä, kauniina joulukukkavaihtoehtona.  Sitä oli paljon jo 1900-luvun alussa ja siitä aina 50-luvulle asti. Sen jälkeen meillä Suomessa alkoi olla lämpimämpää, ja joulutähdet ja kumppanit nousivat suosioon, koska ne tarkenivat jouluruusua paremmin, Komminaho kertoo. 

Toinen kaunis, ei-perinteinen joulukukka on valkoinen orkidea.

– Ne voidaan koristella kukkaliikkeessä vaikka kävyillä tai ruseteilla. 

Jouluruusua saapuu ostamaan myös huhtikuussa eläkkeelle jäänyt Aune-Marja Sinisalo, 63. 

– Pistäydyin hiljattain pikkusiskoni Seijan luona ja hänellä oli jouluruusu. Ihastelin sitä ja Seija sanoi, että muistaa jouluruususta aina Aura-Leenan, isosiskomme, joka kuoli tammikuussa. Aura-Leena osti usein meille siskoksille jouluruusut. Nyt saamme ostaa ne itse, Sinisalo kertoo. 

Komminaho neuvoo Sinisalolle, miten jouluruusun saa kukoistamaan.

– Laitoin näille liikkeen ruusuille aamulla lisää ja juuri katsoin, että kannattaa kohta lisätä. Nämä juovat paljon. 

Aune-Marja Sinisalo käy usein samassa kukkaliikkeessä. Joulukukat hän ostaa joka vuosi hyvissä ajoin ja saa niitä myös ystäviltään. 

– Suosikini on nyt tämä jouluruusu, mutta amaryllis on myös aivan ihana. Pidän punaisista ja valkoisista joulukukista. Ostan ne jo aikaisin ja toivon, että ne kuolevat pian joulun jälkeen – sitten jo riittää, hän nauraa. 

Lue kattava opas: Näin hoidat kaikkia joulukukkia oikein

ET-lehden lukijat innostuivat kertomaan, mitkä ovat heidän salaisuutensa nuorekkaaseen ilmeeseen.

  1. Ulkoilen joka päivä.
  2. Nukuin kunnon yöunet.
  3. Puhdistan kasvoni viileällä vedellä.
  4. Käytän luonnonmukaisia, hajusteettomia kasvotuotteita aamuin ja illoin.
  5. Pesen hampaani säännöllisesti ja useaan kertaan joka päivä. Puhdas hymy valloittaa.
  6. Pidän kampaukseni ja hiukseni siistinä.
  7. Vältän alkoholia.
  8. Aloitan päiväni kasvojumpalla.
  9. Käytän aina kesällä ja talvisin kirkkailla hangilla aurinkorasvaa.
  10. En stressaa turhista, sillä liiallinen huolehtiminen vanhentaa.
  11. En käytä liikaa meikkiä.
  12. En tupakoi.
  13. Juon vettä riittävästi.
  14. Vietän aikaani nuorempien ihmisten seurassa.
  15. Pidän huolen hyvästä ryhdistäni niin seisoessani kuin istuessani.
  16. Hymyilen mahdollisemman paljon, sillä hymy luo ihmisestä kauniin ja virkeän kuvan.
  17. En päästä kulmakarvojani rehottamaan.
  18. Harrastan liikuntaa, joka tuntuu hyvältä.
  19. Ennen nukkumaan menoa hieron ja painelen kasvojani sekä taputtelen leukapieliäni.
  20. Käytän kohottavia ja muotoilevia alusasuja. Ne silottavat vartalon ja antavat itsevarmuutta, joka heijastuu yleisilmeiseeni.
  21. Hoidan huuleni: kuorin ja käytän huulirasvaa. Maalaan huuleni joskus piristävällä punalla.
  22. Niin hymyni näkyy paremmin.
  23. Hankin uusia, minulle sopivia vaatteita kirpputoreilta edullisesti. Nuorekas ilme lähtee siististä ja huolitellusta vaatekerrasta.
  24. Sävytän harmaat hiukseni.
  25. Syön nautintoa tuottavaa, terveellistä ruokaa.
  26. Hikoilen riittävästi, sillä se poistaa kuonaa kehosta.
  27. Venyttelen naamalihaksia samalla, kun ajan partaani.
  28. Pidän oman rentoutumishetken päivittäin ja ajattelen mukavia asioita.
  29. Olen ystävällinen kanssaihmisilleni.
  30. Kuorin usein kasvoni itsetekemällä reseptillä. Tämä kuorinta-aine raikastaa ja nuorentaa, lisäksi se on edullinen sekä helppo ja nopea tehdä itse.
    Ainekset:
    2 rkl oliiviöljyä
    2 rkl kookosöljyä
    1 tl sitruunamehua
    1 tl juoksevaa hunajaa
    1 tl keitettyjä kahvinporoja
    Sekoita kaikki ainekset hyvin keskenään. Levitä kasvoille ja hiero pyörivin pehmein liikkein. Huuhdo lopuksi pois haalealla vedellä.
  31. Tyydytän itseäni siihen asti, että saan orgasmin.
  32. Käytän kasvojen lähellä kirkkaita värejä, esimerkiksi huivien avulla se on kätevää.
  33. Olen utelias ja kiinnostunut uusista asioista joka päivä.
  34. Käyn hemmotteluhoidoissa, kuten kosmetologilla, vähintään kerran kuukaudessa.
  35. Harrastan mielenkiintoisia ja nautinnollisia asioita, niin liikuntaa kuin kulttuuria.
  36. Lähden kotoani joka päivä ulos ja tapaan ihmisiä – ainakin kaupassa.
  37. Syön hyviä rasvoja kohtuullisesti muun muassa pähkinöiden ja avokadojen muodossa.
  38. Säilytän lapsen iloisen mielen.
  39. Käytän hyväkuntoisia vaatteita.
  40. Kierrätän kamomillateepussit ja laitan ne väsyneiden silmieni alle.
  41. Nautin parin viikon välein jalkakylvystä: jalkamme liikuttavat ja kannattelevat meitä läpi elämän, joten niistä kannattaa pitää hyvää huolta.
  42. Käytän kookosöljyä sisäisesti ja ulkoisesti.
  43. Suosin mineraalimeikkejä: niitä on turvallista käyttää, sillä ne eivät sisällä: nikkeliä, kromia, keinotekoisia mineraaleja eivätkä parabeeneja. Kaiken lisäksi mineraalimeikit ovat hajusteettomia ja antavat ihon hengittää täysin vapaasti.
  44. Syön paljon kasviksia, marjoja ja hedelmiä.
  45. Harrastan seksiä mahdollisimman usein.
  46. Käyn saunassa joka viikko; ihoni pitää hikoilusta.
  47. Käytän istuvia vaatteita. En pukeudu säkkimäisiin vaatteisiin, vaikka olenkin pyöreä.
  48. Hoen usein Ä-X-Y kasvojumpan tavoin.
  49. Venyttelen jäseniä joka päivä, sillä virkeät lihakset vaikuttavat myös ilmeeseeni. Kotijumppa on miellyttävää ja tekee ihmeitä keholle.
  50. Käytän lierihattua tai muuta kaunista päähinettä, varsinkin kesällä.
  51. Syön tarvittavia lisäravinteita.
  52. Käytän säännöllisesti silmänympärysvoidetta.
  53. Vältän turvottavia ruoka-aineita, kuten sokeria ja vaaleita jauhoja.
  54. Laitan yöksi sopivan kosteusvoiteen.
  55. Otan kuvia kauniista asioista ja katselen usein kännykkäni kuvia.
  56. Seuraan tv-sarjoja ja lehtiä, joissa on iloisia juttuja. Synkät uutiset eivät ainakaan nuorenna.
  57. Käytän nuorekkaita silmälaseja, jotka sopivat tyyliini.
  58. Nauran paljon.
  59. Korostan piirteitäni, joihin olen tyytyväinen, kuten silmäni ja korkeat poskipäät.
  60. Kulutan mahdollisimman paljon luomutuotteita.
  61. Vältän rasvaisia ja sokeria ruokia.
  62. Käytän kotona hierontarullaa ja muita hyvää tekeviä laitteita.
  63. Pidän korkokantakenkiä, ne nuorentavat ja silottavat sääriä.
  64. Nautin lämmöstä ja auringosta – turvallisesti.
  65. Tapaan ystäviäni tarpeeksi usein.
  66. Jos olen pahoittanut mieleni, en pidä sitä sisälläni, vaan puran asian jollekin.
  67. Kokeilen rohkeasi uutuustuotteita. Se tekee tavallisestakin arjesta juhlaa.
  68. Touhuan mahdollisimman paljon lasten kanssa. Heidän seuransa nuorentaa.
  69. Annan vuosien näkyä. En yritä häivyttää itsestään selviä asioita. Olen mahdollisuuksien mukaan oma itseni.
  70. Vietän mahdollisimman paljon aikaa ihanien ihmisten kanssa - ja luen sellaiseksi myös itseni – sekä halaan heitä usein.
Vierailija

Näin näytät varmasti nuorekkaalta – lukijoiden 70 vinkkiä

Vierailija 28.02.2015 klo 17:21 Miltähän nämä nyt nuoret ihmiset näyttävät kun ovat eläkeiässä . Onko töröhuulet (Virossa turvotetut) Hiuspidennykset Rakennekynnet Ympäri tatuoituna Takamus kun jumppapallo Kestovärjätyt silmien ympäryset Liian kireät vaatteet Kymmenesti valkaistut hampaat Silmäluomet leikattu Leukaperät kiristetty Rinnat kohotettu Rasvaimu tehty Botoxia otsassa Tottakai !!!!! Jo nyt on esim. kuningatar Silvia yksi varoittava esimerkki Luojan töiden korjailusta.
Lue kommentti