Merja Järvinen, 65, perusti Helsingin Tapanilaan leipomonsa Rönttösrouvan 13 vuotta sitten. Siskojen painostuksesta maalausfirma jäi taka-alalle ja käynnistyi leipomoura, jota kehitetään jatkuvasti.

Kun Kainuusta kotoisin olevan Merja Järvisen nuoruudessa lämmitettiin leivinuuni, oli jokainen kynnelle kykenevä ja töiltään ehtivä mukana leipomassa.  Joka viikko, yleensä lauantaisin, leivottiin pullaa, leipää, piirakoita ja kaikenlaisia kukkoja.

Reilu vuosikymmen sitten siskojen painostuksesta sisuuntunut Merja päätyi perustamaan leipomon Tapanilaan, kun ennen samalla paikalla ollut leipomo oli myytävänä. Ennen leipomisuraansa Merjalla oli ollut maalausfirma, mutta isosiskojen mielestä oli jo aika tuoda rönttöset ja muut Kainuun perinneleivonnaiset Helsinkiin.

Aluksi leivonnaiset tuotiin raakapakasteina Kainuusta ja ne paistettiin ja toimitettiin asiakkaille Tapanilassa. Nykyisin leivonnaiset tehdään paikan päällä, joko Tapanilassa tai Järvenpäässä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Näyteikkunassa näkyy vaikka minkälaista leivonnaista, ja silmään osuu erityisesti aavistuksen lilanväriset piirakat, rönttöset. Vuonna 1912 syntyneen Merjan äidin lapsuudessakin leivottiin jo rönttösiä. Edes hän ei tiennyt, mistä tämä leivonnainen oli lähtöisin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Niitä on tehty siellä ihan maailman sivu, Merja naurahtaa.

"Tein monia eri versioita ja tuollainen siitä tuli."

Rönttösiin ei ole varsinaista reseptiä. Ne ovat ruistaikinasta tehtyjä piirakoita, joiden täyte on tehty imelletystä perunasta ja puolukasta.

Merja esittelee leivonnaisten keskeltä erästä kukkoa, nimittäin Stadin kukkoa. Heillä on myynnissä oikeaa kalakukkoa, jossa on kovahko ruiskuori. Monet asiakkaat toivoivat silti kalakukkoa, jossa olisi pehmeämpi kuori.  Siksi kehitettiin Stadin kukko. Siinä on rukiinen pasteijakuori ja sisällä on savumuikkua, kasviksia ja pekonia.

– Tein monia eri versioita ja tuollainen siitä tuli.

Itse Stadin kukon nimen keksi poikani, Merja kertoo.

Rönttösrouvan toiminta ei rajoitu vain leipomon pyörittämiseen. Heiltä voi tilata melkeinpä mitä vain, mikä liittyy elintarvikkeisiin, esimerkiksi leivonnaisia, piirakoita ja kakkuja, joita on montaa eri sorttia. Päivittäiseen tarjontaan sen sijaan kuuluvat pullat, leivät, pasteijat ja piirakat, joissa Rönttösrouvalla on erittäin iso valikoima. – Riisiä, perunaa, rönttösiä, porkkanaa, poroa, savulohta ja lanttua, Merja luettelee.
Rönttösrouvan toiminta ei rajoitu vain leipomon pyörittämiseen. Heiltä voi tilata melkeinpä mitä vain, mikä liittyy elintarvikkeisiin, esimerkiksi leivonnaisia, piirakoita ja kakkuja, joita on montaa eri sorttia. Päivittäiseen tarjontaan sen sijaan kuuluvat pullat, leivät, pasteijat ja piirakat, joissa Rönttösrouvalla on erittäin iso valikoima. – Riisiä, perunaa, rönttösiä, porkkanaa, poroa, savulohta ja lanttua, Merja luettelee.

Mikäköhän on Rönttösrouvan suosituin leivonnainen?

– Erityisesti pasteijoista, kuten Stadin kukosta, riisipiirakoista ja korvapuusteista pidetään todella paljon, Merja listaa. Hänen omiksi suosikeikseen nousevat rönttönen ja ruisleipä.

Merjalla on paljon kanta-asiakkaita, ja hän arveleekin, että noin 90 prosenttia Tapanilan leipomossa vierailevista käy siellä säännöllisesti. Jotkut päivittäin, toiset viikoittain.

Vaikka leivonnaiset ovat houkuttelevia, niitäkin jää joskus yli. Joitakin leivonnaisia voidaan myydä kaksikin päivää, mutta jos esimerkiksi pullaa jää yli, siitä tehdään korppuja. Leivästä tehdään krutonkeja tai se viedään hevosille. Merjan pojantytär käy ratsastamassa tallilla, jonka hevosille tämä vie ylijäänyttä leipää. Myös erään työntekijän naapurissa on hevosia, joille ylijäämäleipää voidaan viedä.

– Ei meillä silti hirveästi jää leivonnaisia yli, Merja kertoo.

Ylijääneet leivonnaiset käytetään hyvään tarkoitukseen.
Ylijääneet leivonnaiset käytetään hyvään tarkoitukseen.

Vapaa-ajallaan Merja ei juurikaan leivo.

– Joskus tulee leivottua jotain pientä lasten tai lastenlasten kanssa.

Merja itse on harrastanut monia urheilulajeja, mutta nykyään ne ovat jääneet tauolle. Golfia hän saattaa joskus käydä vielä pelailemassa. Toisinaan Merja hoitaa lapsenlapsiaan.

– Se on melkeinpä harrastus, hän naurahtaa.

Entäpä millaisia tulevaisuuden suunnitelmalla Merjalla on? Eniten toivon terveyttä, hän sanoo.

Tänä päivänä Rönttösrouva ei ole enää Merjan omistama, vaan leipomo on toisissa käsissä.

Hänen poikansa on kuitenkin Rönttösrouvalla töissä ja todennäköisesti jatkaa työskentelyä silloinkin, kun Merja vetäytyy eläkkeelle. Leipomossa on tällä hetkellä menossa remontti, koska kahvilaa suurennetaan. Merja toivookin, että leipomon tulevaisuus jatkuu niin pitkälle kuin mahdollista.

Hän uskoo, että se on mahdollista, sillä heillä on erikoisia tuotteita.

– Aivan erilaisia, mitä isoissa leipomoissa valmistetaan, hän mainitsee.

Parasta leipomisuralla on tähän mennessä ollut asiakkaiden palaute. Näinä päivinä sähköposti tuo paljon positiivista palautetta, mutta ihmiset tulevat myös kasvokkain kertomaan, kuinka hyviä esimerkiksi tilauskakut ovat olleet.

– Tapanilassa on tavattoman kivoja ihmisiä, keiden kanssa on mukava jutella, Merja kertoo.

Tämän jutun ovat kirjoittaneet helsinkiläisen Hiidenkiven peruskoulun 8C:n oppilaat, jotka opiskelevat mediapainotteisella luokalla. He harjoittelivat lehtijutun kirjoittamista vapaavalintaisesta aiheesta.

Kysely

Oletko syönyt rönttösiä?

Kyllä
Kyllä
81.5%
En
En
18.4%
Ääniä yhteensä: 157
Sisältö jatkuu mainoksen alla