Pukkaako pihamaa nokkosta, vuohenputkea ja voikukkaa? Onneksi olkoon, kevään ensimmäinen sato on jo taattu! Muutaman tunnin kurssilla opit tuntemaan lisää luonnon ilmaisantimia vaikka lähimetsästä  – ja varomaan myrkkykasveja.

Paras aika villiyrttien keruuseen on tuota pikaa käsillä, sillä pieninä versoina ne ovat erityisen maukkaita ja ravinteikkaita. Vielä silti ehtii opettelemaan syötävien luonnonkasvien tunnistusta. Kursseja on tarjolla huhtikuusta kesäkuun alkuun eri puolilla Suomea.

Villiyrttikursseihin kuuluu yleensä teoriaosuus, joissa käydään läpi jokamiehenoikeuksia, keruuvälineitä ja -menetelmiä sekä lajien tunnistusta.

Syötäväksi kerättävien luonnonkasvien kohdalla tärkein sääntö on: kerää vain niitä kasveja, jotka tunnistat.

Kurssien maasto-osuudessa kasveja käydään tunnistamassa niiden omassa kasvuympäristössä, niitä kerätään oikeaoppisesti ja toisinaan vielä valmistetaan ne ateriaksikin.

Oheiseen listaan on koottu kevään kursseja eri puolilta Suomea. Jos sopiva tilaisuus sattuisi olemaan jo täyteen varattu, ei hätää. Syötävien luonnonkasvien tunnistusta ja käyttöä voi opetella vaikka kotoa poistumatta.

Villiruokaopas Heikki Ruususen ja keittiömestari Sami Tallbergin viime vuonna käynnistämä villiyrttikurssi verkossa  jatkuu yhä. Hortoilupioneerit Raija ja Jouko Kivimetsä kurssittavat ummikoista hortoilijoita sekä verkossa että Espoon luonnossa. Hortoilu on heidän luomansa sana villivihannesten etsimiselle ja keruulle. Sen pohjana on kreikankielinen horta-sana, joka tarkoittaa juuri luonnosta löytyvää vihreää syötävää.

Raija Kivimetsä on juuri julkaissut perusteellisesti uudistetun laitoksen teoksestaan Villiinny villivihanneksiin (WSOY). Kirja opastaa kädestä pitäen luonnosta kerättävän syötävän oikeaoppiseen käyttöön. Raija on löytänyt kasveille monenlaista hyötykäyttöä myös rohtoina.

Kirjaansa Raija on poiminut joukon helppoja villivihanneksia, joilla pääsee hyvin keräilyn ja herkuttelun alkuun. Siinä auttavat myös kirjan viitisenkymmentä ruokareseptiä. Tässä muutamia Raijan vinkkejä tuttujen kasvien käyttöön kotikeittiössä:    

Maitohorsma: versot ovat parsan kaltaista herkkua, vastapuhjenneet lehdet sopivat salaatteihin ja moniin lämpimiin ruokiin. Kuivatuista lehdistä tehty hieno jauhe ryydittää vohvelitaikinan. Kukilla voi maustaa juomaveden.

Piharatamo: nuoret lehdet käyvät samoihin tarkoituksiin kuin pinaatti. Suuriksi kasvaneiden lehtien voimakasta aromia voi hyödyntää kasvisliemenä, joka sopii maustamaan muhennoksia, pataruokia ja keittoja.  Ratamon siemenet tuovat gluteenittomiin leipomuksiin sitkoa ja muihinkin pähkinäistä makua.

Puna-apila: monikäyttöiset lehdet sopivat niin makeisiin kuin suolaisiin ruokiin ja sellaisenaan salaatti tai leivän päälle. Tuoreita kukkia ja lehtiä voi käyttää raakakakkujen ja -suklaan valmistukseen.

Vuohenputki: runsaskasvuinen kotipuutarhurien mieliharmi on todellinen villivihannesten ystävän aarre. Lempeän makunsa ansiosta nuoret vuoheputken lehdet sopivat sellaisenaan tai kypsennettynä melkeinpä mihin ruokaan vain. 

Kipin kapin kurssille

Viilivihannesten ja -yrttien tunnistaminen ja keräily kasvattaa yhä suosiotaan. Kursseja on tarjolla runsaasti, eri pituisina ja hintaisina. Oheisen listan kurssit ovat pääosin aikajärjestyksessä.

Tuomarlan tilan villiyrttikurssi, Sääksmäki

5.5. ja 9.6. klo 11–14,  21.5. klo 10–14 , 8.6. klo 17–20,

Villiyrttien tunnistusta keruuretkellä luomutilan mailla, lopuksi saalista valmistetaan kevyt lounas.

Hinta 15 e-30 e. (21.5. 50 e, sis. päivällisen).

Villiyrtti-ilta 12.5. ja 19.5. klo 18-20 Jämsä ja 17.5.  klo 18-20 Jyväskylä.

Aiheena helppokäyttöiset villiyrtit ja -vihannekset ja niiden tunnistus maastossa. Vinkkejä ruuanvalmistukseen ja säilöntään sekä maistiaisia villeistä leivonnaisista.

Hinta 20 e

Työväen Sivistysliiton villiyrttikurssi 20.5. klo 17–19.30 ja 21.5. klo 10–14.30, Turku  

Yhdeksän tunnin peruskurssi tutustuttaa kevätkauden yleisimpiin villiyrtteihin ja –vihanneksiin, keruuseen liittyviin asioihin ja kasvien soveltuvuuteen kotikeittiössä.
Hinta  40 e

Villiyrttiretket 21.5. klo 9–12 sekä 12.30–15.30 Hietasaari, Oulu

Oulun 4H-yhdistyksen kolmen tunnin retkellä opitaan kuinka rikkaruoho muuttuu ravitsevaksi rikkausruohoksi. Myös e-jäsenille.

Hinta 20–25 e

Hortoilun alkeiskurssi 26.5. klo 18–20,  Espoo

Opastajina hortoilupioneerit Raija ja Jouko Kivimetsä

Villiyrttikurssi 28.– 29.5., Siiponkosken koulu,  Haapajärvi 
Teoriaa, retkeilyä ja ruokailua, järjestäjänä luomuruuan verkkokauppa Bioapetit.
Hinta 145 e

Kesytä villivihannekset -kurssi 31.5. ja 1.6. klo 17-20, Oulu
Ensimmäinen ilta teoriaa, toinen maasto-opetusta.

Hinta 79 e

Maailman ympäristöpäivän villiyrttiretki 5.6. klo 16–17.30, Tammela
Villiyrttikävelyllä haistellaan ja maistellaan villiyrttejä, puhutaan jokamiehenoikeuksista ja villiyrttien käyttämisestä.

Hinta 15 e

Villiinny villiyrteistä 29.5. klo 12–14  Hämeen luontokeskus

Neuvontaa, opastusta ja käyttövinkkejä sekä reilun puolen tunnin villiyrttiretki lähimaastoon.

Maksuton.

Villiyrttipäivä 12.6.  klo 11–15  Forssan Luonnonhistoriallinen museo

Monipuolista tietoutta ja luentoja villiyrteistä, niiden käytöstä ruoaksi tai kosmetiikassa.

Maksuton.

Villiyrttien keruuta 28.4., 8.5. ja 26.5. klo 17–19.30, Vuosaari sekä 3.5. ja 22.5. klo 17–19.30, Suomenoja

Retkillä opetellaan  mm. löytämään keruupaikkoja läheltä kotia, tunnistamaan kymmenkunta syötävää kasvia ja erottamaan ne myrkyllisistä.

Hinta 35 e

Villiyrttejä ja täysihoitoa 1.–2.6., Perheniemen evankelinen opisto, Iitti

13 tuntia ohjattua villiyrttien tunnistusta ja keruuta maastossa, ruuanlaittoa keruusaaliista ja tietoa yrttien muusta hyötykäytöstä.

Hinta 120 e, lisämaksusta ruokailu- ja/tai majoituspaketti

Villiyrttikurssit  28.5., 4.6. ja 18.6. klo 13–15 sekä 9.6. klo 17–19, Hailuoto

Maastokurssilla tutustutaan yleisimpiin villiyrtteihin ja opetellaan niiden keruuta ja käsittelyä.

Hinta 30 e

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rahaa, lahjakortti, koru, astioita vai jotain muuta? Rippi- tai valmistujaislahjan ostaminen nuorelle voi olla joskus hankalaa. Kysyimme nuorilta, millaisista lahjoista he ilahtuvat. ET:n toimitus vinkkaa myös, millaisia onnistuneita lahjoja olemme onnistuneet itse antamaan.

Nuoret: Jos ei rahaa, niin...

Kysyimme 14–19-vuotiailta nuorilta, millaisesta rippi- tai valmistujaislahjasta he ilahtuisivat. Suurin osa on rahan puolella: siten lahjan saaja voi valita juuri mieleisensä lahjan tai käyttää rahat esimerkiksi matkustamiseen tai suurempaan hankintaan.

Vaikka nuori olisikin esimerkiksi astioiden tarpeessa, on moni tarkka tyylistään ja haluaa itse päästä vaikuttamaan kodin tavaroiden ulkonäköön. Silloin lahjakortti on hyvä valinta, ja nuori voi käyttää sen juuri sellaisiin astioihin joista pitää.

"Lahjakortteja melkein minne vain voi aina antaa, mutta kannattaa silti tuntea lahjan saajaa vähän. Sain kerran 20 euron lahjakortin urheiluliikkeeseen, osui väärälle henkilölle..." – Marika, 19 v

"Lahjakortti olisi kiva esimerkiksi Stockmannille tai Emotion-kosmetiikkaliikkeeseen. Rahaa en pyytäisi kuin vanhemmilta." – Lilja 15 v

"Hyviä kohteita lahjakortille voisivat olla sisustusliikkeet, kuten Finlayson, koska muuttaminen saattaa olla ajankohtaista pian ylppäreiden jälkeen." – Sara, 18 v

"Lahjakortti voisi olla esimerkiksi Marimekon liikkeeseen tai johonkin muuhun "hyödylliseen" kauppaan. En viitsisi pyytää valmistujaislahjaksi lahjakorttia minnekään tavalliseen liikkeeseen, kuten vaikka H&M:lle." – Ella, 15 v

Toisten mielestä on kuitenkin mukavaa antaa lahjaksi jotain muuta kuin rahaa tai lahjakortteja. Kysyimme nuorilta, mitä muuta he toivoisivat lahjaksi. Näin nuoret vastasivat:

"Rippilahjaksi pieni kultainen risti olisi kiva." – Helmi, 14 v

"Valmistujaislahjaksi haluaisin ainakin esimerkiksi astioita, kuten laseja ja lautasia. Myös lakanat ja korut ovat sopivia." - Lilja 15 v

"Sukulainen voisi antaa vaikka jonkin tietyn sarjan astioita." – Ella, 15 v

"Paras lahja olisi yhteinen matka." – Ville, 16 v

"Koruista en ikinä ole välittänyt, koska ne harvoin osuvat nappiin. Pitää tietää ihmisen lempivärit ja mistä materiaalista hän pitää. Itseni ja ystävieni perusteella luulen, että lahjaksi saatuja koruja tulee harvoin pidettyä." – Marika, 19 v

"Hyviä peruslahjoja ovat ajattomat korut ja esimerkiksi Arabian astiat. Myös yhteinen matka tai tekeminen, kuten festarit, olisi kiva lahja. Tärkeintä on kuitenkin, että jotenkin muistaa lahjansaajaa, ei niinkään itse lahja!" – Sara, 18 v

Toimitus vinkkaa: Hyväksi havaittuja lahjoja

Myös ET:n toimituksen jäsenet muistelivat, millaisia onnistuneita lahjoja ovat itse onnistuneet antamaan.

"Poikani ilahtui aikoinaan kaikista oman kodin perustamiseen liittyvistä valmistujaislahjoista: kattilat, aterimet, kahvimukit jne. Myös samppanjapullo ilahdutti!"

”Matkalahjakortti (esim. reilaus tai vastaava) on aika hyvä lahjaidea.”

"Kiva lahja on omatekoinen lahjakortti, joka oikeuttaa leffa- tai teatteri-iltaan, ravintolakäyntiin tai vaikkapa pieneen reissuun lahjan antajan kanssa. Se on kiva tapa kertoa juhlittavalle, miten mukavaa on viettää aikaa hänen kanssaan."

”Jos tiedän nuoren harrastuksen, voin ostaa lahjakortin alan liikkeeseen tai esimerkiksi Lippupalveluun.”

"Olen ostanut kahdelle kummitytölleni joka vuosi syntymäpäivälahjaksi yhden timantin (maksanut 50–100 euroa). Rippi- tai ylioppilaslahjaksi olen luvannut teettää heille korun, johon kivet laitetaan. Saavat itse vaikuttaa, millainen korusta tulee."

”Nuori ei ehkä koskaan ole syönyt kolmen tai useamman ruokalajin illallista ravintolassa. Valitse kukkarollesi sopiva ravintola ja osta lahjakortti. Voit lupautua illallisseuraksi!”

Jotta lahjasta jäisi mukava muisto, ET:n toimitus suosittelee välttämään näitä: korut, koriste-esineet, maljakot, antajan maun mukainen design, käytöksen kultainen kirja, aforismikirja.

Näitäkin voi harkita, jos lahjan saajan maku on tiedossa, tai hän on jotain näistä erityisesti toivonut. Lahjavinkkiä voi myös kysyä valmistujan vanhemmilta.

"Osa nuorista on tosi tarkkoja astioiden ja muiden esineiden tyylistä ja väreistä. Jos aikoo hankkia käyttöesineitä, on hyvä tietää, onko nuori tyylitietoinen vai suhtautuuko astioihin lähinnä välttämättöminä tarvikkeina."

Paljonko rahaa lahjaksi?

ET-lehti kysyi taannoin lukijoilta, millainen rahasumma on heidän mielestään sopiva lahja ylioppilaalle. Suurimman osan mielestä alle 60 euron summa on riittävä. 

Joka neljännes kertoi lahjoittavansa ylioppilaalle 100 euroa, ja jotkut jopa 200 euroa.

Rahalahjojen summia määrää useimmiten sukulaissuhde. Muutamat mainitsivat kyselyssä, että myös valmistuvan taloudellinen pärjääminen ja perhetausta vaikuttavat rahamäärään. 

Nuoret itse ovat samalla linjalla:

"Suvulta olisi kiva 50 euroa, perheeltä tai isovanhemmalta 100 euroa." – Marika, 19 v

"Vanhemmilta tai isovanhemmalta ehkä 100 euroa, kummeilta 50 ja ei niin läheisiltä vierailta 20–50 euroa." – Ella, 15 v

"Jokainen antaa sen verran mikä itsestä tuntuu hyvältä ja mihin on varaa. Harva tulee muistelemaan, että kuka vieras antoi minkäkin verran." – Sara, 18 v

Lue myös: Näin annat rahaa ja sijoituksia lahjaksi lapsenlapselle – 8 vinkkiä

Jakkaranpäällys syntyy helposti. Leikkaa yhdeksän ruutua ja neljä sivukaitaletta, sitten vain surauttelemaan.
Jakkaranpäällys syntyy helposti. Leikkaa yhdeksän ruutua ja neljä sivukaitaletta, sitten vain surauttelemaan.

Värikkäiden puuvillakankaiden paloista saat nätin hupun mökkijakkaralle. Samalla tekniikalla voi ommella tyynynpäällisen tai vaikka ison peiton.

Tarvitset:

  • Puuvillakankaiden paloja
  • Ompelulankaa
  • Sakset
  • Viivoitin
  • Kynä
  • Nuppineuloja
  • Silitysrauta
  • Ompelukone

Tee näin:

1. Leikkaa kankaista 9 neliötä. Kuvan neliö on 12 x 12 cm, sisältäen saumavarat. Tarkista koko omaan jakkaraasi sopivaksi. Sommittele tilkut 3 x 3 neliön ruudukoksi. Ompele ne 3 neliön kaitaleiksi oikeat puolet vastakkain 0,5 cm:n saumanvaralla. Silitä saumanvarat auki.

2. Neulaa kaksi kaitaletta op:t vastakkain, varmista, että ruutujen kulmat osuvat kohdakkain. Ompele kaitaleet yhteen 0,5 cm:n saumanvaralla ja silitä saumanvarat auki. Ompele 3. kaitale toisen kaitaleen (toiseen) reunaan. Nyt kaitaleet on ommeltu ruudukoksi.

3. Leikkaa jakkaran sivuille 13 cm leveät eriväriset kaitaleet. Kaitaleen pituus on ruudukon pituus + 4 cm. Neulaa kaitaleet ruudukon sivuille op:t vastakkain, jätä saumanvarat päihin. Ompele ruudukon kulmaan saakka. Ompele sitten sivukaitaleiden päät yhteen = jakkaran kulma. Taita lopusi alareunaan 2 x 1 cm:n päärme nurjalle ja ompele reunasta.

Huom! Ennen kuin ompelet hupun kulmat, varmista, että hupun saa jakkaran päälle ja siitä pois sujuvasti. 

Ohje on julkaistu ET-lehden numerossa 11/2017.