Tallinnan Kalamajassa sijaitseva Ravintola F-Hoone on yksi suosituimmista ravintoloista.
Tallinnan Kalamajassa sijaitseva Ravintola F-Hoone on yksi suosituimmista ravintoloista.

Rakastatko Tallinnaa, muotia ja designia? Ihania kahviloita ja tapahtumia? Design- ja muotitapahtumien tuottaja Piret Mägi vinkkaa mihin Tallinnassa kannattaa suunnata juuri nyt.

Piret Mägi muutti kesäkaupunki Pärnusta Tallinnaan vuosikymmen sitten ja sukelsi suoraan suunnittelumaailmaan. Hän toimii design- ja muotitapahtumien tuottajana ja on yksi Design Night -festivaalin järjestäjistä.

Mägin Tallinna on mahdollisuuksien kaupunki.

– Täällä on kaikkea. Voit luoda uraa, juhlia, olla luova. Yrittäjäksi ryhtyminen on helppoa. 

Tallinna on muuttunut nopeasti. Sen asukkaat ovat vaatineet hyvinvointia ja myös saaneet sitä.

– Tallinna on hieman itsekeskeinen. Mutta täällä on hyvä tunnelma. Kaikki ovet ovat avoinna.

Piretin vinkit Tallinnaan

Designia

Virolaiset arvostavat suunnittelua. Skandinaavinen suunnittelu on in. Itse tykkään varsinkin sellaisista kaupoista, joissa on eri suunnittelijoiden töitä, hyvälaatuisia, mielenkiintoisia vaatteita ja löydöksiä second hand-kaupoista. Meillä Virossa on paljon hyviä vaate-, sisustus- ja korusuunnittelijota.

  • 1. Estonian Design House gallery shopissa saa hyvän läpileikkauksen eri suunnittelijoiden tuotantoon. Kalasadama 8 lähellä Linda Linen satamaa.   www.estoniandesignhouse.ee. Samassa talossa toimii kiva kahvila, Klaus Kohvik, joka on auki aamusta iltamyöhään. www.klauskohvik.ee 
  • 2. Baltika quarter (Veerenni 24) –  Loomeinkubaator kerää saman katon alle useita luovan alan yrittäjiä. Zero tarjoaa useiden eri brändien muotia  (Baltman, Ivo Nikkolo, Monton, Bastion, Mosaic). Huonekaluja puolestaan löytyy studioshopista nimeltä Oot-oot.
    www.facebook.com/moepoodzerowww.oot-oot.com
    inkubaator.tallinn.ee/eng/companies/incubants
  • 3. Boheemi Kalamaja
    Kalamajassa sijaitseva Tellisikivi loomelinnak on luova keskus tehdasmiljöössä. Se kokoaa saman katon alle niin Kokomo- ja Kät-vaatemerkit, Karl Annuksen puiset silmälasikehykset, Jooks-pyörästudion, Mimesis-luonnonkosmetiikan kuin Homeart-sisustuskaupan, rykelmän hyviä ravintoloita, kahviloita ja baareja sekä jokalauantaisen kirpputorin. Seuraa tapahtumakalenteria – täällä viettää helposti koko päivän. telliskivi.eu/en/

Lue myös: Tallinnaan ratikka-ajelulle!

Tallinnassa tapahtuu

  • 4. Tour d’öö – hauska kaupunkipyöräilytapahtuma, jossa on valtava määrä osallistujia ja hyvä ilmapiiri.
  • 5. Disainiöö eli virolaisen designin festivaali 17–20.9.2015
  • 6.Disainikeskus Estonian Museum of Applied Art and Design (ETDM) järjestää design-markkinoita www.disainikeskus.ee ja  www.etdm.ee/en/ Keskuksen sivuilta löytyy myös Tallinnan desing-kartta, jonka avulla voi tehdä oman design-kierroksen.
    Tapahtumia, kuukausittaisia kierroksia ja avoimia luentoja arkkitehtuurista www.arhitektuurikeskus.ee ja www.arhitektuurimuuseum.ee

Muotia

  • 7. Kolmen nuoren kopla, Sten Karik, Joan Hint ja Peep Vähi, antoivat denim-kankaalle uuden elämän ja lopputuloksena syntyi vuonna 2013 Reval Denim Guild-merkki. He eivät ei rajoita tuotantoaan ainoastaan farkkuihin, vaan valmistavat myös esimerkiksi laadukkaita denim-kankaisia takkeja ja hameita.
    Täältä voi tilata myös mittatilaushuopahatun, jonka sisäpintaan kirjataan omistajan nimi. Tyylikkääseen vanhan kaupungin showroomiin kannattaa piipahtaa shoppailemaan tai ihailemaan laadukasta jälkeä.
    Kun Reval Denim Guildin tiimi patentoi kaksiväriset farkkunsa, herättivät he ihmetystä suunnittelullaan Yhdysvaltojen patenttitoimistossa. Amerikkalaiset ovat tehneet 150 vuotisen uran denimin parissa ja yhtäkkiä tulee näin pienestä maasta farkkuvalmistaja. Tästä merkistä tullaan vielä kuulemaan!
    Avoinna arkisin 12-18 tai sopimuksen mukaan. Sisään pääsee soittamalla ovikelloa tai soittamalla numeroon +372 552 1108 tai lähettämällä viestiä message@revaldenimguild.com Osoite: Toom-Rüütli 10
    Reval Demin Guildin vaatteita myy myös Sfäär, Mere pst. 6E, Rottermannissa.
  • 8. nu Nordik on neljän virolaisen suunnittelijan kauppa, ja se on yksi Tallinnan ensimmäisiä design-kauppoja. Se myy disainia, joka mahtuu mukaan pienimpäänkin matkalaukkuun. Virolaisten nuoren polven suunnittelijoiden käyttöesineitä, vaatteita ja koriste-esineitä.
    Vabaduse Väljak 8, nunordik.ee
  • 9. Tiina Talumees
    Suositun virolaisen muotisuunnittelija Tiina Talumeeksen studiossa Rottermannissa voi ihastella kahden brändin, arkisemman Tiina by Tiina Talumees -malliston kuin haute couture-malliston luomuksia. Myös hääpukuja ja tilaustöitä.
    Osoite: Rotermanni 5/ Roseni 10, www.tiinatalumees.ee
  • 10. Muita liikkeitä: Rottermannin korttelissa lähellä satamaa kannattaa käydä ihastelemassa arkkitehtuurin lisäksi myös muotiliikkeiden tarjontaa (esim. Sfäär (vaateliike, jossa on myös kahvila, Reede, Agan), istua paikan ravintoloissa ja kahviloissa (Hetk, Basiilik, Kaks kokka). Protestissa ja HIP-tyylisellä Hetk-klubilla järjestetään bileitä aamuun saakka.

Kahviloita

  • 11. Cafe Must Puudel
    Täällä saa hyvän ruoan lisäksi nauttia hauskasta ja värikkäästä retrohenkisestä sisustuksesta, hyvästä musiikista ja nuorten taiteilijoiden teoksista. Tarjoilijat ovat poikkeuksetta nuoria ja paikassa panostetaan hyvään palveluun.  Kesällä sisäpiha on oiva taukopaikka. Paikan omistajilla Siim Susilla and Margit Udikaksella on kivenheiton päässä toinen, kiva paikka Sinilind. Siim Susi on kertonut, että kaikkea täytyy olla kaksi: kaksi kahvilaa, kaksi kotia. Tosin hänen retrovalaisinkokoelmassaan on valaisimia jo 2000! Vaimoja on vain yksi.
    Müürivahe 20 (vanhassa kaupungissa)
    Facebookissa: KOHVIK MUST PUUDEL
  • 12. Manna La Roosa
    Tässä paikassa ehtii nautiskella ennen ensimmäistä murua hauskasta sisustuksesta. Miksi lounas pitäisi nauttia sofistikoituneessa ympäristössä jos vaihtoehtona lyhyt matka ihmemaahan?
    Vana-Viru 15, www.mannalaroosa.com, Facebookissa: manna.laroosa

Sinikka Saastamoisen lapset puolisoineen ja lapsineen vuokraavat joka jouluksi mökin, johon mahtuu koko heimo.

1960-luvulla pohjoiskarjalainen Sinikka Saastamoinen jäi leskeksi neljän alle 10-vuotiaan lapsen kanssa. Lisäksi hän odotti viidettä.

– Perhe hitsautui yhteen niin tiukasti, että aikuiset lapset perheineen haluavat vieläkin viettää joulut yhdessä, kertoo Maija-Liisa Punta-Saastamoinen, Sinikan ainoan pojan Maurin vaimo.

Miniä ja vävyt ovat sopeutuneet perinteeseen.

– Aiemmin menimme kaikki – puolisot, lapset ja lastenlapset – anopin luo, mutta nyt haluamme, että hän saa helpon joulun. Kahdeksankymppisen mummon koko joulukuu ei saa mennä keittiössä.

Kuvassa vasemmalla Pirjo, etualalla Elmeri. Suvetar ja Kaisa koristelevat kuusta.
Kuvassa vasemmalla Pirjo, etualalla Elmeri. Suvetar ja Kaisa koristelevat kuusta.

Pinja koristelee kuusta.
Pinja koristelee kuusta.

Joka jouluksi suku vuokraa mökin, yleensä eri paikasta. Viime vuonna valinta oli Simpelejärvi, jonka rannalla olevaan mökkiin mahtui koko 20 hengen seurue.

Joulunviettoon tulevat Maurin ja Maija-Liisan lisäksi heidän lapsensa Jesperi, 27, ja Suvetar, 22, sekä Maurin sisarukset lapsineen. Maurin sisar Pirjo ja hänen miehensä Pentti Sahlman ajavat vuokramökille Vantaalta. Sinikan esikoistytär Eija ja hänen puolisonsa Pauli Purmonen tulevat Joensuusta, samoin tytär Tarja ja Heino Hämäläinen poikansa Severin kanssa. Tytär Heli tulee joulunviettoon Tampereelta miehensä Keijo Karjulan ja lastensa Jonnen, Pinjan ja Elmerin kanssa.

– Parasta on yhdessäolo. Tuntuu hyvältä päivittää kuulumiset ilman kiirettä. Jokainen tuo jotain jouluruokaa. Esimerkiksi Mauri tekee sinapin, minä jälkiruuan. Tarja on koristelemisen mestari, hän tuo kukat, viimeksi upeat jouluruusut, Maija-Liisa sanoo.

Pirjo ottaa rennosti.
Pirjo ottaa rennosti.

Kodassa paistetaan makkaraa.
Kodassa paistetaan makkaraa.

Näkymä Parikkalan mökin ikkunasta pysäytti.

– Istuin sohvalla ja vain katselin, järvi tuli kuin syliin. Jää oli kaunista, vaikka sen päällä oli muutama sentti vettä. Kastelimme siinä varpaat saunan jälkeen, Maija-Liisa kertoo.

Suvun ohjelmaan kuuluu jouluna herkuttelu, saunominen, ulkoilu ja Trivial Pursuit -peli. Viimeksi sitkeimmät pelasivat aamuneljään.

– Sen jälkeen nukuimme hyvin.

Sinikka viettää joulua lapsenlapsensa Kaisan kanssa.
Sinikka viettää joulua lapsenlapsensa Kaisan kanssa.

Jouluaamuna mummo heräsi keittämään puuron, ja puolen päivän jälkeen koko seurue lähti ulos.

– Oli ihana nähdä, kun mummo käveli nuorten kanssa käsikoukkua ja nautti siitä, että kaikki ovat koolla.

Huvila.net > Loikonsaari 3


Mukana joulunvietossa oli myös Uniikki-kissa. Perhe tuo vuokramökille mukanaan myös piparkakkutalon.
Mukana joulunvietossa oli myös Uniikki-kissa. Perhe tuo vuokramökille mukanaan myös piparkakkutalon.

Ruotsin Lapista ei löydä joulupukkia, mutta hurjia rinteitä senkin edestä. Keltanokka lähti testaamaan, miten pääsee alas Riksgränseniä ja Björklideniä.

Opashan on hullu!

Olen saapunut vasta tunti sitten Ruotsin Lappiin, marssinut saman tien suksivuokraamoon, ährännyt vaivalloisesti massiiviset laskettelumonot jalkaan ja kuunnellut huolestuneena miniluentoa lumivyöryn vaaroista. Ja nyt pitäisi seurata lasketteluopasta vielä kilometri ylämäkeen kohti tunturin huippua.

Olen näännyksissä, hikinorot valuvat poskilla. Ihan kuin noutajan kalsa kosketus tuntuisi olkapäillä.

Björklidenin laelta näkyy Norjaan saakka.
Björklidenin laelta näkyy Norjaan saakka.

Matkaa on tehty jo puoli tuntia, ylämäkeen luonnollisesti. Björklidenin laskettelukeskus näkyy alhaalla pienenä. Horisontissa siintävät Norjan tunturit ja jossain niiden takana Atlantti. Jalassani on karvapohjaiset sukset. Ne eivät lipsu senttiäkään. Eivätkä kyllä luistakaan. Niillä vain tampataan matkaa ylämäkeen.

– Mika, sinä pystyt tähän. Ajattele, miten hienot maisemat ylhäällä odottavat. Sitten laskettelemme pitkin neitseellisiä lumia alas laaksoon. Det är kul! tsemppaa opas Kim Bergsten.

Mihin olen joutunut?

Opas Kim Bergsten vei meidät huipulle.
Opas Kim Bergsten vei meidät huipulle.

Sisulla huipulle

Kokeilin laskettelua ensimmäisen kerran 15-vuotiaana Jyväskylän Laajavuoressa. Alku oli vauhdikas, syöksyin pipo silmillä rinteen suoraan alas. En osannut oudoilla suksilla kurvata, kun en tullut keneltäkään kysyneeksi, miten se tapahtuu. Vauhdin sain pysähtymään juuri ennen parkkipaikkaa.

Sen jälkeen eksyin mäkeen satunnaisesti, keskimäärin kerran vuosikymmenessä. Rinteessä oli joka kerta kivaa, mutta laskettelupuremaa en koskaan saanut. Ehkä Suomen rinteet olivat liian vaatimattomia tällaiselle Laajavuoren veteraanille.

Sitten ystäväni houkutteli testaamaan "vähän kovempaa kamaa", Ruotsin Lapin tuntureita. Ruotsihan on suomalaiselle kuin Amerikka. Siellä kaikki on hienompaa ja suurempaa, niin tunturitkin. Ruotsin Åre tunnetaan pikku-Alppeina, sillä sen korkein huippu Åreskutan yltää yli 1400 metriin. Rinteet ovat kilometrien pituisia. Suomen laskettelukeskuksissa moisista lukemista vain unelmoidaan.

Luonnonrinteissä lasketaan kuin pumpulissa.
Luonnonrinteissä lasketaan kuin pumpulissa.

Vierekkäin sijaitsevissa Björklidenissä ja Riksgränsenissa tunturit kohoavat reiluun kilometriin. Niiden luonnonrinteet sopivat monipuoliseen lasketteluun kuin valetut.

Bergsten on päässyt tunturin laelle ja jatkaa tsemppaamista. Ammattilaiselle kapuaminen on niin helppoa. Määränpää häämöttää, tamppaan karvapohjasuksiani rinnettä vimmaisesti ylös suomalaisella sisulla.

Det är kul! Det måste vara kul!

Lopulta pääsen perille. Viisikymppisen kunto voisi olla kovempikin, mutta olen yhä elossa.

Hiihtopummin tunnustukset

Bergsten auttaa irrottamaan karvapohjat suksista. Vedän keuhkot täyteen tunturi-ilmaa ja annan katseeni nuolla horisonttia. Olen kilometrin lähempänä taivasta kuin tunti sitten suksivuokraamossa. Olo on juhlallinen. Alan ymmärtää, miksi joskus pitää kärsiä, että voi nauttia.

Bergsten kaataa kuksaan kahvia.

– Olen ollut neljä vuotta Björklidenissä ja Riksgränsenissä lasketteluoppaana. Nuorena elin hiihtopummina Ranskan Chamonix'ssa. Siellä aloin myös vuorikiipeillä, ja se on suurin intohimoni. Laskettelu tulee kakkosena. Nytkin jatkaisin mieluiten matkaa aina vain ylöspäin, Bergsten tarinoi kahvitauollamme.

Täällä vartioin minä!
Täällä vartioin minä!

Näkemykseni vain vahvistuu: mieshän on umpihullu.

Huipulla tuulee. Kahvin lämmittävä vaikutus hupenee. On aika miettiä paluuta alas. Bergstenilla on suunnitelma. Seuraamme mestaria jyrkän rinteen reunaan. Rinne ei ole pitkä, mutta korkeusero nostaa hikikarpalot taas pintaan.

– Tässä on paljon pehmeää lunta, kuin höyhenillä laskisi. Seuraa vain minua, tee pitkiä nautinnollisia kaarroksia, nauti joka hetkestä, Bergsten sanoo ja lähtee.

Hiihtohissit lähtevät aivan Riksgränsenin keskustasta.
Hiihtohissit lähtevät aivan Riksgränsenin keskustasta.

Kuperkeikkoja pumpulissa

Bergsten pöllyttää tyylikkäästi lunta kaarrellessaan. Pian hän on rinteen alaosassa odottamassa meitä muita.

Olen ryhmämme keltanokka, muut ovat kokeneita laskettelijoita ja laskevat perässä leikitellen, kaiketi nautiskellen. Lähden liikkeelle. Luonnonrinteessä, vasta sataneessa pumpulilumessa laskeminen tuntuu erikoiselta. Lumi upottaa, vauhti kiihtyy hitaasti. Mutta se kiihtyy.

Tulee kaarroksen aika. Sukset eivät tahdo totella. Käännyn puolittain ja heitän kuperkeikan. Rämmin pystyyn. Sama toistuu seuraavassa mutkassa. Ja sitä seuraavassa.

Alas ehtineet hymyilevät hyväntahtoisesti. Onneksi rinteessä on niin paljon lunta, että kuperkeikkailu ei vammauta, mitä nyt vähän henkisesti.

– Onnittelut, Mika, selvisit. Se oli päivän haastavin osuus. Nyt pidetään hauskaa, Bergsten lupaa.

Puuterilumirinteet houkuttelevat rinnehait näyttäviin temppuihin.
Puuterilumirinteet houkuttelevat rinnehait näyttäviin temppuihin.

Rinne jatkuu loivahkona, ja löydän oman tapani kääntyä upottavassa lumessa. Tuuli suhisee korvissa, laakso lähenee ja talot muuttuvat näkökentässä isommiksi. Mäkeä riittää. Laskettelu kysyy reisilihaksia.

Pidän välillä taukoja ja ihailen arktisen luonnon kauneutta. Olen jo hyljännyt ajatuksen pysyä muiden matkassa. Hiljaa hyvä tulee, alas pääsee kaikilla nopeuksilla.

Lasken hotelli Fjälletin pihaan suksitelineen luo. Pian istun hotellin aulassa, ja takkatuli loimottaa. Kylmä huurteinen tuoksuu edessäni.

Reidet tutisevat, mutta nautin maisemasta Lapporteniin, Lapin porttiin. Näyttää kuin kuu olisi aikojen alkuhämärässä hipaissut Maata ja vienyt puolipallon muotoisen palan tuntureita mennessään.

Björklidenin Fjället tarjoaa huoneiden lisäksi mökkejä.
Björklidenin Fjället tarjoaa huoneiden lisäksi mökkejä.

Vihdoin vohvelia

Hotellin edessä odottaa hytillinen telavaunu. Se täyttyy matkustajista ja lähtee Låktatjåkkon tunturiasemalle 1228 metrin korkeuteen.

Alhaalla aurinko paistaa, mutta perillä odottaa vaakasuoraan viuhuva hyytävä tuuli ja lumimyräkkä. Lapin luonto luo Ruotsissakin outoa taikaa.

Puikahdan kohti mustaseinäistä hirsitaloa. Sisällä odottaa maailman pohjoisin vohvelikahvila. Käyn pirttipöytään, riisun toppatakkini ja tartun vohveliin.

Olen laskettelu-urani huipulla, kukkulan kuningas. Mietin jo tulevaa Åren-retkeä. Pohjoismaiden pisimmät rinteet vain naurattavat Björklidenin veteraania.

Rapea vohveli palkitsee laskettelijan.
Rapea vohveli palkitsee laskettelijan.

Låktatjåkkon vohvelikahvila on maailman korkeatasoisin sananmukaisesti.
Låktatjåkkon vohvelikahvila on maailman korkeatasoisin sananmukaisesti.

Artikkeli on julkaistu ET Matkaopas -lehden numerossa 6/2016.

Laskettelukeskukset

  • Riksgränsenin ja Björklidenin laskettelukeskukset sijaitsevat vierekkäin Kiirunasta kaakkoon lähellä Norjan rajaa, Napapiiriltä 200 kilometriä pohjoiseen. Molemmat tunnetaan hyvistä off-piste-laskuista eli vapaalaskuista rakentamattomilla luonnonlumisilla rinteillä.
  • Björklidenissä on 23 rinnettä ja viisi hissiä. Kittelsdalsin hissi vie korkeimmalle, 1100 metriin. Riksgränsenissä löytyy 15 rinnettä, 6 hissiä ja liki rajattomasti vapaalaskurinteitä. 

Näin pääset perille

  • Helsingistä Tukholman kautta lento Kiirunaan, mistä matkaa perille valtatietä E10 on noin 130 kilometriä. Lentoaika Helsinki-Kiiruna 2,5 tuntia. Kentältä on bussiyhteys laskettelukeskuksiin, 30 e/suunta. Bussi kulkee usein myös Björklidenin ja Riksgränsenin välillä.
  • Kiirettömille sopii juna Tukholmasta Riksgränseniin, matka-aika 18 tuntia.
  • Norjan Narvikin lentokentälle on Riksgränsenistä vain 40 kilometriä, mutta bussiyhteyttä kentältä Ruotsin puolelle ei ole. Ruotsin ja Norjan välinen tie on joskus lumimyrskyn takia päiviä poikki. Oulusta maantietä pitkin Riksgänseniin on 620 kilometriä.
  • Helikopterilla? Arctic Elementsin järjestämillä räätälöidyillä 1-7 päivän Heliski-retkillä kokeneet laskettelijat viedään helikopterilla laskemaan neitseellisille puuterilumille vuoristoon, kuten yli 2 000-metriselle, jyrkkärinteiselle Kebnekaiselle. 

SOS

  • Merkitsemättömillä luonnonrinteillä on lumivyöryvaara. Suksivuokraamoista saa pakollisena lisävarusteena repun, jossa on muun muassa lähetin ja lumilapio. Suksivuokraamojen henkilökunta ja laskettelunopettajat opastavat, miten toimia lumivyöryssä.
  • Laskettelussa voi loukkaantua kaatuessaan. Kannattaa varmistaa ennen matkaa, että vakuutukset ovat voimassa. Kypärä on tärkeä turvavaruste.
  • Ruotsin hätänumero on 112.

Sää

  • Talvisesonki alkaa helmikuussa, kun keli muuttuu epävarmasta aurinkoiseksi. Rinteissä riittää lunta toukokuun puoliväliin. Silloin päivälämpötilat ovat reilusti plussalla, mutta yöt edelleen kylmiä. Säätilan vaihtelut ovat tuntureilla nopeita, mikä kannattaa ottaa huomioon varustevalinnoissa.

Majoitus

  • Riksgränsenissä laskettelukeskuksen sydän on suuri Hotell Riksgränsen, jonka huonevalikoima on laaja himolaskettelijan koppero hyteistä perhesviitteihin. Perhehotelli Meteorologen Ski Lodge tarjoaa personnallista luksusmajoitusta.
  • Björklidenissa majoitustilaa tarjoaa hotelli Fjället 1-4 hengen huoneissa ja lomamökeissä. Todellista huippumajoitusta tarjoaa pieni Låktatjåkkan tunturihotelli 1228 metyrin korkeudessa.