Moderni Septime-bistro lähenee keitoksillaan  fine diningia.
Moderni Septime-bistro lähenee keitoksillaan fine diningia.

Pariisin bistrot ovat rentoja ravintoloita, joissa paikalliset viihtyvät.  Viiden ruokalajin michelin-illallinenkin irtoaa 55 eurolla. Lähde viikonlopuksi herkuttelumatkalle!

Perjantai

Kello 9: Kahvi ja croissant

Katetut kauppahallit erikoismyymälöineen alkavat olla Pariisissakin katoavaa kansanperinnettä megamarkettien jyrätessä vähittäiskaupassa. Avaan aamun kahvikupillisella ja lehtevällä voisarvella Marché Saint-Martin -kauppahallissa, josta löytyy kaikki tarpeellinen vaativaankin ruoanlaittoon.

Pohdin, pitäisikö jäädä kulmille odottelemaan herra Morventin ravintolan lounasta. Hallissa palvelevaa Au comptoir de Bricea isännöivä Brice Morvent pärjäsi Top Chef -kokkikisassa, ja hän tarjoaa bistrossaan konstailematonta murkinaa.

Fazerin suklaamestari Eero Paulamäki: Nämä ovat suosikkini Pariisissa

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Ei, paikalleen ei voi jäädä. Kipitän uudeksi hipster-alueeksi irvaillun Canal Saint-Martinin vartta aikomuksenani kilokaloreiden tarmokas kuluttaminen. Se tyssää heti kahden suulaan italialaisen kaverin velmussa L’Epicerie Musicalessa. Italialaisia leikkeleitä, juustoja ja viinejä kaupitteleva puoti on myös kahvila-ravintola. Herkuttelua piristävät funk- ja latinorytmit, jotka takaa satojen vinyylilevyjen kirjasto.

Sisältö jatkuu mainoksen alla


Kello 11: Kiisteltyä herkkua

Matkalla lounaalle pysähdyn hanhenmaksan pyhättöön. Sata-vuotias Comptoir de la Gastronomie myy Les Hallesin nurkilla kiistanalaista herrain herkkua tuoreena, säilykkeenä, pateena, öljyssä, balsamicossa, juustossa.

Väliseinän takana on samanniminen pikkubistro, joka värkkää hanhenmaksaisia makuja lautaselle. Heinäkuun helteillä halajan kuitenkin jotain kevyempää.

  • Comptoir de la Gastronomie, Rue Montmartre 32.

"Otetaan, mitä sesonki tarjoaa. Siis edullisinta ja tuoreinta."

Kello 13.30 Eiffelin kulmilla

Pierre Olivier Lenormandin bistro Le Casse Noix sijaitsee Eiffelin kulmilla entisessä ateljeetilassa, joka on somistettu kirpputorilöydöillä. Kunniapaikalla seisoo kaappi, jossa on esillä mestarin äitimuorin pähkinänsärkijäkokoelma.

Menyy luetaan liitutaululta. Tarjooma vaihtuu päivittäin, mikä ei ole kikkailua.

– Otetaan, mitä sesonki tarjoaa. Siis edullisinta ja tuoreinta, Lenormand sanoo.

Alkuun muhkea maalaissalaatti ja pääruoaksi mehevää, pinnaltaan rapeaa meribassia kermaisten vihannesten kera. Suklaalla ja karamellilla täytetty mantelikeksi kruunaa hienon lounaan, 35 euroa.

Kello 20: Illallinen 34 euroa

15. kaupunginosa ei ole Pariisin seutukunnista kaikkein inspiroivimpia. Siellä ei ole kauppoja eikä nähtävyyksiä, mutta bistrot tuovat piristystä.

Guillaume Delagen isännöimä Jadis näyttää enemmän klassiselta ravintolalta kuin bistrolta. Asiakaskuntakin on tavallista paremmin tälläytynyttä. Ainoa seikka, joka kavaltaa Jadiksen bistroksi, on ruoan hinta.

Delagen keitoksissa on kevyen nykyaikainen kosketus.

Alkuruoaksi otan aasialaisittain maustetun rapusalaatin. Myös reippaasti tuoreella korianterilla ja pippureilla maustettu merikrotti kumartaa itään. Erinomaisen juustokärryn antimille kannattaa jättää tilaa. Kolmen ruokalajin kiinteähintainen prix fixe -illallinen 34 euroa.

  • Jadis,
    Rue de la Croix Nivert 208,
    puh. +33 1 4557 7320.  

Lauantai

Kello 12: Suuri illuusio

Aamu alkaa armottomalla tonkimisella Marche d’Aligren -kirpputorilla, ja laukkuun pakattavaksi löytyy taas kaksi muovikassillista tarpeellista autotallintäytettä.

Vältän torin kupeessa toimivan kauppahallin ravintolahoukutukset, sillä edessä on pitkä lounas bistrossa, joka on Ranskan pelätyimmän ravintolakriitikon François Simonin kantakuppila.

Reilun vuosikymmenen toiminut Paul Bert näyttää siltä kuin se olisi tarjonnut ruokaa jo ennen maailmansotaa. Kaikki on kuitenkin vain taiten rakennettua illuusiota: sinkkinen baaritiski, liitutaulumenyy, keikkuvat pöydät, ruskealla nahalla verhoillut penkit, jalopuupinnoitteet seinissä ja lautalattiat.

Salin yllä leijailee ruoan, viinin ja hajuveden vastustamaton tuoksu. Alkuun rapeaksi paistettua kateenkorvaa, jota kannattaa ottaa aina, kun sitä tarjotaan.

Pääruoaksi klassinen entrecôte-pihvi kypsyysasteella saignant, verinen. Kylkeen A-luokan ranskalaiset ja täydellinen bearnaisekastike. Kolmen ruokalajin prix fixe -lounas maksaa 20 euroa ja illallinen 36 euroa.

Marenkipommi Kelluva saari, Île Flottant, voi olla kaupungin herkullisin lajissaan. Ainakin se on suurin. Paul Bertin vieressä palvelee samojen omistajien mainio kalabistro L’Ecailler du Bistrot.

  • Bistrot Paul Bert,
    Rue Paul Bert 18,
    puh. +33 1 4372 2401.

Kello 18: Pelastus viime hetkellä

10. kaupunginosaan sijoittuvan Canal Saint-Martinin liepeille on viime vuosina noussut kymmeniä kivoja baareja, ruokapaikkoja ja vaateputiikkeja. Nautin La Patachessa alkuillan aperitiiviksi pariisilaisen, pastis-anisviinan ja pienen oluen. Tilaus viestii paikallistuntnemuksesta ja saa aina kyypparin hieman kohottamaan kulmakarvojaan.

Vastapäätä vaikuttaa Pariisin kehutuin viinibistro Le Verre Volé, jonne suuntaan parit pariisilaiset siemailtuani. Paikka on tupaten täynnä, tarjoilijat ystävällisiä, viinivalikoima upea ja ruoka – möhköpöhköä baarimättöä.

Onnekseni puhelin soi kesken aterian. Kaveri kiljuu toisessa päässä saaneensa peruutuspaikat kaupungin kuumimpaan bistroon, Septimeen. Monsieur, l’addition, s’il vous plaît ja alle le taxi. Lasku, olkaa hyvä, sitten taksiin ja menoksi!

  • La Patache, Rue de Lancry 60, puh. +33 1 42 08 14 35.
  • Le Verre Volé, Rue de Lancry 67, puh. +33 1 4803 1734.

Kello 21: Michelin-tähden illallinen

Pariisin kuumin neobistro Septime on naapurissa sijaitsevan Paul Bertin täydellinen vastakohta. Makujen ja raaka-aineiden yhdistelmissä otetaan tietoisia riskejä, ja annokset voisivat olla isompiakin.

Keittiömestarin fine dining -tausta paistaa läpi. Bertrand Grébaut työskenteli kaksi vuotta kolmen Michelin-tähden L’Arpegessa. Nyt näyttämönä on bistro, tosin Michelin-tähditetty sekin. Sen sisustus paljaine puupöytineen ja tiiliseinineen on karuudestaan huolimatta lämmin ja viihtyisä.

Alkuun mustekalaa, mustekalan mustetta ja fenkolia. Pääruoaksi ankanrintaa, punajuurien ja hurjan appelsiinipyreen kanssa. Jälkiruoaksi päärynää, karamellisoitua pähkinää ja mansikkaa. Viiden ruokalajin illallinen maksaa 55 euroa.

Grébautin ja kumppaneiden herkkuja voi kokeilla myös seinänaapurissa, tapasmaisiin mereneläviin erikoistuneessa Clamatossa, joka ei ota pöytävarauksia.

  • Septime,
    Rue de Charonne 80,
    puh. +33 1 4367 3829.   
  • Clamato, Rue de Charonne 80.

Sunnuntai

Kello 11: Kopeiden kuppila

Pariisin pakollisiin kuuluu aamuvisiitti Porte de Vanvesin kirpputorille, joka hallittavissa olevan kokonsa ja maltillisten hintojensa puolesta voittaa kuuluisamman Clignancourtin.

Paluumatkalla hotelliin virkistäydyn vielä toisessa pakollisessa kohteessa. Sopranos-sarjaa seuranneet muistanevat kohtauksen, jossa junttigangsteri Paulie fiilistelee italialaisessa katukahvilassa yrittäen sulautua kantaporukkaan. Paulie nyökyttelee ja nostelee espressokuppiaan sinne sun tänne, mutta saa osakseen vain jäätävää ylenkatsetta.

Tiedän, miltä se tuntuu. Legendaarisen Les Deux Magots -kahvilan terassilla kelpaa toki jäljitellä pariisilaista älymystöä, mutta sitä varten on oltava valmis kestämään ylityylikkäiden kantapeikkojen kopeus, tympeät tarjoilijat ja jäätävä lasku, jota maksaessani ihmettelen sadatta kertaa, miksi olen täällä taas.

Sisältö jatkuu mainoksen alla