Kaksi isää, kaksi poikaa, pitkä viikonloppu Pariisissa. Mitä siitäkin seuraa?

Vakava ryhmä istuu lentoaseman kahvilassa. Keski-ikäiset Mika ja Mikko sekä heidän kympin rajapyykin ylittäneet poikansa ovat valmiita Pariisin-matkalle. Mutta onko Pariisi valmis meille?

Ainakin lennonjohto empii. Kone saa uuden lähtöajan Ranskan päässä olevan lakkouhan takia.

– Isä, eihän siellä taas ammuta ihmisiä? Olavi huolestuu. Mitä tuohon sanoisi? Ei kai.

– Isä, miksi ranskalaiset aina lakkoilevat? Kalle kysyy. Poika muistelee Barcelonan-matkaa, jolloin välilasku Pariisiin tiesi neljän tunnin ylimääräistä odotusta lennonjohdon pistelakon takia.

– Ranskalaiset osaavat puolustaa oikeuksiaan. Jo Ranskan suuri vallankumous…

– Ranskalaiset ovat tyhmiä, Kalle keskeyttää.

Au Passagen ateria ei miellytä kaikkia.
Au Passagen ateria ei miellytä kaikkia.

Mitähän reissusta tulee? Sovimme, että isät päättävät, missä syödään, ja pojat, mitä tehdään. Ja Disneylandiin ei vonkaa kukaan.

Aamuaurinko, leikkiviä lapsia! Näköala Square du Templen puistoon on peripariisilainen. Olemme vuokranneet Airbnb:n kautta tilavan asunnon kerrostalon viidennestä kerroksesta.

Aamiaiseksi tilaamme kaikille croissantit. Enää ranskalaiset eivät tunnukaan tyhmiltä.

Eiffel kutsuu. 300-metrinen terästorni tekee vaikutuksen jo kaukaa Mars-kentän päästä. Lippujono on pitkä. Mikko huomaa tilaisuutensa tulleen:

– Tylsä jonotus vai herkkulounas mestarikokki Christian Constantin Les Cocottes -bistrossa?

Ranskalainen keittiö on parhaimmillaan bistroissa. Kun osoite on oikea, hyvää saa halvalla. Saamme viimeisen vapaan pöydän. Odotellessaan Olavi ja Kalle sekoittavat mausteita vesilasiin.

– Tulilientä! pojat hihittävät. Melkein hävettää.

Alkupalana on tuoretta rapua ja salaattia hauskassa lasipurkissa. Isät hyrisevät onnesta, pojat närpivät outoa luomusta. Paistettu meribassi maistuu kaikille. Eiffel siirretään huomiseen.

Asunnon vuokraaminen on hyvä ratkaisu porukalle. Esimerkiksi Airbnb:n kautta keskimääräinen hinta Pariisissa on 80 euroa yötä kohden. Asuntoja vuokraavat yksityiset henkilöt.
Asunnon vuokraaminen on hyvä ratkaisu porukalle. Esimerkiksi Airbnb:n kautta keskimääräinen hinta Pariisissa on 80 euroa yötä kohden. Asuntoja vuokraavat yksityiset henkilöt.

Illalla Isät rötköttävät sohvalla juustojen parissa. Pojat purkavat kauppakierroksen saalista sängylle. Le Bon Marchén lelu­osasto saa kiitosta, vaikka Warhammer-hahmoja ei löytynyt. Kodinhärpäkkeitä pursuava värikäs Pylones jää mieleen.

– Asiaa! Avaruuspuputeroitin! Aurinkokennon voimin vilkuttava kuningatar Elisabet!

Pojat liimautuvat television eteen. Ranskassa dubataan. John Wayne puhuu ranskaa. Outoa.

Isät lähtevät ”pienelle iltakävelylle”. Kulmakahvilan terassi on sopiva paikka inspiroitua kahvin ja pastiksen ääressä pariisilaisesta boheemielämästä.

Maalari maalaa Pompidou-keskuksen pihalla.
Maalari maalaa Pompidou-keskuksen pihalla.

Hissi natisee mutta nousee Eiffelin huipulle. Pariisia näköjään riittää silmänkantamattomiin. Torni on maineensa veroinen, paitsi sen matkamuistomyymälä. Siellä huippua ovat vain hinnat.

Riemukaaren päälle kavutakseen on löydettävä lippukioski maan alla risteilevistä tunneleista.

– Ei me haluta ylös, bongaillaan vaan, säästetään rahaa, Kalle ilmoittaa.

Napoleon määräsi 1806 Riemukaaren rakennettavaksi mahtavan armeijansa kunniaksi. Kului vain muutama vuosi, eikä miehellä ollut enää armeijaa saati valtakuntaa. Riemukaari silti rakennettiin. Lähellä palaa ikuinen tuli. Ryhmä veteraaneja lippuineen ja seppeleineen sattuu paikalle kanssamme. Tuntuu kuin olisimme kuokkimassa.

Olavi tutkii kaupunkia Eiffel-tornista.
Olavi tutkii kaupunkia Eiffel-tornista.

Invalidikirkon kullattu kupoli näkyy kauas. Aikuisten pääsyliput ostetaan automaatista. Lapset pääsevät ilmaiseksi, mutta liput haetaan 500 metrin päästä. Eläköön byrokratia!

Kirkko muokattiin 1840 pönkittämään Napoleonin muistoa. Kirkon keskellä on suuri sarkofagi, ”keisarillinen tammipönttö”, pojat arvioivat. Vähän arvokkuutta, hei!

Ehdotukset vilkaista Louvren lasipyramidia ja Notre Damea tyrmätään.

– Ei kai me töissä olla. Crêpes-aika, Olavi tuumii.

Ohuita lättyjä suitsutettiin jo ennen matkaa. Päälle makeaa tai suolaista täytettä. Sattumanvaraisesti valitussa Bar du Marchéssa on hyvä crêpes-lista. Poikien mansikka-kermavaahtotäyte ei petä, ja Crêpes Suzetten liekitystä on hauska seurata.

Jälkikasvun gastronominen koulutus jatkuu. Au Passage Marais’n boheemibistro on tv-kokkitähti Anthony Bourdainin ylistämä. Pojat tilaavat rohkeasti vaniljalla maustettua palsternakkakeittoa.

– Anthony on viisas mies, Kalle ylistää.

Kuluu tunti. Kuluu vartti. Pääruokaa ei näy. Keittiöstä kuuluu kokin kiroilua. Näemme ikkunasta kokin pyöräilevän horisonttiin. Sitten pahoitteleva omistajarouva tuo kullekin mehevää lampaanpaistia, keitetyn purjon ja pari vesikrassin oksaa. Annos hämmentää, alahuulet väpättävät. Vasta suklaamousse pehmentää pettymystä.

– Ensi kerralla Anthony mukaan. Paitsi me ei olla silloin mukana, Kalle summaa.

Isät koluavat tuliaisia Mariage Frères -teekaupasta ja Pariisin vanhimmalta ruokatorilta Marché des Enfants Rougelta. Pojat innostuvat tekniikkamuseosta. Maailman ensimmäiset autot, lentokoneet, kirjoituskoneet ja tietokoneet ovat sukupolvien kuilun ylittävä kokemus.

Jäljellä on poikaseikkailujen helmi, Les Catacombes. Syvälle maan uumeniin kaivettiin 1700-luvulla luolasto, joihin siirrettiin yli kuuden miljoonan ihmisen luut Pariisin vanhoilta hautausmailta. Pitkä vaellus maanalaisissa kapeissa käytävissä päätyy salin ovelle. ”Pysähdy! Tämä on kuolleiden valtakunta”, muistuttaa kyltti oven yllä. Kuolleiden valtakunnassa pääkallot muodostavat kauniita kuvioita luupinojen sekaan ja käytävillä on oikeat katunimet. Jotkut luut kuuluvat Ranskan vallankumousjohtajille Robespierrelle ja Marat’lle. Kukaan ei tiedä mitkä. Saleja on kymmenittäin. Kuolema irvistää kellastuneista pääkalloista.

– Tämä meistä jää, Mika liikuttuu.

Hiljainen ryhmä palaa maan pinnalle.

– Lähellä on mainio marokkolainen bistro….

– Bistrolakko! nuoriso julistaa.

Isät istuvat kahdestaan Chez Omarissa. Kuskus ja merguez-lammasmakkarat maistuvat.

– Nuoret, ne ei vaan ymmärrä…

Hyvä tietää!

Herkuttelemaan

  • Hippopotamus
    ”Ranskan Rosso” tarjoaa kohtuuhintaan hyvät pihvit ja burgerit. Esimerkiksi Rue du Berger 29, Les Halles.
  • Bofinger
    Pariisilaisempaa brasserieta saa hakea. Lista etanoista chateaubriandiin. Rue de la Bastille 5-7.
  • Cafe de la Paix
    150-vuotias kahvila on pramea ja kallis. Huikeita kakkuja ja leivoksia. Boulevard de Capucines 12.
  • Les Cocottes
    Rue Saint-Dominique 135.
  • Bar du Marché
    Rue Vieille du Temple 53.
  • Au Passage
    Bis Passage Saint-Sébastien 1.
  • Chez Omar
    Rue de Bretagne 47.

Ostoksille

  • Le Bon Marché
    Pariisin vanhin tavaratalo. Hienoa historian havinaa, hyvä leluosasto.
    Rue de Sèvres 24.
  • Pylones
    Kaikkea outoa ja värikästä kotiin ja koululaiselle.
    Esim. Rue de Rivoli 99.
  • Album
    arjakuvia, hahmoja, julisteita, t-paitoja ja elokuvia.
    Boulevard Saint-Germain 84.
  • Marché des Enfants Rouges
    Ruokaa.
    Rue du Bretagne 39.
  • Mariage Frères
    Teekauppa.
    Rue du Bourg-Thibourg 30.

Tutustu

  • Les Catacombes
    Vaeltelu ”kuolleiden valtakunnassa” syvällä maan alla on hämmentävä kokemus.
    Avenue Colonel Henri Rol-Tanguy 1.
  • Musée des Arts et Métiers
    Tekniikkamuseo on täynnä tutkittavaa höyrykoneista läppäreihin.
    Rue Réamur 60.
  • Parc de Villette
    Tieteestä irtoaa paljon hupia Cité de Sciences -tiedekeskuksessa. Pienille lapsille sopii tiedepuuhamaa Cité des Enfants.
    Avenue Coronti-Canou 30.