Äänestä, kumpaa vietät: Ystävänpäivää vai rakkaudenpäivää?

Ystävänpäivän eli Pyhän Valentinuksen päivää vietetään 14. helmikuuta. Suomessa se on melko uusi perinne ja poikkeaa muiden maiden juhlinnasta.

Kokosimme viisi tärkeää faktaa ja järjestämme äänestyksen: kumpi on sinun mielestäsi parempi nimi Pyhän Valentinuksen päivälle Suomessa – ystävänpäivä vai rakkaudenpäivä?

Osallistu äänestykseen tämän jutun lopussa.

  1. Suomessa ystävänpäivä tarkoittaa nimensä mukaisesti ystävien muistamista. Maailmalla Pyhän Valentinuksen päivä on rakastavaisten juhla.
  2. Valentinuksen historiasta on monta eri uskomusta. Yksi tarina kertoo roomalaisesta piispa Valentinuksesta, joka vihki sotilaita salaa naimisiin. Taisteluiden aikaan kun katsottiin, että naimisissa olevat miehet olivat huonompia sotilaita kuin naimattomat sotilaat.
  3. Englannissa 14. helmikuuta julistettiin juhlapäiväksi jo vuonna 1537. 
  4. 1800-luvulla Valentinen päivä levisi myös Atlantin toiselle puolelle Yhdysvaltoihin. Siellä päivää vietetään erittäin kaupallisesti. Rakkauden nimissä markkinoitavaan kulutusjuhlaan kuuluvat niin konvehtirasiat, kukat, kuplajuomat ja kortit.
  5. Suomessa ystävänpäivä tuli kalenteriin vuonna 1987.

    Lähteet: juhlapyhät.fi, ystävänpäivä.org

Vietätkö sinä ystävänpäivää? Kerro miten ja keskustele aiheesta alla olevassa kommentointikentässä.

Äänestä samalla: kumpi on parempi nimi Pyhän Valentinuksen päivälle Suomessa – ystävänpäivä vai rakkaudenpäivä?

Kysely

Kumpaa juhlistat 14. helmikuuta?

Ystävänpäivää
Ystävänpäivää
84.3%
Rakkaudenpäivää
Rakkaudenpäivää
15.6%
Ääniä yhteensä: 51

ET:n järjestämä kevään tilaajaetumatka oli Tukholman-risteily, jonka yhteydessä käytiin tutustumassa Drottningholmin linnaan. ET järjestää tasaisesti kivoja matkoja tilaajilleen.

ET-lehti järjesti huhtikuussa tilaajilleen risteilyn Tukholmaan, jossa he kävivät tutustumassa muun muassa Drottningholmin linnaan. Linnassa asustaa nykyään Ruotsin kuningaspari Kaarle Kustaa ja Silvia.

Matkalla oli runsaat 40 ET:n tilaajaa eri puolilta Suomea. Mukana olivat myös Helga ja Magnus Tervo Espoosta.

– Linna oli todella hieno. Me olemmekin oikein linnaihmisiä, Helga Tervo sanoo.

Hän kertoo aiemmin olleensa ET:n matkalla Ranskassa. Silloin kohteena olivat Loiren laakson linnat.

Magnus ja Helga Tervo olivat tyytyväisiä linnaretkeen. Vain sää yllätti – ennuste oli luvannut lämmintä kevätpäivää koleuden sijaan.
Magnus ja Helga Tervo olivat tyytyväisiä linnaretkeen. Vain sää yllätti – ennuste oli luvannut lämmintä kevätpäivää koleuden sijaan.

Myös Magnus Tervo oli tyytyväinen Drottningholmin-vierailuun.

– Opas oli todella hyvä ja kertoi asioista kiinnostavasti. Lisäksi kuulin kaiken erinomaisesti, vaikka kuuloni on hieman heikentynyt, Magnus lisää.

1600-luvulla rakennettu Drottningholmin linna sijaitsee Ekerön kunnassa pienen ajomatkan päässä Tukholman keskustasta. Silja Serenade kuljetti retkeläiset Helsingistä Tukholmaan ja takaisin. Päivän ohjelmaan kuului tilausbussilla tehty reissu Ekeröhön. Kuninkaallisen retken kruunasi linnan kahvilassa tarjottu Estelle-leivos kuuman kahvin kera.

Alla lisää kuvia reissulta:

1660-luvulla rakennettu Drottningholmin linna on säilynyt poikkeuksellisen hyvin, ja se on suosittu turistikohde. Linnassa vierailee satojatuhansia matkailijoita vuodessa. Kuningaspari on asunut linnan eteläsiivessä vuodesta 1981 lähtien.
1660-luvulla rakennettu Drottningholmin linna on säilynyt poikkeuksellisen hyvin, ja se on suosittu turistikohde. Linnassa vierailee satojatuhansia matkailijoita vuodessa. Kuningaspari on asunut linnan eteläsiivessä vuodesta 1981 lähtien.

1700-luvulla omaisuus kannettiin päällä: kankaan määrä oli vaurauden merkki. Siksi naisten pukuihin uhrattiin kangasta reilusti yli tarpeen. Jos sitä ei uponnut helmaan riittävästi, helmoja levitettiin metreittäin.
1700-luvulla omaisuus kannettiin päällä: kankaan määrä oli vaurauden merkki. Siksi naisten pukuihin uhrattiin kangasta reilusti yli tarpeen. Jos sitä ei uponnut helmaan riittävästi, helmoja levitettiin metreittäin.

Kuningatar Lovisa Ulrika rakennutti linnateatterin vuonna 1766. Se restauroitiin 1900-luvun alussa alkuperäiseen asuunsa penkkeineen ja lavasteineen. Teatterissa on yhä esityksiä kesäisin, ja sen isoon saliin katetaan väliaikatarjoilut.
Kuningatar Lovisa Ulrika rakennutti linnateatterin vuonna 1766. Se restauroitiin 1900-luvun alussa alkuperäiseen asuunsa penkkeineen ja lavasteineen. Teatterissa on yhä esityksiä kesäisin, ja sen isoon saliin katetaan väliaikatarjoilut.

Kaunis portaikko vie aulasta Drottningholmin linnan ylempiin kerroksiin.
Kaunis portaikko vie aulasta Drottningholmin linnan ylempiin kerroksiin.

Opas Hillevi kertoo linnan historiasta elävästi ja kiinnostavasti. Kun barokkityylistä linnaa uudistettiin 1700-luvulla, sen sisustus sai vaikutteita sirommasta ranskalaisesta rokokoosta. Saleja ja salonkeja koristavat upeat maalaukset.
Opas Hillevi kertoo linnan historiasta elävästi ja kiinnostavasti. Kun barokkityylistä linnaa uudistettiin 1700-luvulla, sen sisustus sai vaikutteita sirommasta ranskalaisesta rokokoosta. Saleja ja salonkeja koristavat upeat maalaukset.

Prinsessa Estelle on saanut oman nimikkoleivoksen, jota tarjoillaan linnan kahvilassa.
Prinsessa Estelle on saanut oman nimikkoleivoksen, jota tarjoillaan linnan kahvilassa.

Oletko kiinnostunut ET:n tilaajamatkoista?

Niistä ilmoitetaan joka lehden loppuosassa. Tunnistat ne yläreunan vihreästä Asiakasetu-palkista.

Ilmoitamme kaikista tilaajaeduista myös verkkosivuillamme täällä.

ET:n numero 11/2018 on monipuolinen lukupaketti. Mukana on muun muassa rehellistä puhetta ikääntyvien vanhempien hoidosta, asiaa kuluttajan oikeuksista, tunnelmia karhusafarilta ja 16 sivua terveyttä,

ET:n uudessa numerossa ihastellaan karhujen syömäpuuhia, pyöräytetään kesän parhaat grillikastikkeet ja koristellaan itse kangaskengät.

ET:n numerossa 11/2018 löydät muun muassa:

  • Henkilöjutun onnellisuusprofessori Markku Ojasesta
  • Pohdintaa ikääntyneiden vanhempien hoidosta ja sisarusten välisistä ristiriidoista
  • Antti Tuurin kolumnin
  • Reportaasin suomussalmelaisen matkailuyrityksen karhusafarista, jolla pääsee tarkkailemaan karhujen elämää läheltä
  • Selviytymistarinan vammaisen lapsen äidistä
  • Kirjailija Kati Tervon elämän tärkeimmät numerot
  • Asiaa kuluttajaviranomaisista ja siitä, miten voit pitää puoliasi kuluttajariidassa
  • Tietoa siitä, miten metsä hoitaa terveyttä
  • Aivojumppaa ja ristikoita
  • Ohjeet, joiden avulla voit tuunata valkoisista tennareista värikkäät kesätossut
  • Reseptit herkullisiin grillikastikkeisiin
  • Vinkit ihaniin kukkakohteisiin Suomessa
  • Parasta aikaa -palstan parhaat menovinkit ja tv-tärpit

Lehti ilmestyy keskiviikkona 23.5. Hae omasi lehtipisteestä! Tilaajat pääsevät lukemaan myös lehden digiversiota täällä, kun lehti on ilmestynyt.

Jos haluaisit tilata ET-lehden, klikkaa tästä.