Kirkko huomioi uudistuksessaan erityisryhmät entistä paremmin: Naimisiin pääsee nyt selkokielellä.

Kirkkokieli on kaunista, mutta sen ymmärtäminen saattaa olla vaikeata osalle kuulijoista.

Uudet selkokieliset jumalanpalvelustekstit tekevät erilaisista kirkollista toimituksista helpommin ymmärrettäviä. Teksteissä käytetään kaikille tuttuja sanoja, ja niiden lauseet ovat tavallista yksinkertaisempia.

Tekstien mukauttaminen sai alkunsa, kun kirkossa havahduttiin siihen, että kehitysvammaisten parissa tehtävään työhön ei ole materiaalia tai se on vanhentunutta. Pian huomattiin, että selkokielistä materiaalia olisi syytä olla kirkossa enemmänkin.

– Suomessa on ainakin puoli miljoonaa ihmistä, jotka hyötyvät selkokielisistä teksteistä, esimerkiksi lapset, muistisairaat ja kaikki he, joilla on ongelmia kielen ymmärtämisen kanssa. Osalla vanhuksista voi kuulon huononemisen tai keskittymiskyvyn heikkenemisen takia olla vaikeuksia ymmärtää perinteisiä jumalanpalvelustekstejä, toteaa kirkon selkokielisen työn asiantuntija Riitta Kuusi.

– Uusi ja kasvava ryhmä ovat maahanmuuttajat, jotka osaavat suomea pintatasolla, mutta joille pitkien lauseiden ja arkikielessä harvinaisten sanojen ymmärtäminen voi olla vaikeaa, lisää Riitta.

Kun tekstejä on tiivistetty, lyhenee myös jumalanpalveluksen kestoaika. Se auttaa osaltaan erityisryhmien jaksamista ja ymmärtämistä. 

Selkokielisten tekstien muokkaaminen vei noin vuoden. Työryhmässä oli mukana niin teologian ja selkokielen asiantuntijoita kuin käytännön työtä erityisryhmien kanssa tekeviäkin. Riitta Kuusi oli itsekin mukana mukauttamistyössä.

– Mietimme pitkään tekstin tyylilajia. Halusimme sen olevan ennemmin kaunokirjallista ja runollista kuin uutiskieltä, jossa tulevat vain faktat. Osaan teksteistä emme koskeneet. Esimerkiksi Isä meidän -rukous ja uskontunnustus lausutaan selkokielisessä jumalanpalveluksessa aivan kuten tavallisessakin palveluksessa, kertoo Kuusi.

Tunnelmasta ei tingitä

Selkokielisiä jumalanpalveluksia järjestetään koeluonteisesti eri puolilla Suomea. Tarkoituksena on kerätä kokemuksia siitä, millaisissa tilanteissa uudet tekstit parhaiten toimivat. Tarkoituksena ei ole, että uusia tekstejä käytettäisiin kaikissa kirkonmenoissa. Ne ovat lisämateriaalia, jota voi hyödyntää tilanteen mukaan.

Riitta Kuusi vakuuttaa, että selkokielinen jumalanpalvelus tai vihkiminen on yhtä tunnelmallinen kuin perinteinenkin.

– Kyse on aina siitä kuinka joku asia sanotaan. Pitää myös muistaa, että mukana on aina niitä kaikille tuttuja perinteisiä tekstejä.

Kiinnostaako selkokielinen jumalanpalvelus?

Kynttilänpäivän radiojumalapalvelus järjestetään 8.2. Oulujoen kirkossa. Se on kolmen sukupolven selkomessu, ja lähetyksen voi kuunnella Yle Radio 1 -kanavalta kello 10.

Selkomukautukset jumalanpalveluksesta ja toimituksista on luettavissa kirkon sivuilta.
Kirkon selkokieliset sivut evl.fi/selko

Vierailija

Jäikö alttarilla jotain epäselväksi? "500 0000 suomalaista hyötyy uudistuksesta"

Nyt vasta kirkko herää, kun jäsenkatoa on ilmeinen. Eikö ihmiselle ole ainavoinut puhua selkokieltä? Miksi on saarnoista tehty ikävystyttävän ymmärtämättömiä kuulioille. Uskon, että sillä on haluttu ilmentää sitä auktoriteettiä joka laittaa ihmiseen Jumalan pelkoa. Ennenaikaan latina oli sitä jumallallista kieltä, jota ymmärsi hyvin pieni osa ihmisiä. Tahdotaan, että ihmiset nöyrtyvät pelossa ja vavistuksessa. Eikä ihminen itse ymmärrä mistä pelot tulevat. Mutta Jumalaa tulee pelätä ja...
Lue kommentti