Työttömyys tuppaa venymään, jos ikää on kertynyt tai koulutus jäänyt peruskouluun.
Työttömyys tuppaa venymään, jos ikää on kertynyt tai koulutus jäänyt peruskouluun.

Suomalaisessa työelämässä on paha, vaiettu asennevamma. Yli viisikymppinen työtön törmää ikärasismin näkymättömään lasikattoon.

Elinkeinoelämän valtuuskunta julkisti viime viikolla Tulevaisuuden tekijät -analyysin ja siihen liittyvän tausta-aineiston Kuka Suomessa tekee työt.

Tausta-aineisto kertoo 50+-työmarkkinasta kahtalaisen viestin. Ikääntyvien työurat ovat pidentyneet ja työllisyysaste noussut. Nopeinta positiivinen kehitys on ollut naisilla.

Näiden myönteisten uutisten rinnalla fakta-aineisto piirtää synkän kuvan ikääntyvien työttömien mahdollisuudesta löytää uutta työtä.

Kun ikä alkaa vitosella

Kun ikä alkaa numerolla viisi, työttömän mahdollisuudet työllistyä laskevat dramaattisesti. Yli 56-vuotiaan uudelleen työllistyminen alkaa olla pieni ihme.

Toinen fakta-aineiston kokoajista, tutkija Pekka Myrskylä arvelee, että taustalla on jonkinlainen yhteiskunnallinen asennevamma.

Jos yli viisikymppisen työttömyys venyy yli puoleen vuoteen, hänestä tulee tilastojen valossa vaikeasti työllistettävä.

Vaikeasti työllistettäviä on lähes kolmannes kaikista työttömistä. Yli 55-vuotiaista työttömistä tähän joukkoon kuuluu noin 40 000 ihmistä.

Ikääntyvien työmarkkinassa yksi erikoisuus on se, että edes korkeakoulututkinto ei helpota merkittävästi työn löytymistä.

Lue myös: Työelämän voittaja on ikääntyvä nainen

Mistä nyt kiikastaa?

Työantajien nihkeyden ja pelon taustalla on monia syitä. He pelkäävät työsuhteen jäävän lyhyeksi, sairauspoissaolojen lisääntyvän ja myös sitä, että työntekijä joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle ja työnantaja joutuu kantamaan osan taloudellisesta vastuusta.

Osa syistä liittyy kätkettyyn ikärasismiin. Ikääntyminen yhdistetään joustamattomuuteen, tehottomuuteen ja ylimitoitettuihin palkkatoiveisiin.

Tilanne on kummallinen, sillä samaan aikaan kypsän iän osaajia kiitellään työpaikoilla aivan vastakkaisista hyveistä:

  • He ovat työnantajauskollisia.
  • He ovat oppineet ja sisäistäneet työelämän pelisäännöt.
  • He uskaltavat ottaa vastuun vaikeissa tilanteissa ja venyä tarvittaessa.
  • Heillä ei ole lasten sairastelusta johtuvia poissaoloja.
  • He voivat nojata aiempaan kokemukseen. Vanha vitsi kertoo eläkkeelle jääneestä insinööristä, joka kutsutaan hätiin, kun koneet seisovat. Hän kuulostelee tilanteen ja piirtää heti kohta rastin vialliseen osan kylkeen. Lasku on 10 000 euroa ja erittely seuraava: Vianmääritys, 1 euro. Kokemus, 9999 euroa.

Väki nuortuu, asenteet eivät

Suomalaisen työelämän yksi haaste on se, että viisikymppiset muuttuvat ja nuortuvat nopeammin kuin asenteet ja mielikuvat. Nykyviisikymppinen ei ole vanhus. 

Kun syntyvien lasten elinajan odote alkaa olla sata vuotta, viisikymppiset ovat kohta hädin tuskin keski-ikäisiä. 

Asenteisiin vaikuttaa edelleen synkkä 1990-luku. Laman jälkeen Suomessa harjoitettiin varhaiseläköitymisen politiikkaa eli työttömiksi jääneet tuupattiin työttömyyseläkeputkeen. Samalla ikääntyneiden työntekijöiden tuotannollisia kykyjä alettiin epäillä.

Ikääntyneitä irtisanottiin usein, joten heissä täytyi olla jotakin vikaa. Tämä leima näkyy edelleen siinä muodossa, että kun ikääntyvä on työttömänä, hänessä täytyy olla jotain vikaa.

Tarttis tehdä jotain

Yli 55-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli viime elokuun lopussa 82 100, missä oli lisäystä edellisvuoteen 6 600. Yli puolella ikääntyneistä työttömistä työttömyys oli pitkittynyt.

Näistä yli 40 000 ihmisestä ani harva työllistyy.

Lukujen valossa ei siis ole kohtuutonta väittää, että 55+-ryhmässä lusitaan usein työttömyyden elinkautistuomiota, jota jatkuu hamaan eläkeikään asti.

Työministeri Lauri Ihalainen onkin todennut, että ikääntyville pitkäaikaistyöttömille pitää löytää ”inhimillinen ratkaisu”.

Ensiapu testivaiheessa

Yksi ratkaisuyritys astui voimaan vuoden alussa. Kyseessä on pitkäkestoinen palkkatuki kuusikymmentä vuotta täyttäneille, joiden työttömyys on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden.

Tuki maksetaan työnantajalle ja sen suuruus ensimmäiselle vuodella on 40 prosenttia palkkauskustannuksesta.

Tilastojen valossa tuen alaikärajan olisi voinut saman tien pudottaa 55 vuoteen.

– Tätä kyllä mietimme. Toisaalta se olisi ollut viesti työmarkkinoille, että 55-vuotias on vanha ja tarvitsee erikoistukea työllistyäkseen. Aloitetaan nyt tällä ja katsotaan, mikä on vaikutus, Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Päivi Kerminen sanoo.

Vierailija

Kun 50+ on työtön, hänessä on jotain vikaa

Niin totta. Nuoret ovat usein itsekeskeisiä, joten meidän vanhempien työntekijöiden osaamista ei haluta käyttää, koska he itse alkavat näyttää vähemmän osaavilta. Ja sehän ei käy. Ylipäätään tässä on kyse johtamisesta. Kyllä työpaikan tietotaitoa tulee johtaa ja saada kaikki potentiaali käyttöön. Kyllä vähän näyttää siltä, että tämä näkyy jopa suomalaisessa yrittäjyyden mollaamisessa. Sama jokin itsetunnon puute, vai mitä tämä nyt olisi. Mikä meitä vaivaa, nyt jos koskaan pitäisi toimia yhdessä...
Lue kommentti