Suomalaiset luottavat toisiin ihmisiin enemmän kuin muut eurooppalaiset. Uskonnon vaikutusta on sekin, että tärkein arvo on rehellisyys. Mitä sinä arvostat?

Jos kadottaa lompakkonsa vaikkapa keskellä Helsinkiä, voi hyvinkin saada sen takaisin. On todennäköistä, että löytäjä palauttaa sen.

Näin arvelee tuoreen arvotutkimuksen tekijä professori Klaus Helkama. Häneltä on juuri ilmestynyt kirja Suomalaiset arvot – Mikä meitä oikeasti yhdistää? (SKS).

Syyllinen olo tukee rehellisyyttä

Helkaman kirja pohjautuu laajoihin tutkimuksiin. Niistä selviää, että Pohjoismaissa ja Hollannissa – protestanttisessa Euroopassa – luotetaan enemmän ihmisiin kuin katolisissa maissa.

Suomalaisten luottamus kanssaihmisiin on huippuluokkaa.

– Katolilaiset saavat aina anteeksi ripissä kaikki pahat teot. Protestantit kärvistelevät syyllisyydentunnossa, jos tekevät jotakin väärin. Siitä kai kumpuaa rehellisyyden arvostus, Helkama päättelee.

Vapaaehtoistyö arvossaan

Suomalasten arvojen kärkikolmikossa ovat rehellisyys, auttamisen halu ja anteeksiantavuus. Niitä arvostavat kaikenikäiset suomalaiset.

Nämä arvot ovat myös tärkeä osa kansallista identiteettiämme. On paljon puhuttu siitä, että ihmiset eivät enää auta toisiaan, kaupungistumisen myötä ihmiset eivät enää välittäisi naapureitaan.

– Tämä pitää sikäli paikkansa, että maalla asujille auttaminen on luontaisempaa kuin kaupunkilaisille. Mutta kaiken kaikkiaan noin 900 000 suomalaista tekee vapaaehtoistyötä.

Arvot säilyvät läpi elämän

Erot nuorten ja vanhojen välillä näkyy parhaiten siinä, että nuorina haetaan mielihyvää ja virikkeitä elämään. Ikäihmiset taas arvostavat yhteisöllisyyttä ja perinteitä.

– Tärkeimmät arvot säilyvät yleensä läpi elämän melko muuttumattomina.
Rehellisyys on ollut ykkösarvo jo pitkään. Vielä jokunen vuosikymmen sitten myös itsekuri oli tärkeä arvo. Nyt sen edelle ovat kiilanneet rohkeus ja vapaus.

Tasa-arvo on tärkeämpää kuin työ

Helkama purkaa myös suomalaisiin arvoihin pohjautuvia myyttejä. Työ on tosi tärkeää maataloustyötä tekeville ja sairaanhoitajille sekä näitä aloja opiskeleville. Muille se on arvoasteikon alapäässä.

– Luontoarvot luetaan osaksi kansallista identiteettiä, mutta niiden arvostaminen on laskenut, Helkama kummeksuu.

Sen sijaan suomalaiset arvostavat vapautta ja tasa-arvoa. Helkama uskoo, että yhteiskunnan eriarvoistuminen näkyy siinä, että tasa-arvoa korostetaan yhä ponnekkaammin.

– Kun joku perusarvo on uhattuna, sen arvo nousee ja se koetaan entistä tärkeämpänä. Kansa on fiksumpaa kuin poliitikot luulevat.

Helkama uskoo, että nationalismin nousu, maahanmuuttovastaisuus, taas kumpuaa siitä, että epävarmoina ja pelottavina aikoina monien täytyy etsiä syyllinen kaikelle pahalle. Samalla voi siis tuntea ylemmyyttä.