Käykö omakotitalossa asuminen työlääksi, mutta haluaisit silti puuhailla pihalla? Löydä oma asujatyyppisi ja sinulle sopivin koti leikkimielisestä listastamme!

1. Riuska-Riitta ja Energia-Pertti

  • Olet aktiivinen, energinen ja toimelias. Tartut toimeen sukkelasti ja sinulla on mielenrauhasi vuoksi oltava päivittäin jotakin puhdetta. Siivoat, kokkaat, järjestelet ja touhuat lähes tauotta. Niin pientä remonttia ei ole, etteikö siihen kannattaisi tarttua! Uutta projektia vaan kehiin!
    Aikaansaavuus on luonteesi peruspiirre. Kun lunta tuiskuttaa, olet jo tuiskun aikaan pihalla lumitöissä ja kun ruohikko näyttää kasvavan, kaivat jo leikkuria esiin. Öljyt leikkuriisi vaihdat tietysti itse. Itse asiassa, mielestäsi kodin töihin tarvitaan harvoin muita ammattilaisia – sinun lisäksesi. Mielellään valmistat myös työkaluja itse, kyllä vähintään tikkaiden tekeminen on perustaito.

Kotisi on

  • omakotitalo haja-asutusalueella tai oma rivitaloasunto pienessä yhtiössä, jossa saat myös vaikuttaa päätöksentekoon. On selvää, että suuressa kaupungissa tai suuressa taloyhtiössä, kerrostalossakin, turhaudut. Kulttuuririennot eivät tyydytä elämännälkääsi. Niin kauan kuin pysyt hyvässä kunnossa ja jaksat (selkääsi venäyttämättä) ylläpitää kotiasi, paras asumismuoto on oma talo haja-asutusalueella.
    Varmista kuitenkin, että hallitset esimerkiksi kehoasi säästävät lumityön tekniikat. Katso lisää täältä: Kuluja kotona voit pienentää näillä vinkeillä.

2. Puuha-Liisa ja Säätäjä-Seppo

  • Olet touhukas ja otat mielelläsi osaa sosiaalisiin tilanteisiin. Haluat askaroida yhdessä, mutta haluat myös, että pääset vaikuttamaan arkeesi. Sinulle on väliä sillä, miten piha on kolattu, mutta et välttämättä halua kolata sitä itse. Mieluummin käyt konserteissa tai kirjoitat mielipidekirjoituksia.
    Kotona kunnostat kyllä paikkoja mielelläsi, mutta taidot eivät ihan yllä halujen tasolle. Tarvitset toisinaan apua teknisissä asioissa - vävyn, pojan ja miniän puhelin soi tiuhaan. Mielelläsi suunnittelet, silmääkin on, mutta toteutukselle ei tahdo löytyä aikaa.

Kotisi on

  • rivitalo- tai pienkerrostalo. Asut ehkä omakotitalossa, mutta sen ylläpitäminen ei tällä hetkellä miellytä sinua. On parempaakin tekemistä. Rivitalossa saat omaa vastuuta, mutta tukenasi on naapuriyhteisö ja yhteinen päätöksenteko. Talonmies on paikallaan mielestäsi, sillä on hyvä olla joku, joka hoitaa käytännön huoltotöitä.
    Katso lisää: Näin säästät ja hallitset arjen talouttasi niin, että pienillä teoilla saat isoja elämyksiä.

3. Meno-Maija ja Erä-Reijo

  • Voi, kun tuonnekin ehtisi! Pitkän pimeän talven vietät mieluiten ihmisten keskellä, menossa ja meinigeissä. Nyt sinulla on viimein aikaa nauttia erilaisista tapahtumista, kahviloista ja ihmisten kohtaamisesta.
    Jos tunnustautut Erä-Reijoksi, olet usein mielelläsi itseksesi vaeltamassa, kalastamassa, retkeilemässä.
    Koti on sinulle lähinnä paikka, jossa käyt olemassa arjensivu. Muuten mieluummin matkailet ja olet muualla.

Kotisi on

  • kerrostalo kaupungissa ja mökki maakunnassa tai loma-asunto ulkomailla. Et halua tai ehdi panostaa kotiisi, se ei ole sydämesi asia. Mitä huolettomampi arkikoti, sen parempi. Mökillä voit kyllä puuhailla, kunhan vastuuta ei ole ympäri vuoden. Eikä niin väliksi, vaikkei kaikkein moderneinta tekniikkaa olekaan mökillä tai kakkosasunnossa käytettävissä.
    Suunnitteletko muuttoa ulkomaille? Vastaa ensin näihin neljään kysymykseen.

4. Eloisa-Eila ja Ehtivä-Erkki

  • Vuosia on jo kertynyt ja haluaisit helpon ja modernin kodin kohtuullisilla kuluilla. Apuakin arjessa tarvitset, mutta mihinkään palvelutaloon et ole valmis! Sinulla on taitoja ja haluja olla myös mukana yhteisöissä, kunhan harrastukset eivät sido liikaa. Mielelläsi annat neuvoja erilaisiin arjen pulmiin, mutta et enää halua hoitaa niitä pääosin itse.

Kotisi on

  • asumisoikeus-, omistus- tai vuokra-asunto senioritalossa. Saat yhteisön ja aktiviteetteja – silloin kun haluat. Jos rahaa riittää, voit hankkia itsellesi myös tarvittavia palveluita arjen avuksi.
    Katso lisätietoa senioriasunnoista täältä.

Riitta Suomi, 68, testamenttasi puolet omaisuudestaan Unicefin kautta maailman lapsille. Hän oppi jo kotona, että heikompaa pitää auttaa.

– Testamenttiajatus syntyi yllättäen. Olin Unicefin tilaisuudessa, jossa käsiteltiin testamenttilahjoittamista. Siellä sanoin ääneen, että nyt teen testamentin, Riitta Suomi kertoo.

Riitalla ja hänen miehellään on uusperhe.

– Periminen voi olla monimutkaista ilman testamenttia, kun molemmilla on aikuisia lapsia aiemmista liitoista. Lapsenlapsiakin on yhteensä seitsemän.

– Mieheni päätyi myös tekemään testamenttilahjoituksen. Mietimme kahdestaan kotona sitä, miten omaisuutemme jaetaan. Keksimme kaikenlaisia hullujakin ratkaisuja, joille nauroimme moneen kertaan. Marssimme suunnitelmamme kanssa Unicefin asiantuntijan luokse, joka kirjoitti varsinaisen testamentin toiveittemme mukaan. Muokkasimme siitä vielä paria kohtaa ennen kuin laitoimme nimet alle.

Testamenteista ei paljon puhuta. Riitta arvelee sen johtuvan siitä, että siihen liittyy aina kuolema. Se saa ihmiset arastelemaan.

"Me olemme kertoneet lapsillemme avoimesti testamentista."

– He hyväksyvät päätöksemme täysin. Meillä on yhteinen käsitys siitä, että henkinen perintö on kuitenkin tärkeintä, mitä kotoa voi saada. Perinnönjaossa Unicef saa suurin piirtein saman verran kuin lapsenikin.

– Olen miettinyt myös historiaa. Suomen lapset saivat sodan jälkeen Unicefilta paljon apua. Pidän omaa toimintaani myös velanmaksuna.

Riitta syntyi keväällä 1948 kuopiolaisen perheen kolmanneksi lapseksi.

– Kaikesta oli puutetta. Äiti ompeli vaatteet lapsille setien ja tätien vanhoista takeista, hameista ja housuista. Kengät olivat aina sisarusten perintöä. Vielä kouluaikanakin minulla oli monojen pohjissa suksisiteitä varten reikiä, joista lumi ja kosteus pääsivät palelluttamaan varpaat.

Koti oli omakotitalossa, jossa asui kolme muutakin perhettä.

– Meillä oli käytössä kammari ja keittiö. Pihan perällä oli ulkohuussi, ja vesi haettiin keskellä katua olevalta kaivolta.

– Kansakoulun jälkeen pyrin oppikouluun ja onneksi pääsin. Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1967. Neljä vuotta myöhemmin valmistuin rakennusinsinööriksi ja astuin työelämään.

"Nälkää näkevien lasten kuvat pysäyttivät minut 80-luvun alussa."

– Olin oppinut vanhemmiltani, että heikompaa pitää auttaa. Niinpä aloin hakea sopivaa tapaa olla avuksi. Monet sanoivat, ettei siitä ole mitään hyötyä, ei yhden ihmisen työ auta yhtään. Minä kuitenkin jatkoin etsimistä. Lopulta päädyin mukaan Unicefin toimintaan. Valitsin järjestön sen takia, että se auttaa nimenomaan lapsia.

– Elämässäni oli tuohon samaan kaikenlaista ikävää. Kun ryhdyin tekemään vapaaehtoistyötä, aloin voida itsekin paremmin. Niin vähällä voi tehdä hyvää toisille ja maailmasta ainakin vähän paremman.

Riitta on käynyt Nepalissa todistamassa itse, että apu oikeasti menee perille.

– Vierailin vuoristokylässä, jossa oli käynnissä naisten luototusohjelma. Koko kylän toimeentulo oli lähtenyt nousuun naisten yritteliäisyyden ansiosta. Unicefin tuella rakennetut kaivot ja käymälät puolestaan paransivat koko kyläyhteisön elinoloja. Matkalla näin, miten paljon Unicefin toimintaa ja työntekijöitä arvostetaan.

Teksti on lyhennelmä ET 13/2016:ssa julkaistusta artikkelista.

Hyväntekijän testamentti on harvinaisuus

Suomessa tehdään vuosittain noin 15 000 testamenttia, joista vain satakunta määrää perinnön tai osan siitä jonkin järjestön hyväksi. Määrä kasvaa hiljalleen.

Hyväntekeväisyyteen voi osoittaa pienenkin osan perinnöstä. Osatestamentissa voi määrätä hyvin tarkasti, millaisen summan tai osan omaisuudestaan haluaa hyväntekeväisyyteen osoittaa. Samalla voi kertoa, mille järjestölle tai taholle haluaa tehdä lahjoituksen.

Liian yksityiskohtaiset määräykset testamentissa saattavat johtaa siihen, ettei järjestö voi ottaa lahjoitusta vastaan. Lahjoitustestamentti kannattaakin tehdä suunnitelmallisesti ja yhteistyössä sen järjestön kanssa, jota haluaa auttaa.

Kuluttajaliiton tuoreen selvityksen mukaan asianajajan laatiman testamentin saa yleensä 200–500 eurolla. Hintaan vaikuttavat esimerkiksi omaisuuden määrä ja laatu sekä se, onko testamentin laatija lapseton leski vai uusperheessä asuva pariskunta.

Osa yleishyödyllisistä järjestöistä tarjoaa ilmaista lakimiespalvelua testamentin laatimiseen, jos järjestö on yksi edunsaajista. Osalla järjestöistä on kohtuuhintainen yhteistyökumppani, joka auttaa testamenttilahjoittajia asiakirjojen tekemisessä.

20 yleishyödyllistä järjestöä on perustanut yhteisen Hyvä testamentti -verkkosivun, jossa kerrotaan testamenttilahjoittamiseen liittyvästä lainsäädännöstä, annetaan vinkkejä testamentin laadintaan ja vastataan yleisimpiin kysymyksiin.

Matkustajavakuutuksella voit leikata matkalla puhjenneen sairauden tuomia kuluja, mutta vanhojen sairauksien kohdalla korvaus on tiukasti rajattu. 

1. Sairastuminen matkalla ei aina ole matkasairaus

Matkustajavakuutus on se matkavakuutuksen osa, joka on tarkoitettu turvaksi matkustajalle itselleen, ei tavaroille.

Matkustajavakuutus korvaa ensisijaisesti niitä kuluja, jotka syntyvät matkalla sattuneesta tapaturmasta tai matkan aikana puhjenneesta uudesta sairaudesta. Vakuutusyhtiöt käyttävät sanaa  matkasairaus.

Jos sairastuminen matkalla johtuu jo ennen matkaa alkaneesta tai pitkäaikaissairaudesta, korvaukset ovat huomattavasti vaatimattomammat tai niitä ei saa lainkaan.

2. Matkasairauden hoitokuluissa on harvoin enimmäisraja

Vakuutukset korvaavat matkasairauden ja -tapaturman kuluja yleensä ilman enimmäisrajaa, mutta poikkeuksiakin on, sillä jokainen vakuutusyhtiö määrittelee vakuutustensa sisällön itse.

Korvattavia kuluja ovat esimerkiksi lääkärin tutkimukset ja toimenpiteet, lääkkeet, sairaalan hoitopäivämaksut ja sairaankuljetuksen maksut.

Listat korvattavista kuluista löytyvät vakuutusehdoista, samoin luettelot kuluista, joita ei korvata. Muun muassa haaverit monien urheilulajien parissa jäävät vaille korvauksia, ellei niitä varten ota lisävakuutusta.. 

3. Matkasairaudessakin korvattava hoitoaika on rajattu

Vakuutusyhtiöt rajaavat korvaamaansa matkasairauden tai -tapaturman hoitoaikaa. Korvausta maksetaan esimerkiksi korkeintaan 90-120 päivän ajan hoidon aloittamisesta. Tapaturmissa aikaraja on tyypillisesti kolme vuotta. Jos hoitoja tämän jälkeen tarvitsee, ne saa pulittaa omasta kukkarosta.

4. Krooninen sairaus on joskus kokonaan rajattu vakuutuksesta

Joistakin matkustajavakuutuksista on rajattu kokonaan pois jo ennen matkaa todetut sairaudet. Esimerkiksi kaikki ulkomaiset vakuutusyhtiöt eivät välttämättä maksa minkäänlaista korvausta edes silloin, kun pitkään oireettomana ollut sairaus yllättäen vaatii matkalla hoitoa.

5. Vanhasta sairaudesta korvataan vain ensiapuhoitoa

Suomalaiset vakuutukset korvaavat yleensä akuutteja hoitokuluja, jos pitkäaikainen tai jo ennen matkaa alkanut sairaus odottamattomasti äityy hoitoa vaativaksi. Tätä kutsutaan ensiapuluonteiseksi hoidoksi.

Sitä korvataan tavallisesti enintään 7-10 vuorokauden ajalta. Jos akuuttia hoitoa on jatkettava pidempään, kulut  joutuu maksamaan itse.

Ensiapuhoitoa ei ole esimerkiksi potilaan kuljetus kotimaahan

Ensiapuhoidosta saa korvauksen vain, jos sairauden tilanne ennen matkaa on ollut hyvä.

Korvauksia ei yleensä saa, jos sairauden tutkimukset tai hoito ovat matkalle lähtiessä kesken ja sairaus vaatiikin hoitoa matkan aikana.

6. Terveysselvitys ei takaa korvausta

Jos matka kestää jopa kuukausia tai vakuutuksen ostaja on iäkäs vakuutusyhtiöt saattavat pyytää selvitystä terveydentilasta. Ikärajat vaihtelevat yhtiöittäin. Tarkkakaan selvitys ei sinänsä takaa korvauksia.

7. Oman lääkärin matkustuslupa ei vaikuta vakuutuskorvauksiin

Vakuutus on sopimus vakuutusyhtiön ja asiakkaan välillä. Matkustajavakuutus on kaupallinen palvelu, jonka ehdot vakuutusyhtiö määrittelee. Vaikka oma hoitava lääkäri olisi sitä mieltä, että terveydentilan puolesta voi lähteä matkalle, vakuutusyhtiö tekee korvauksen maksamisesta omat päätöksensä, jos sairaus sittenkin yllättää.

8. Mikään vakuutus ei suojaa kaikelta – kukkaron sietokyky pitää laskea

Sellaista vakuutusta Suomessa ei ole tarjolla, joka suojaisi olemassa olevan sairauden ensiapuhoitoa laajemmilta kuluilta. Jokaisen on matkaa harkitessaan itse arvioitava, millaisia riskejä omaan olemassa olevaan sairauteen liittyy ja miten omat rahat riittävät, jos matkalla sairastuu.

9. Euroopassa on hyötyä Kelan ilmaisesta eurooppalaisesta sairaanhoitokortista

Euroopassa matkustava suomalainen saa äkillisesti sairastuessaan tai onnettomuuteen joutuessaan samanlaista hoitoa ja samaan hintaan kuin maan omat asukkaat. Tämän oikeuden todistaa eurooppalainen sairaanhoitokortti, jonka voivat tilata ilmaiseksi Kelasta kaikki Suomen sairausvakuutukseen piiriin kuuluvat henkilöt sekä Euroopassa asuvat suomalaiset eläkeläiset.

10. Vakuutusyhtiön päätökseen voi hakea muutosta

FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan puoleen voi kääntyä, jos vakuutusyhtiön korvauspäätös tuntuu kohtuuttomalta. Palvelu on maksuton.

FINE tutkii asian ja antaa siitä suositusluonteisen ratkaisuehdotuksen. Jos FINE suosittaa vakuutusyhtiölle korvauksen muuttamisesta, yhtiö yleensä noudattaa suositusta.

FINEn verkkosivuilla on linkki ratkaisutietokantaan, josta löytyvät muun muassa matkavakuutuskorvauksista annetut ratkaisusuositukset.

Lähteet: FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan vakuutusasiantuntija Katja Lappi,

FINEn raportti ”Mitä matkavakuutus korvaa, jos sairaus pahenee matkalla” (FINE 6/2015), terveyskirjasto.fi, kela.fi, fine.fi, vakuutusyhtiöiden verkkosivut