Jos aiot tukea lapsia tai lapsenlapsia taloudellisesti, suunnittelu maksaa vaivan. On monta keinoa säästää heidät lahjaverolta.

Jos oma talous on kunnossa ja jälkeläiset opiskelevat tai sinnittelevät asuntovelan kanssa, saattaa tehdä mieli auttaa heitä tuntuvasti. On hyvä muistaa, että verottaja on hyvin tarkka siinä, millä tavoin apu annetaan.

Suuret rahalahjat on järkevää pilkkoa osiin, ja jakaa ne pitkän ajan kuluessa verottomina lahjoina. Kolmen vuoden aikana annetut lahjathan lasketaan verotuksessa yhteen, ja jos niiden yhteisarvo jää alle 4 000 euron, lahjaveroa ei peritä lainkaan.

Kannattaa olla tarkkana: jo tasan 4 000 euron lahjasta lohkeaa sadan euron lahjavero, kun taas 3 999 euron lahja on veroton.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Maija aikoo antaa opiskeluja aloittavalle lapsenlapselleen Tiinalle 12 000 euroa. Kerralla lahjoitettuna tästä summasta menisi lahjaveroa 660 euroa.
Maija antaa Tiinalle 3 999 euroa nyt, toisen samansuuruisen erän kolmen vuoden päästä ja viimeisen 3 999 euron erän kuuden vuoden päästä. Näin Tiinalta ei mene senttiäkään lahjaveroa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Verovapauden raja on lahjoittajakohtainen. Niinpä myös Tiinan vanhemmat ja Maija-mummin lisäksi muutkin isovanhemmat voivat kukin antaa Tiinalle kolmen vuoden aikana alle 4000 euroa ilman veroseuraamuksia.

Ilmoitus verottajalle

Verottajalle on ilmoitettava 4000 euron tai sitä suuremmasta lahjoituksesta. Lahjaveroilmoituksen tekee lahjan saaja, ja hän myös maksaa mahdollisen lahjaveron.

Jos ajatellaan pelkästään verotusta, kannattaa lahjoittajan mainita lahjakirjassa, että kyseessä ei ole ennakkoperintö. Toisaalta, jos lapsia on useampia ja antaa suuren lahjan vain yhdelle, saattaa tasapuolisuus ja riitojen välttäminen tuntua tärkeämmältä kuin verojen minimointi.

Lahjaveroilmoituksen saa verotoimistosta tai verottajan nettisivuilta. Ilmoitus on annettava kolmen kuukauden kuluessa lahjoituksesta.

Koroton laina on veroton

Lapsia voi auttaa vaikkapa antamalla korotonta lainaa. Velkasuhteen on oltava todellinen, muuten verottaja voi katsoa lainan lahjaksi.
Laina on todellinen, kun sitä lyhennetään uskottavasti. Korottomasta lainasta sovittaessa kannattaakin aina tehdä realistinen suunnitelma takaisinmaksusta. Esimerkiksi 85-vuotiaalta isoäidiltä saatu 30 vuoden laina herättää verokarhun.

Aikuisen lapsen asumista voi rahoittaa eri tavoin, esimerkiksi maksamalla hänen vuokransa. On tärkeää maksaa vuokra suoraan vuokranantajan tilille. Jos siirtää vuokraa vastaavan summan suoraan lapsen tilille, tämä voi joutua maksamaan siitä lahjaveron, jos verotettavan lahjan kriteerit täyttyvät. Verottomuus näet edellyttää, ettei saaja voi käyttää tukea mihinkään muuhun.

Verottaja ei puutu siihenkään, jos vanhemmat antavat lapsen asua ilmaiseksi vanhempien omistamassa asunnossa.

Vanhemmat voivat myös myydä lapselleen omistamansa asunnon velaksi. Lahjaveroa ei tarvitse maksaa, jos kauppahinta on yli kolme neljäsosaa asunnon käyvästä arvosta ja velkasuhde on todellinen.

Raija ja Paavo myyvät omistamansa sijoitusyksiön tyttärelleen Tiinalle velaksi huolehtien siitä, että myyntihinta on yli 3/4 asunnon arvosta. He eivät peri velasta korkoa. Tiina ottaa huoneistoon vuokralaisen ja lyhentää lainaa vuokratuotolla. Tiinan ei tarvitse maksaa lahjaveroa.

Opiskelun tukemista ei veroteta, jos tuki maksetaan suoraan maksua perivälle taholle. Esimerkiksi ulkomailla opiskelevan lapsen lukukausimaksut voivat olla huikeat. Vanhemmat voivat maksaa niitä ilman huolta verottajan puuttumisesta asiaan, kunhan maksavat ne suoraan opiskelupaikan eivätkä lapsen tilille.

Mistä lahjalle arvo?

Lahjaveroilmoituksessa tai sukulaisten välisessä kaupassa täytyy kertoa verottajalle omistajaa vaihtavan omaisuuden arvo. Aina se ei ole helppoa, esimerkiksi kesämökin tarkan arvon määrittäminen on vaikeaa.

– Lahjoittajan kannattaa yrittää selvittää alueen hintataso ja esittää verottajalle sitten jokin hyväksi katsomansa ehdotus arvosta, sanoo Veronmaksajain Keskusliiton lakiasiain johtaja Vesa Korpela.

Arvonmäärityksessä on aina erehtymisen mahdollisuus. Silloin verottaja vain korjaa arvoa korkeammaksi ja muistaa mahdollisella lahjaverolla.
Verottajalta voi myös pyytää ennakkoratkaisun lahjan arvosta. Tällainen ennakkoratkaisu maksaa 350 euroa.

Sukulaisten välisessä kaupassa verottaja hyväksyy alle neljänneksen alennuksen. Jos kauppahinta on siis enintään kolme neljäsosaa omaisuuden käyvästä arvosta, voi verottaja määrätä ostajalle lahjaveroa.
Vesa Korpelan mukaan avoimuus on tärkeintä. Kun kertoo verottajalle mitä tekee ja minkä vuoksi, välttyy turhalta hämmingiltä.

– Vaikeuksia voi tulla tosi­asioiden peittelystä, esimerkiksi jos tekee velkakirjan kauppa­hinnasta, jota ei todellisuudessa ole aikomusta maksaa takaisin, Korpela varoittaa.

Kaikissa tilanteissa ei verosuunnittelu kannata.

– Isoisästä voi olla mukava ajatus lahjoittaa kesämökki kymmenelle lapsenlapselle, ja se voi olla verotuksellisestikin järkevää. Ongelmia tulee siinä vaiheessa, kun jokainen serkku haluaa viettää juhannuksen mökillä oman perheen parissa, Vesa Korpela sanoo.

Hallintaoikeus leikkaa veroa

Lahjaveron määrää voi pienentää hallintaoikeudella. Voi siis lahjoittaa lapselle esimerkiksi kesämökin ja pidättää lahjakirjassa itselleen oikeuden käyttää mökkiä elämänsä loppuun asti. Lahjansaajan veroetu on sitä suurempi, mitä nuorempi lahjoittaja on.

Hallintaoikeuden käyttöä on hyvä harkita tarkkaan. Lahjansaajahan joutuu maksamaan heti lahjaveron, mutta ei voi sitä varten myydä lahjaksi saamaansa omaisuutta.

– Hallintaoikeus kannattaa määrätä vain sellaiseen omaisuuteen, jota aivan varmasti ei myydä lahjanantajan eläessä. Jos lahjansaaja joutuu ulosottomiehen listalle, voi hallintaoikeuden nojalla asunnossa asuva lahjanantaja joutua taivasalle. Sopimukseen perustuva hallintaoikeus ei estä omaisuuden ulosmittausta omistajan veloista, Vesa Korpela neuvoo.

Kaksi veroluokkaa

Perinnön ja lahjan saajat luetaan kahteen veroluokkaan:

Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat aviopuoliso, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva perillinen ja aviopuolison suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen.

Avopuolisot rinnastetaan aviopuolisoihin, jos he ovat olleet aikaisemmin avioliitossa tai heillä on tai on ollut yhteinen lapsi. Avopuoliso perii kuolleen puolisonsa vain testamentilla.

Toiseen luokkaan kuuluvat muut sukulaiset ja vieraat.

Lyhennelmä artikkelista ET-lehdessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla