Tuore tutkimus kertoo, että vanhemmat auttavat enemmän lapsiaan kuin lapset vanhempiaan.

Suurten ikäluokkien edustajista lähes puolet on auttanut omia lapsiaan taloudellisesti. Omia vanhempiaan heistä on tukenut taloudellisesti vain reilut neljä prosenttia.

Tulos selviää Hans Hämäläisen tuoreesta tutkimuksesta, joka on osa Väestöliiton Sukupolvien väliset suhteet Suomessa -tutkimushanketta.

Hämäläisen mukaan taustalla vaikuttaa evoluutiopsykologia: yksilöt ovat taipuvaisia panostamaan enemmän lapsiinsa kuin vanhempiinsa. Kyseessä ei siis välttämättä ole tietoinen toiminta.

Haluatko tulla onnelliseksi? Auttaminen auttaa.

Tutkimusta varten  Hämäläinen keräsi mittavan aineiston yli kahdelta tuhannelta suurten ikäluokkien edustajalta. Tulokset ovat selviä: lapset saavat apua paljon enemmän kuin vanhemmat.

Lasten auttaminen on osittain yhteydessä avun tarpeisiin, mutta ei kokonaan.

Avun antamiseen vaikuttavat esimerkiksi lasten ikä, lastenlasten määrä ja lasten taloudellinen tilanne. Lapsille annettu tuki on yhteydessä avun mahdollisuuksiin – hyvin toimeentulevat antavat todennäköisemmin rahallista apua.

Omia vanhempiaan suuret ikäluokat eivät siis juurikaan auta taloudellisesti. Apua saavat todennäköisimmin vain pienituloisiksi arvioidut vanhemmat.

Vanhempia autetaan tarpeen mukaan

Jos rahallinen tuki omille vanhemmille onkin vähäistä, muuta apua kyllä tarjotaan. Hoiva-apua omille vanhemmilleen antaa joka toinen suurten ikäluokkien edustaja, käytännön apua jopa 70 prosenttia.

Vanhemmille tarjotaan apua todennäköisimmin silloin, kun he ovat huonokuntoisia ja asuvat omassa kodissa. Käytännön asiat vaikuttavat paljon avun tarjoamiseen. Jos asuinetäisyys on pieni, annetaan hoivaa ja käytännön apua enemmän.

Vanhempien auttamisessa on pääsääntöisesti kyse tarpeisiin reagoimisesta – apua tarjotaan silloin, kun sitä tarvitaan. Arkinen auttaminen kohtuullisissa määrin katsotaan mielekkääksi, mutta vahva sitoutuminen jatkuvaan auttamiseen koetaan kuitenkin usein epämieluisaksi.

 

Lastenlapset saavat tarjoamaan apua

Hoiva-apua omille lapsilleen antaa yli 80 prosenttia suurten ikäluokkien edustajista. Käytännön apuakin reilusti yli puolet. Erityisesti lastenlasten hoitaminen saa suuret ikäluokat liikkeelle. Eräs tutkimukseen vastannut kiteyttää monen ajatukset:

– Säälittää monta kertaa, kun tyttären lapset ovat kipeinä. Toivoisin, että olisinpa jo eläkkeellä, niin voisin mennä hoitamaan.

Lue myös: Millainen mummo sinä olet?

Todennäköisemmin käytännön apua ja lastenhoitoapua antavat parisuhteessa olevat, korkeammin koulutetut henkilöt. Eläkkeellä oleminen luonnollisesti helpottaa ja lisää avun antamista.

Kun vanhempia autetaan tarpeen mukaan, lapsille apua tarjotaan aktiivisesti. Apua annetaan omien mahdollisuuksien mukaan ja myös ilman, että lapsilla on varsinaista tarvetta avulle.

Monet vanhemmat järjestelevät arkeaan ja töitään siten, että apua voidaan antaa lapsille enemmän. Se näkyy erityisesti lastenlasten hoitoon liittyvässä avussa, joka koetaan palkitsevaksi.

Hämäläinen summaa tutkimuksensa tulokset: vanhempia autetaan sen verran kuin tarvitsee, lapsia tuetaan paremminkin niin paljon kuin pystytään.

Tee testi: Miten paljon mummoa sinussa on?

Kovilla pakkasilla omakotiasujan päänsärkynä ovat jäätyvät putket ja lisääntynyt lämmityksen tarve. Näillä vinkeillä säästät rahaa ja vaivaa!

Kun pakkanen paukkuu useita päiviä peräkkäin, se tietää riskiä vesikalusteille ja -putkille. Sään lauhtuessa kannattaa tarkkailla putkien liitoksia tihkuvien vuotojen varalta. Putkirikon riski kasvaa, kun lämpötila kohoaa nopeasti.

Ongelmia voi parhaiten ehkäistä ennakkoon.

– Asukas voi tehdä paljon putkirikon estämiseksi, asiantuntija Sami Seuna Motivasta sanoo.

Seuna kehottaa eristämään huolellisesti kohdat, joissa on vesiputkien läpivienti rakennukseen. Tärkeintä on eristää ne vesiputken osat, jotka sijaitsevat kylmissä tai pakkasilmalle alttiissa tiloissa. Maassa olevat putket voi eristää lumikerroksella tai muulla eristemateriaalilla. Näin kannattaa toimia, jos putket ovat aikaisempina vuosina jäätyneet.

– Peruslämpö on pidettävä yllä varastoissa ja vapaa-ajanasunnoissa, jos niissä on vesikiertoinen lämmitys tai vesikalusteita. Vesimittaritilan lämpötilaa pitää seurata tarkasti etenkin laitteen vierestä. Kellarissa seinän vieressä lämpötila voi pahimmillaan laskea pakkaselle. Edullinen varokeino on pakkasvahti, joka pitää lämpötilan plussan puolella. Se on helppo itsekin asentaa lähelle vesiputkia, Seuna sanoo.

Jäätyneiden putkien sulattelussa kannattaa olla varovainen ja tarvittaessa kääntyä ammattilaisen puoleen.

Säästöä jopa kolmannes

Kovilla pakkasilla energiankäyttö kasvaa, kun lämmitystä tarvitaan enemmän. Säännöllinen puunpoltto tulisijassa on etenkin sähkölämmitystalossa tärkeä tukilämmitysmuoto. Kovalla pakkasella puu myös palaa takassa iloisemmin.

– Suora sähkölämmitys reagoi nopeasti muihin lämmönlähteisiin. Ahkera puunpolttaja voi varaavan takan tai leivinuunin avulla kattaa 10–30 prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta, Seuna sanoo.

Kovimmilla pakkasilla huonelämpötiloja voi alentaa niistä tiloista, missä ei oleskella. Varaston ja autotallin lämpötilan voi huoletta laskea 7–12 °C:een, jopa himpun verran alemmaskin. Kannattaa tarkistaa, että korvausilmaventtiili on talviasennossa. Sälekaihtimet ja verhot ehkäisevät ikkunoiden lämpöhukkaa, mutta lämpöpattereita ei pidä peittää verhoilla tai huonekaluilla.

Ilmalämpöpumpun käyttöön kovilla pakkasilla Seunalla on nyrkkisääntö: alle kymmenen vuotta vanhat hyvälaatuiset laitteet toimivat yleensä kohtuullisella hyötysuhteella jopa -30 °C pakkasella, mutta sitä vanhemmat mallit kannattaa sammuttaa noin -15 °C pakkasilla. Tarkat tiedot saa valmistajalta ja käyttöoppaasta.

Lähde: Motiva

Hoi, 61-vuotias! Haluaisitko jo nostaa eläkettä, mutta jatkaa silti töissä? Ove on uusi eläkemuoto, jolla tämä onnistuu.

1. Mikä on osittainen varhennettu vanhuuseläke eli ove?

Se on vuoden 2017 alusta voimaan tullut eläkemuoto, joka korvaa entisen osa-aikaeläkkeen. 61 vuotta täytettyäsi voit ruveta nostamaan osan vanhuuseläkkeestäsi, joka on kertynyt edellisen vuoden loppuun mennessä.

2. Mistä tarkistan eläkekertymäni?

Tiedot näet työeläkeyhtiösi verkkosivulta. Yhtiö selviää osoitteesta tyoelake.fi.

3. Kuinka suuren osan eläkkeestä voi nostaa varhennettuna?

Joko neljänneksen tai puolet. Jos valitset 25 prosentin vaihtoehdon, voit myöhemmin vaihtaa sen 50 prosentin osittain varhennettuun vanhuuseläkkeeseen. Toisin päin vaihtoa ei voi tehdä.

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen voi peruuttaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun saa eläkepäätöksen. Maksettu eläke peritään takaisin.

4. Mikä on varhennusvähennys?

Kun nostat osaa eläkkeestäsi etuajassa, siihen tehdään leikkaus. Se on 0,4 prosenttia jokaiselta varhennuskuukaudelta. Jos eläkeikäsi alaraja on esimerkiksi 63 vuotta 6 kuukautta ja alat nostaa osittaista varhennettua vanhuuseläkettä 62-vuotiaana, vähennystä tulee 18 kuukaudelta, yhteensä 7,2 prosenttia. Vähennys on pysyvä ja se koskee sitä osaa eläkkeestä, jota alat nostaa.

Oma taloudellinen sietokyky kannattaa arvioida realistisesti. Jos vähennys eläkkeeseen onesimerkiksi sata euroa kuukaudessa, se tarkoittaa kymmenen vuoden aikana 12 000:ta euroa ja 20 vuodessa 24 000 euron pottia.

5. Miten lasken vaikutuksen lopulliseen eläkkeeseeni?

Työeläkeyhtiöiden verkkosivujen laskurilla voit itse laskea vaikutusta. Apua saat omasta työeläkeyhtiöstäsi.

Muistathan, että eläkettä leikkaa myös elinaikakerroin, joka määräytyy kunkin ikäluokan odotettavissa olevan eliniän perusteella. Tänä vuonna (2018) kerroin lasketaan vuonna 1956 syntyneille, ja se leikkaa heidän alkavia eläkkeitään nelisen prosenttia.


6. Miten veroni muuttuvat?

Kun eläke pienenee, veroprosentti laskee. Jos kuitenkin jatkat töissä, vero on sitä suurempi, mitä enemmän saat yhteenlaskettua palkka- ja eläketuloa.

Kun saat ilmoituksen ove-hakemuksesi hyväksymisestä, tilaa heti eläkeverokortti osoitteesta vero.fi/verokortti tai soittamalla numeroon 029 497 000. Ilman verokorttia eläkkeestä menee 40 prosentin vero. Erotus maksetaan takaisin, kun verokortti on tullut työeläkeyhtiöön.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke oli keskimäärin 900e/kk helmikuun 2017 loppuun mennessä 50 prosentin eläkettä hakeneilla. – Eläketurvakeskus

7. Minkä verran voin tehdä töitä , kun nostan osittaista varhennettua eläkettä?

Voit jatkaa töissä entiseen tapaan, vaikka kokoaikaisesti. Jos toivot lyhennettyä työaikaa, sovi siitä työnantajasi kanssa. Jos aiot lopettaa työnteon kokonaan, sinun pitää irtisanoutua työsopimuksesi määrittelemällä tavalla.

8. Kertyykö ove:n aikana tekemästäni työstä eläkettä?

Kyllä, aivan normaalisti. Vuoden 2017 alusta eläkettä ansaitaan 1,5 prosenttia vuositulosta läpi koko työuran. Vuoden 2025 loppuun jatkuva siirtymäaika takaa 53-62-vuotiaana suuremman kertymän eli 1,7 prosenttia.

9. Sopiiko ove työttömälle?

Voit saada samanaikaisesti ovea ja ansiosidonnaista tai peruspäivärahaa ja sairauspäivärahaa.

10. Miten ja milloin haen osittaista varhennettua vanhuuseläkettä?

Omasta työeläkeyhtiöstäsi. Hakemuksen voi täyttää sähköisesti tai paperisena. Oikea ajankohta on 2-4 viikkoa ennen kuin haluat oven maksun alkavan. Hakemusta tehdessäsi tarvitset pankkitilin numerosi, sähköpostiosoitteesi ja verkossa verkkopankkitunnukset.

11. Milloin saan nostaa loput vanhuuseläkkeestäni?

Sitten kun saavutat vanhuuseläkeikäsi alarajan ja lopetat päätyösi kokonaan.

12. Entä jos päätän jatkaa töissä vielä eläkevuosina?

Jos lykkäät eläkkeesi loppuosan nostamista yli vanhuuseläkeikäsi alarajan, saat pysyvän lykkäyskorotuksen. Se on 0,4 prosenttia jokaista lykkäyskuukautta kohti.

Eva Ihalainen, 61, Joroinen:

"Sain elämääni väljyyttä"

"Minulle tuli täyteen 45 vuotta samassa työpaikassa vuonna 2017. Aloitin keskikoulun jälkeen asiatyttönä Ahlströmin Varkauden konepajalla. Pian siirryin palkanlaskentaan, joka sittemmin on ollut osa työtäni.

Pidän itsenäisestä työstäni. Silti, kun täytin viime syksynä 61, aloin kaivata elämään väljyyttäelämääni. Halusin aikaa ulkoilulle ja liikunnalle. Minusta on lisäksi tullut mummi.

Vuoden vanha pojanpoikani Nuutti asuu Varkaudessa ja on usein perheineen meillä Joroisissa. Voimme mieheni kanssa vastedes olla enemmän avuksi Nuutin hoidossa, jos tarvitaan.

Aloitin marraskuussa lyhennetyn, 80-prosenttisen työajan. Nyt helmikuussa alkoi osittainen varhennettu vanhuuseläkkeeni. Nostan 50 prosenttia kertyneestä eläkkeestäni.

Ove alkoi, kun vanhuuseläkeikäni alarajaan oli aikaa 19 kuukautta. Eläkkeen varhennus vähentää käteen jääviä eläketulojani vajaat sata euroa kuukaudessa koko loppuelämäni ajan. Sen verran laskin kestäväni rahan menetystä. Onhan näitä työvuosia jo kertynyt, ja mistä sitä tietää, kuinka pitkään riittää voimia ja terveyttä.

Syksyllä 2018 siirryn kokonaan eläkkeelle. Nykyistä pienemmät tulot eivät pelota. Olen tottunut elämään säästeliäästi. Työssä käydessä syntyy kuluja esimerkiksi työmatkoista, siisteistä vaatteista ja kampaajakäynneistä.

Jatkossa saatan harkita vapaaehtoista vanhustyötä. Omia iäkkäitä vanhempiani hoidin itse loppuun asti."

Lähteet: Eläketurvakeskus ja ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto, Työeläkeyhtiö Elo ja Elon eläkeneuvontapäällikkö Satu Saulivaara sekä Verohallinto.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Uusi osittainen varhennettu vanhuuseläke aiheutti alkuvuonna 2017 hakemustulvan työeläkeyhtiöihin. Viime vuoden helmikuun loppuun mennessä hakemuksia tuli 3 630.

Hakijoista joka toinen oli syntynyt vuonna 1955. Toinen puolikas oli pääosin vuosina 1954 ja -56 syntyneitä.

Kaksi kolmesta hakijasta oli miehiä. Syynä saattaa olla yli 60-vuotiaiden miesten korkea työttömyysaste.

Valtaosa haki maksuun 50:tä prosenttia kertyneestä eläkkeestään. Vain yksi kymmenestä valitsi 25 prosentin vaihtoehdon.

Alkuvuonna myönnetyt 50 prosentin eläkkeet ovat olleet suuruudeltaan keskimäärin 900 euroa kuukaudessa.

Työeläkeyhtiö Elo haastatteli maaliskuun alussa sataa asiakastaan, joille oli myönnetty ove. Peräti puolet heistä jatkoi töissä entiseen tapaan. Vain yksi kymmenestä lopetti työnteon kokonaan. Vajaa viidesosa lyhensi työaikaa.