Raini Mäntysalo on tyytyväinen materiaalivalintoihin, kuten  parkettiin. – Se on lämpimämpi kuin  laminaatti.
Raini Mäntysalo on tyytyväinen materiaalivalintoihin, kuten parkettiin. – Se on lämpimämpi kuin laminaatti.

Liikuntarajoitteisen Raini Mäntysalon uusi koti on suunniteltu alusta lähtien esteettömäksi. Remonttiin liittyvien tukien hakeminen oli työlästä, mutta lopputulos palkitsee.

Tulikohan tuo uuni nyt vähän liian alas, Raini Mäntysalo, 76, pohti heti, kun uuden kodin uuni oli asennettu.

Asentaja ihmetteli, oliko kymmenellä sentillä väliä. Kyllä oli, sillä nyt tehtiin juuri Rainille sopivaa kotia. Hän sairastaa nivelreumaa ja osteoporoosia ja liikkuu kotona kepin ja rollaattorin kanssa. Tavallisessa keittiössä moni asia on hänelle liian korkealla tai matalalla.

”Jos teen kakkutaikinaa, kädet väsyvät.”

– Jos vaikka kakkutaikinaa teen, kädet väsyvät, kun ne eivät enää nouse. Varsinkaan, kun olen mennyt osteoporoosin takia monta senttiä kasaan, Raini sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Vastavalmistuneen kodin keittiöntasot ja yläkaapit ovat tavanomaista matalammalla. Kaikki alakaapit ovat ulosvedettäviä, kevyesti liukuvia laatikoita, ja sekä uuni että astianpesukone ovat käyttökorkeudella. Hanassa on pitkän vivun lisäksi kätevä painallusnappi, ja pistorasiat ovat keittiön pöytätasoissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Savon pistorasiat on upotettu työtasoon, jolloin pistokkeet on helpompi työntää paikoilleen.

Koko koti märkätiloja ja vaatekaapin liukuovia myöten on suunniteltu niin, että Raini pärjää siellä yksin. Kun hän edellisessä kodissa jatkuvasti löi varpaansa kylpyhuoneen metallikynnykseen, täällä rollaattori rullaa joustokynnyksen yli. Vessan ja kylpyhuoneen seiniä kiertävät tukikahvat, ja jopa bideesuihkun painike on peukalon puolella. Wc-istuin on tavallista korkeampi, 46 senttiä.

Pulmana kynnykset

Rainin remontin hoitivat lapset. Rainin tyttärellä Pirjo Mäntysalolla on keittiöliike, ja hänen kokemuksestaan oli paljon hyötyä. Ilman lasten apua Raini tuskin olisi saanut haettua tukeakaan, johon hänellä on vammaispalvelulain nojalla oikeus. Kunnan on korvattava vaikea­vammaiselle asunnon muutostöistä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.

Raini asui aiemmin poikansa kanssa, mutta viime vuonna päätettiin etsiä hänelle oma koti. Aluksi mietittiin maan tasossa olevaa rivitaloa, mutta kävi ilmi, että Raini ei päässyt niihin edes sisään.

”Lähes kaikissa pientaloissa on yksi tai kaksi porrasta.”

Ongelma on huomattu myös Vanhustyön keskusliitossa, joka avustaa ikäihmisiä asumiseen liittyvissä muutostöissä ja korjausavustuksissa.

– Lähes kaikissa pientaloissa on yksi tai kaksi porrasta, sanoo korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso.

Asunto löytyi lopulta Espoon Soukasta kerrostalosta. Siinä oli jo valmiiksi liuskat ja invahissi, jolla pääsee ulko-ovelta puoli kerrosta varsinaiselle hissitasanteelle.

Tukea muutostöihin

Asunnon sisätilojen suunnittelu käynnistyi kunnan vammaispalvelun toimintaterapeutin käynnillä syksyllä 2017. Hän arvioi, mitä muutostöitä ja välineitä asuntoon tarvittiin. Lisäksi Mäntysalon luona kävi sosiaalityöntekijä ja ikääntyneiden ihmisten palveluohjaaja.

– Kaikki olivat todella mukavia. Se vähän ihmetytti, että toimintaterapeuttikin puhui koko ajan nykytilanteesta, vaikka vammaispalvelulaki neuvoo miettimään myös tulevaa, Pirjo Mäntysalo sanoo.

Yli 65-vuotiaat voivat hakea korjausavustusta Aralta.

Toimintaterapeutti ei Pirjon mukaan esimerkiksi suositellut 58 senttiä leveiden oviaukkojen leventämistä, koska Raini pääsee kulkemaan niistä minirollaattorilla. Entäs jos hän joutuu pyörätuoliin?

Esteettömyysremontteihin annettavien tukien ja korjausavustusten tavoitteena on saada ihmiset asumaan kotonaan pidempään. Yli 65-vuotiaat voivat hakea korjausavustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aralta. Sotainvalideille on oma järjestelmänsä.

Sivulle avautuva Electroluxin uuni on asennettu oikeaan käyttökorkeuteen. Kalusteet ja laitteet toimitti keittiö liike Blau.

Aran korjausavustusta voi saada myös ennakoiviin muutostöihin.

– Jos asuu rintamamiestalossa, jonka pesutilat tai portaat ovat hankalia, kannattaa miettiä, millä korjauksilla ne saisi esteettömiksi, sanoo korjausavustusyksikön päällikkö Hanna Koskela Arasta.

Aran korvausavustuksia jää vuosittain käyttämättä, koska ihmiset, varsinkaan yksin asuvat vanhukset, eivät tiedä niistä.

– Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojat auttavat vähintään eteenpäin. Meiltä saa neuvoja myös siinä tapauksessa, että on itsellä varaa maksaa remontit. Turhaa soittoa ei ole, Jukka Laakso sanoo.

Suurimpia kaupunkeja koskevan tilaston mukaan vuonna 2016 vammaispalvelulain nojalla myönnettyjä avustuksia maksettiin keskimäärin 1310 euroa per asiakas. Aran myöntämät korjausavustukset ovat keskimäärin 5 000 euroa.

– Jos vaihtoehtona on esimerkiksi palveluasunto, remontit eivät ole yhteiskunnalle hyötyyn nähden kovin kalliita. Plussana on henkinen puoli, kun ihminen voi asua kotonaan, Hanna Koskela sanoo.

Hyvät neuvot tarpeen

Mäntysalot tekivät alkuperäiskuntoiseen 1970-luvun kolmioon kokonaisremontin, joka maksoi noin 750 euroa neliöltä. Toimintaterapeutin suosituksiin perustuvien muutostöiden hinta oli Pirjo Mäntysalon laskujen mukaan reilut 18 000 euroa, josta kunta korvasi noin 11 000 euroa.

Erotus johtuu muun muassa siitä, että kaupungin kilpailuttaman urakoitsijan tarjous ja tarvikkeet olisivat olleet edullisemmat kuin Mäntysalojen valinnat. Lain mukaan liikuntarajoitteinen saa päättää, teettääkö muutostyöt itse vai jättääkö kaupungin tehtäväksi, samoin kuin sen, mitä muutostöitä tekee. Kaupunki korvaa kuitenkin vain välttämättömiksi ja kohtuullisiksi katsomansa kustannukset.

”Pitää kokeilla, mikä korkeus itselle toimii.”

Mäntysalot saivat kuulla kaupungin hyväksymästä urakoitsijasta vasta töiden jo alettua, eikä tämä olisi ollut heti saatavillakaan. Muutostöillä oli kiire, koska Mäntysalot halusivat tehdä koko asunnon toimivaksi ja esteettömäksi samalla, kun muukin remontti tehtiin.

 

Life-altaassa on tukikahva valmiina.

Materiaalien ja valintojen turvallisuudesta Mäntysalot eivät halunneet tinkiä. Esimerkiksi lattiassa on edullisemman laminaatin sijaan parketti, koska se on laminaattia lämpimämpi ja pitää jalan alla.

Prosessi opetti paljon. Valmista tietoa perusteellisista esteettömyysremonteista oli vaikea löytää, mutta vierailu Toimiva koti -yrityksen apuvälinemyymälässä oli hyödyllinen, samoin esteettömiä kylpyhuonetuotteita valmistavasta Korpinen Oy:stä saadut neuvot. Työmaalla kannatti käydä usein asennusvaiheessa.

– Ihmiset ovat eri pituisia, joten pitää kokeilla, mikä korkeus itselle toimii, Raini Mäntysalo vinkkaa.

Mitä maksoi?

Keittiökalusteet ja koneet 6 400 e

Kylpyhuoneen kalusteet, tukikahvat ja hana 2 300 e

Wc:n kalusteet, tukikahvat ja hana 1 440 e

Joustokynnykset 150 e

Komeroiden saranat ja vetimet 300 e

Asennustyö 7 500 e

Yhteensä 18 090 e

Lue myös:

Kenelle ja mihin?

Ara eli asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus antaa avustusta yli 65-vuotiaille sellaisiin vakituisen asunnon korjaustöihin, jotka edistävät kotona asumista. Tällaisia voivat olla myös rakennustekniset korjaukset, kuten vuotava katto. Avustusta voivat saada myös taloyhtiöt esimerkiksi hissin rakentamiseen.

Aran korjausavustusta on haettava ennen muutostöiden aloittamista. Hyväksytyistä kustannuksista korvataan pääsääntöisesti 50 prosenttia.

Avustusta voi saada hakija, jonka bruttotulot ovat enintään 1760 euroa kuukaudessa ja varallisuus oman asunnon lisäksi alle 10 000 euroa. Veteraanien tuloraja on korkeampi.

Vammaispalvelulaki velvoittaa kunnan korvaamaan välttämättömien asunnon muutostöiden ja välineiden kohtuulliset kustannukset henkilölle, jolle liikkuminen tai omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden takia erityisiä vaikeuksia. Tuen saamiseen ei ole varallisuus- tai ikärajaa.

Korvausta haetaan oman kunnan sosiaalitoimesta viimeistään kuusi kuukautta kustannusten syntymisestä. Etukäteen tehty arviointikäynti auttaa tarvittavien muutostöiden ja kustannusten hahmottamisessa. Urakan voi antaa myös kunnan hoidettavaksi.

Vanhustyön keskusliiton alueelliset korjausneuvojat auttavat korjausten suunnittelussa ja molempien avustusten hakemisessa. vtkl.fi

Aran korjausavustusten puhelinpalvelu 029 525 0818. ara.fi

Sisältö jatkuu mainoksen alla