Vuokralla asuvien eläkeläisten joukko kasvaa samalla, kun heidän huolensa maksukyvystä lisääntyvät. Joitakin myös hävettää vuokralla asuminen – turhaan.

Pellervon taloustutkimus PTT järkytti viime viikolla ennusteellaan, että vuokrat nousevat tänä vuonna noin kaksi prosenttia.

Vuokralaisten asema ei ole Suomessa muutenkaan loistava: hinnat ovat suuret ja tarjonta pienistä sekä huokeista asunnoista on niukkaa. Etenkin pienituloisesta eläkeläisestä voi tilanne tuntua kestämättömältä.  Kansaneläke, takuueläke ja perhe-eläke laahaavat perässä muista korotuksista. Ne nousivat vuoden alussa vain 0,4 prosenttia.

Miten ja missä eläkeläisellä on enää varaa asua vuokralla?

Suomen Vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva rauhoittelee paniikkia.

– Täytyy muistaa, että vuokrat nousevat vain niin paljon, kuin niistä on sovittu vuokrasopimuksessa. Vuokranantaja ei voi nostaa vuokraa tuosta vaan, vaan ehto pitää olla kirjattuna sopimuksessa, Mia kertoo.

Jos ehtoa ei ole kirjattu, vuokranantajan pitää käynnistää neuvottelut vuokrankorotuksesta vähintään kuutta kuukautta aiemmin.

Vuositasolla korotus saa olla korkeintaan 15 prosenttia.

"Vuokralla asuminen on ok"

Mia Koro-Kanervan mukaan eläkeläisten tilanne on verrattavissa keneen tahansa pienituloiseen suomalaiseen. 

– Yhä useampi eläkeläinen asuu nykyään vuokralla. Heidänkin pitää kysyä itseltään ja selvittää, mihin rahat riittävät.

Ilmiötä Mia ei pidä ihmeellisenä – vaikkakin se on uusi Suomessa. Aiemmin on ajateltu, että eläkkeellä viimeistään asutaan omassa kodissa ja lainat on maksettu. Moni jopa häpeilee vuokralla asumista.

– Täällä vuokralla asuvat eläkeläiset ovat suhteellisen uusi ryhmä. Se on hyvä, että Suomessakin ollaan menossa kohti eurooppalaista asumista. Se tarkoittaa, että vuokralla asuminen on laajassakin mittakaavassa ok.

Omistusasuminen on silti hurjan paljon suositumpaa Suomessa. Kolmannes suomalaistalouksista on vuokra-asujia, kertoo Tilastokeskus.

Haaveiletko keskusta-asumisesta?

Vuokranantajien edustajan Mia Koro-Kanervan mielestä eläkeläiset ovat myös haluttuja vuokralaisia. He maksavat laskunsa säntillisesti ja ovat siistejä asujia, Mia mainitsee.

Suurissa kaupungeissa vuokralla asuminen voi kuitenkin tehdä tiukkaa. Eläkeläinen joutuu tinkimään monesta muusta saadakseen edes tyydyttävän asunnon. Erityisesti pääkaupunkiseudulla on vaikea löytää toimiva yhtälö, Mia myöntää. 

– Kantakaupunki on harvan eläkeläisen ykköspaikka asua. Kantakaupungin lähistöllä on aina paikkoja, joissa vuokrataso ei ole niin korkea, mutta silti palvelut ovat lähellä ja julkinen liikenne toimii, Mia Koro-Kanerva suosittelee.

Vierailija

Noloa vai ei? "Yhä useampi eläkeläinen asuu vuokralla"

Olen tyytyväinen vuokralla asuja. enkä ymmärrä miksi tätä pitäisi hävetä. Asuntoni on valoisa ja kaunis, kaikki tarvittavat palvelut lähellä, samoin hyvät ulkoilumaastot ja meren rantaan pieni kävelymatka. Matkustamaan olen päässyt pari kertaa vuodessa ja harrastuksiakin riittää. Lainaa ei ole pankeilta tarvinnut eikä maksaa kalliita korkomenoja vaan nekin rahat on voinut käyttää muuhun elämiseen. Mutta jokainenhan saa vapaasti valita miten asuu, ei kannata kadehtia niitäkään joilla on...
Lue kommentti
Vierailija

Noloa vai ei? "Yhä useampi eläkeläinen asuu vuokralla"

Niin ja putki, ikkuna, parveke remontit voivat vähän vuokraakin nostaa. Mutta ainakin tuttuni jolla on oma osake joutui todella tiukalle kun tehtiin putkiremonttia oliko lähemmäs tuhat euroa maksettava vastikkeen lisäksi ja oli työttömänä sillä hetkellä. Sai tutulta lainaa. Taloyhtiöitä tietysti on monenlaisia mutta tässä smaisessa ei olla millään suostuttu uusimaan pesukonetta eikä uutta linkoakaan. Monissahan on jo kuivausrummut tai kaapit. Vuokra.asunnoissakin Tutulla on kaupungin vuokra-...
Lue kommentti

Kotitarveviljelijä ja kalastaja säästävät ruokalaskussa, mutta onnistuu se ostoruuan varassa olijaltakin. Avainsana on ajoitus.

1. Tunne satokaudet ja osta oikeaan aikaan

Saatavuus vaikuttaa merkittävästi vihannesten ja marjojen hintaan kesällä. Selvitä, mihin ajankohtaan pääsatokaudet kotimaassa osuvat. Koska vuodet eivät ole veljeksiä, seuraa uutisia ja tutkaile erityisesti torikauppiaiden tarjontaa. Kannattaa piipahtaa torilla lähellä sulkemisaikaa, koska silloin voi tehdä todella edullisia ostoksia.

Tuontilajikkeista kesäsesonkiin kuuluvat muun muassa aprikoosi, kirsikka, luumu, maissi, melonit, munakoiso, nektariini ja persikka.

2. Tiedosta tarpeesi, älä haali

Vaikka halvalla saisit, älä hamstraa marjoja metsästä tai tomaatteja torilta enempää kuin käytät heti tai talven mittaan. Kalleimmaksi tulee heittää ruokaa pois.

Taloutesi talvivarastojen tarve on ehkä vuosien mittaan vähentynyt: sunnuntaivierailulla käyvät lapset eivät edes perheineen jaksa syödä yhtä paljon kuin kasvuikäisinä kotona asuessaan. Jos pakastin pursuilee ja kellarin hyllyt notkuvat vielä juhannuksen alla edellisvuoden satoa, on aika päivittää säilömisen määrää.

Lue myös: Herkuttele pakastin tyhjäksi – näitä uskaltaa vielä käyttää 

3. Jos kasvatat itse, laske tuotoksi myös hyvä mieli

Ahkera kotitarveviljelijä voi omalla työllään pitkän päälle säästää ruokakaupan laskussa. Aloitusinvestointeja silti kertyy esimerkiksi työkaluista, kasteluvälineistä, suojarakenteista, taimista, siemenistä ja lannoitteista.

Jos omaa viljelymaata ei ole, palstan voi vuokrata kunnalta tai puutarha- tai asukasyhdistykseltä. Pienimuotoista kasvatusta pystyy harrastamaan vaikka parvekkeella. Jos rahansäästö on ykkösasia, kannattaa keskittyä yrtteihin ja salaatteihin.

Itse kasvatettuun ruokaan liittyy kuitenkin myös muita etuja, jotka voi laskea tuotoksi: parvekkeella ja kasvimaalla puuhaillessa saa hyötyliikuntaa ja mielihyvää. Moni arvostaa kotona kasvaneen ruuan puhtautta ja tuoreutta.

4. Luonnostakin saat vihanneksia

Nokkonen, voikukka ja vuohenputki ovat runsassatoisia luonnonvihanneksia, joiden keruu puhtailta kasvupaikoilta on silkkaa säästöä talousmenoissa.

Syötäväksi sopivia yleisiä villivihanneksia on useita kymmeniä, joten syötävää riittää. Lajitunnistuksen kanssa pitää olla tarkkana.

Parhaimmillaan villivihannekset ovat nuorina ja nuppuisina, joten pääkeruukausi on alkukesästä. Vielä sen jälkeenkin ehtii mainiosti kerätä esimerkiksi mustikan, villivadelman ja horsman lehtiä sekä mesiangervon ja apilan kukkia teehen.

Jokamiehenoikeuden ulkopuolelle jäävät muun muassa kuusenkerkät, puiden silmut, lehdet ja versot.

5. Sata kiloa marjoja tarjolla jokaiselle

Suomen luonnossa kasvaa 37 syötäväksi kelpaavaa marjaa. Huononakin satovuonna marjoja kypsyy sata kiloa jokaista suomalaista kohti. Eniten kerätään puolukkaa ja mustikkaa, mutta niidenkin sadosta 90 prosenttia jää metsään.

Kerää ja syö marjoja reilusti jo tuoreina, älä tyydy vain säilömään niitä talven varalle.

Lue myös: Marjat säilöön! Älä tee näitä virheitä pakastaessasi

6. Lavenna sienien tuntemustasi

Peräti 60 prosenttia suomalaisista ei sienestä. Lisäksi suurin osa sienten kerääjistä keskittyy vain 5-10 sienilajiin.

Elintarvikeviranomaisen suositeltavien ruokasienten listalla on 23 helposti tunnistettavaa lajia. Kun opettelet tunnistamaan niistä muutaman uuden ja teet hieman nykyistä useamman sienireissun, saat helposti lisää ilmaista ruokaa pöytään ja pakastimeen.

Lue myös: Tunnetko syötävät sienet? Testaa tietosi

7. Suunnittele ja säilö

Mieti, miten hyödynnät satokauden parhaiten. Arvioi realistisesti käyttösi ja säilytystilasi. Laadusta tinkiminen voi kostautua, jos halvasta marjalaatikosta puolet onkin homeisia.

Käytä hyväksi kaupan pakasteiden edulliset hinnat ja säästä oma pakastustila taloutesi kannalta arvokkaimmille tuotteille. Säilö sienet ja yrtit kuivaamalla. Hyvinä omenavuosina etsi tarhureita netistä tai kysy reilusti lähiseudun kotipuutarhureilta, voiko omenoita ostaa edullisesti vaikka korjuuapua vastaan.

+ Hyödynnä sesongit!

Kesäkuu

Kaupoista ja toreilta kannattaa hakea kotimaisia retiisejä, varhaiskaalia, nippusipulia, kurkkua, paprikaa ja varhaisperunaa. Metsästä löytyy kantarelleja sekä koivu- ja keltahaperoita.

Heinäkuu

Sesonkiruokaa ovat kukka- ja parsakaali, salaatit, herneet, avomaankurkku, pinaatti, porkkana, kesäperuna ja mansikka.

Herkku- ja punikkitatit, kangashaperot ja leppärouskut nousevat. Mustikka kypsyy.

Elokuu

Tarjolle tulee suomalaista kesäkurpitsaa, papuja, fenkolia ja varsiselleriä sekä viinimarjoja ja omenoita.

Sienikoriin ilmestyvät haapa- ja kangasrouskut. Metsävadelmat ja hillat kypsyvät.

Syyskuu 

Syksy tuo mukanaan kotimaisen sipulin ja purjon, mukulasellerin, kurpitsan, raitajuuren ja lehtikaalin. Metsästä saa karvarouskuja, viinihaperoita, mustavahakkaita, lampaankääpiä ja puolukoita.

Lähteet: Anja Hopsu-Neuvonen, Marttalitto, Jaana Vetikko ja Mika Oraluoma, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Mika Jääskeläinen, Kalatukku Eriksson.

Painaako mieltäsi iäkkään läheisen yksinäisyys? Osta hänelle virkistävää seuraa! "Hyvän omantunnon ostamisessakaan ei ole mitään pahaa", sanoo senioreille palveluja tarjoava Mirka Saarinen. 

– Sopiiko, että etsin papalle maksullisen naisen?

Näin räväkästi Mirka Saarinen kertoi lähipiirille ideastaan – ja murheestaan. Mirkan sydäntä puristi huoli isoisän yksinäisistä ja ilottomista päivistä  palvelutalossa. Omaiset ehtivät vanhuksen luokse Pirkanmaalle vain viikonloppuisin, eivät aina silloinkaan.

Mirka lähti etsimään papalle säännöllistä seuranpitäjää. Mukavaa ja luotettavaa naista, joka kerran pari viikossa ulkoilisi ja seurustelisi puheliaan miehen kanssa. Veisi kuoroharjoituksiin, lukisi ääneen, kuuntelisi tarinoita. Saisi vanhuksen tuntemaan itsensä merkitykselliseksi.

Mirkan laatukriteerit täyttävää ihmistä ei Mäntän seudulta ehtinyt löytyä. Isoisä kuoli pari vuotta sitten.

Seuraa vanhuksille ja helpotusta omaisille

Papan kohtalo oli lähtölaukaus uudelle uralle. Markkinarako ja liikeidea olivat kirkastuneet kuin itsestään. Mirka perusti Seuranan, joka tarjoaa palveluja senioreille.

Samalla Mirka Saarinen tuli tehneeksi suuren henkilökohtaisen elämänmuutoksen, joka oli muhinut mielessä jo vuosia. Ennen Seuranan perustamista hän oli työskennellyt liki parikymmentä vuotta johtotehtävissä Management Eventissä, joka järjestää tapahtumia yritysjohdolle.

Kulunut vuosi on todistanut, että moni omainen on valmis maksamaan vanhuksen laadukkaasta viriketoiminnasta ja asiointiavusta. Tarjolla on myös rupattelua puhelimessa.

Mirka Saarinen perusti palvelun, joka tarjoaa seuraa vanhuksille.
Mirka Saarinen perusti palvelun, joka tarjoaa seuraa vanhuksille.

Moni seniori on tilannut seuraa myös itselleen. Kahvilaan, teatteriin tai lenkille on mukavampi lähteä kannustavassa seurassa.

Palvelua voi tilata myös kertaluonteisesti esimerkiksi omaisten lomareissun ajaksi.

– Hyvän omantunnon ostamisessakaan ei ole mitään pahaa, huomauttaa Mirka.

Asiakkaat asuvat joko kotona tai palvelutalossa.  

Seuranan toiminta on Valviran ja kunkin kunnan virallisesti hyväksymää sosiaalipalvelua.

Palvelun tilaaja on oikeutettu kotitalousvähennykseen – 50 %.

Mitä seura maksaa?

Hinta määräytyy palvelupaketin  mukaan tai omien tarpeiden mukaan räätälöimällä.

  • 2 tuntia joka toinen viikko: 229 e/ kk (kotitalousvähennys 114 e)
  • 3 tuntia joka toinen viikko:  269 e/kk  (kotitalousvähennys 134 e)
  • 2 tuntia viikossa: 320 e/kk (kotitalousvähennys 160 e)
  • 2+2 tuntia viikossa & 2 puhelua (30 min): 769 e/kk (kotitalousvähennys 384 e)

Jokaisen käynnin jälkeen omaisille raportoidaan päivän kulusta ja seniorin tunnelmista.

Lisää tietoa Seurana-palvelusta löydät täältä.

Vertaile

  1. Markkinoilla on myös muita uusia, senioreille tukipalveluja tarjoavia yrityksiä, kuten Ida Kujanpään johtama Ilostu Oy, jonka toimialaan seurustelun ohella kuuluvat siivoukset ja puutarhatyöt.  
  2. Hämeenlinna seudulla apua askareisiin, ulkoiluun ja muuhun asiointiin tarjoaa Pirkko Ratisen luotsaama toiminimi Kummityttö.
  3. Pääkaupunkiseudulla toimiva Suomen Seniorihoiva tarjoaa seurapidon lisäksi myös sairaanhoidollisia  palveluja.