Isyyslaki muuttuu vuoden 2016 alussa. Voiko 1950-luvulla avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi ollakin perijä? ET-lehden asiantuntija Pirkko Kemppainen vastaa.
Saimme äskettäin tietää, että jo edesmenneellä apellani on 1950-luvulla syntynyt avioton lapsi.
Lasta ei ole tunnustettu eikä isää ole merkitty kirkonkirjoihin tai sosiaalitoimiston tietoihin. Tämän appeni oli lapsen äidin kanssa sopinut, koska appeni oli avioliitossa ja hänellä oli lapsia.
Lapsen äiti meni naimisiin ja hänen aviomiehensä otti lapsen nimiinsä. Onko tällä lapsella oikeus vaatia biologisen isänsä perintöosuutta ja kuinka tämä isyys selvitetään?
Nimimerkki Yllätys
"Älä jätä tätä perinnöksi” – katso pysäyttävät ennen ja jälkeen -kuvat
Kerrot, että äidin aviomies otti lapsen nimiinsä. Oletan sinun tarkoittavan tällä sitä, että lapselle ja äidin aviomiehelle tuli sama sukunimi, ei sitä, että äidin aviomies adoptoi lapsen.
Lapsella ei ole oikeutta vaatia perintöä biologisen isänsä jälkeen. Sellainen oikeus edellyttäisi, että isän isyys vahvistettaisiin. Nykylain mukaan isyyttä
ei näin vanhassa tapauksessa voi enää vahvistaa.
Isyyslaki muuttuu kuitenkin vuoden 2016 alussa. Tämän jälkeen isyyden
vahvistaminen vielä näinkin vanhoissa tapauksissa on mahdollista nostamalla
kanne käräjäoikeudessa.
Vaikka isyys näin vahvistettaisiin, lapsi ei voi kuitenkaan pääsääntöisesti saada perintöoikeutta biologisen isänsä jälkeen, jos isä on kuollut ennen 31.1.2012.
Isyys selvitetään nykyään veritutkimuksilla. Jos vanhempi tai vanhemmaksi epäilty on kuollut, voidaan veritutkimus tehdä tämän sukulaisista. Tämä edellyttää, että sukulaiset antavat suostumuksensa.