Kuolinpesissä on aina jotain, jota kukaan ei halua. Nyt tähän paarialuokkaan ovat pudonneet entisten aikojen statussymbolit, golf- ja lomaosakkeet.

Parisänky, keittiön ruokapöytä ja putkitelevisio olivat vielä jokin aika sitten autioituvan perinnönjakohuoneiston viimeiset saarekkeet. Niille edes lapsenlapset eivät keksineet käyttöä.

Näiden heittopussien hyvä puoli oli se, että niistä pääsi eroon viimeistään kaatopaikalla pientä maksua vastaan.

Vaan mitä tehdä omaisuudelle, joka on menettänyt jälleenmyyntiarvonsa, mutta josta koituu perinnön vastaanottajalle kuluja ja vuosimaksuja?

Kysymys ei ole teoreettinen, sillä osa Suomen golf- ja lomaosakkeista on nykyisin erittäin hankalasti myytäviä ja pahimmillaan kalliita omistaa.

Golfosakekauppa villiintyi

Golfosakkeiden arvon romahtaminen on johtanut niin sanottuihin negatiivisiin kauppoihin, joissa golfosakkeen haltija maksaa ostajalle järjestelypalkkion siitä, että tämä ottaa osakkeen haltuunsa.

Suomen Golfkenttien yhdistys selvittää parhaillaan golfosakkeisiin liittyviä kauppoja. Yhdistys epäilee, että liikkeellä on hämäräperäisiä ostajia.

Halu päästä golfosakkeista eroon vaikka pientä maksua vastaan on ilmeisesti houkutellut markkinoille jobbareita, jotka keräävät osakkeita vaikkapa konkurssikypsään yhtiöön. Näin myyjä ja ostaja välttävät vastikkeiden maksamisen, ja golfyhtiön muut osakkaat joutuvat maksamaan entistä korkeampaa vastiketta.

Löytyykö suvusta golfaajia?

Golfkenttien taloudelle ja tulevaisuudelle golfosakemarkkinan romahdus on todellinen uhka. Tilanne ei ole herkkua myöskään golfosakkeisiin sijoittaneille, etenkään jos suvun viimeinen golfin pelaaja lyö tyhjää.

– Meillä golfosakkeita on ollut muutamissa osituksissa ja perinnönjaoissa. Tähän asti niille on löytynyt ottaja pesän sisältä, mikä perustuu osittain siihen, ettei niillä ole myyntihintaa. Jos golfia harrastaa edes vähän, vastike- ynnä muut maksut eivät ole yleensä ylivoimaisia; Eija Karimaa tamperelaisesta asianajotoimisto Karimaa-Vähätalosta kertoo.

”Hyvää neuvoa ei ole”

Perikunnan kannattaa miettiä golfosakkeen kohtalo jo ennakkoon. Jos ketään ei kiinnosta eikä ostajaa löydy, Eija Karimaa suosittelee yhteisomistussuhdetta.

– Kovin hyviä neuvoja näissä tilanteissa on vaikea jakaa. Jos pesässä on useita osakkaita, vahinkoa voidaan jakaa niin, että golfosakkeeseen perustetaan yhteisomistussuhde, jolloin vuosikulu henkeä kohden ei ole mahdoton, ja osake voidaan myydä heti kun sille löytyy ostaja. Näin perinnönjako ei jää roikkumaan ainakaan tästä asiasta.

Karimaan mukaan asiaa voisi pohtia myös laajemmin: pitäisikö golf-kenttiä kunnallistaa, jos niiden rahoituspohja pettää.

– Kannattaa ainakin harkita, vaikka kuntatalous on mitä on.

Lomaosakkeet pudotuksessa

Eija Karimaa on törmännyt vastaaviin kysymyksiin lomaosakkeiden kohdalla.

Lomaosake oikeuttaa yleensä käyttämään tiettyä mökkiä viikon ajan vuodessa. Osakkeeseen liittyy varsinaisen hankintahinnan lisäksi muita kustannuksia kuten vastike ja vuosimaksu lomaosakeviikon vaihtojärjestelmään sitoutumisesta.

– Lomaosakkeiden arvo on romahtanut ja markkinat ovat heikot sekä Suomessa että ulkomailla, erityisesti Espanjassa. Joitakin välitystoimistoja on olemassa ja osa lomaosakeyhtiöistä pyörittää itse tällaista välitystoimintaa. Välittäjissä on liikkeellä myös huijareita, jotka ottavat osan välityspalkkiosta etukäteen ja katoavat sen jälkeen, Karimaa varoittaa.

Vierailija

Näistä osakkeista tuli perikunnan painajaisia

Jossain tilanteessa lomaosake voi muuttua rasitteeksi, mutta hankalat kohteet ovat onneksi yleensä ulkomailla, josta on vaikea periä yhtiön saatavia. Golfosaketta hankalampi on viinikellariosake, jollaisia löytyy suurimmista kaupungeista. Tila on yleensä taloyhtiön vuokratila, josta ei yhtiönä hyödy, vaikka hankkisi kaikki osakkeet itselleen. Harva omistaja saati leski jaksaa itse käyttää viinikellaria, vierailijoiden kutsuminen tulee kalliiksi, yhteisiä viinivarastoja ei enää hankita. Ja eroon...
Lue kommentti

Testamentilla halutaan etenkin turvata puolison asuminen ja talous ja taata se, että omaisuus ei valu lasten puolisoille. Mutta mitä muuta viimeiset tahdot yleensä sisältävät?

Yhä useampi ja nuorempi laatii testamentin. Joensuulainen asianaja Harri Kontturi suositteleekin, että jokainen, jolta jää perittävää, tekisi sen. Testamentilla voi määrätä, kuka saa omaisuutta, ja sillä voi myös ehkäistä perillisten riitoja.

Asiakirjan sisältöön vaikuttaa, onko testamenttaaja avio- tai avosuhteessa vai yksineläjä ja onko hänellä lapsia. Parit tahtovat yleensä varmistaa, että jäljelle jäävän ei tarvitse surra, miten hänelle käy.

Vaikka välit perillisiin olisivat hyvät, tilanteet voivat muuttua. Lapset saattavat toimia itse tai puolisoidensa lietsomana arvaamattomasti ja esimerkiksi kävellä lesken yli.

Harri Kontturi suosittelee, että ainakin nämä asiat kannattaa ottaa huomioon tetatmentissa.

1. Antakaa lesken päättää asumisesta

Avioleskellä on lain mukaan oikeus jäädä asumaan parin yhteiseen kotiin ja pitää sen irtaimisto jakamattomana elinikänsä. Jos hän vaihtaa asuntoa, perilliset voivat vaatia perimäänsä puolikasta asunnon myyntihinnasta. Tällöin leski ei välttämättä pysty ostamaan haluamaansa asuntoa, sillä esimerkiksi hieman rapistunut omakotitalo voi olla suunnilleen keskustakaksion arvoinen.

Testamentissa voidaan sanktion uhalla määrätä, että perillisten on suhtauduttava lesken asunnonvaihtotoiveeseen myötämielisesti. Kontturin mukaan käyttökelpoiseksi on osoittautunut vastahankaisten perintöosan kutistaminen lakiosaan. Se on tavallisesti selvästi vähemmän kuin perillinen muuten saisi.

– Kun perijä ymmärtää, että perintö pienenee, yleensä suostumus tulee.

Järjestely siirtää perinnön saamista. Toisaalta, perintö suurenee, jos uuden asunnon arvo nousee.

2. Älkää myykö mökkiä

Kesämökistä voi tulla kiistakapula, jos lapset tarvitsevat rahaa vaikkapa perintöveroihin. Kun pari haluaa taata, että mökkiä ei myydä ja eloon jäänyt saa vastaisuudessakin olla siellä, leskelle määrätään usein hallintaoikeus.

– Mökki voi olla tärkeä puolisoille. Sen sijaan esimerkiksi metsien tai arvopapereiden myynti harvemmin haittaa leskeä, Kontturi vertaa.

Vaikka leski ei omistaisi koko mökkiä, hallintaoikeuden turvin hän saa hallita sitä ja voi kieltää sen myynnin. Lesken hallintaoikeus keventää myös perintöveroa.

3. Avopuoliso ei ole vieras

Avopuolisoille testamentti on hyvin tärkeä. Vaikka pari olisi asunut vuosikymmeniä yhdessä, sillä ei ole lain edessä edes aviopuolison vähimmäissuojaa. Kun avopuoliso kuolee, keskeistä on, kuka omistaa minkäkin omaisuuden. Puolisoilla voi olla lapsia edellisistä liitoistaan, eivätkä he aina piittaa avolesken tahdosta.

– Jos asunnon omistaja kuolee, lapset voivat olla häätämässä jäljelle jäänyttä ennen kuin hautajaisia on pidetty, Kontturi kertoo.

Jälkeen jäävälle tulisi hänestä turvata asumisoikeus ainakin joksikin aikaa sekä hallintaoikeus yhteiseen koti-irtaimistoon. Oikeuksia voidaan laajentaa koskemaan myös mökin, auton tai vaikkapa Lapin viikkolomaosakkeen käyttöä.

4. Leskelle jätetään käyttörahaa

Leski ei puolisonsa kuoltua saa käyttää tämän rahoja, vaikka aiemmin lehden tilaukset, ruokaostokset, kiinteistöverot ja vakuutukset olisivat menneet yhteisestä pussista. Jotta hän ei joutuisi liian tiukoille, hänelle voidaan testamentata rahavaroja.

– Rahojen osalta hallintaoikeus ei ole riittävä eikä järkevä, Kontturi sanoo.

5. Ja määrätään tukihenkilö

Lesken turva voidaan maksimoida määräämällä testamentissa toimeenpanija. Hän auttaa, jos joku lapsista rupeaa änkyräksi esimerkiksi asunnonvaihdon yhteydessä.

6. Omaisuus pidetään suvussa

Avioerojen yleistyttyä on alettu määrätä, että lasten puolisoilla ei ole avio-oikeutta perinnöksi jäävään omaisuuteen eikä sen tuottoon.

– Vanhemmat varmistavat, että jos lapset eroavat, perityt rahat eivät lähde edes osaksi maailmalle miniöiden tai vävyjen mukana.

7. Perinnöstä voi poimia osan

Yhä useammin perijälle annetaan oikeus valita, ottaako hän koko perinnön, osan siitä, käyttöoikeuden vai luopuuko hän perinnöstä kokonaan. Ilman erillistä määräystä perijä voi vain ottaa perinnön tai luopua sitä.

– Jos viisikymppinen isä ei tarvitse rahaa, mutta haluaa isänsä metsästysmajan ja avoveneen, testamentin ansiosta hän voi saada ne ja siirtää loput lapsilleen, Kontturi sanoo.

Tällainen on järeää verosuunnittelua. Perintöveron alaraja on 20 000 euroa ja vero on progressiivinen eli kasvaa perinnön suuretessa.

Veropotti pienenee selvästi, kun perintö jakautuu monelle. Jos nyt perineen lapset perivät aikanaan saman omaisuuden, hyppääminen sukupolven yli säästää yhdet verot.

8. Minkä maan lakia sovelletaan?

Testamentissa kannattaa mainita, minkä maan lakia perintöön sovelletaan.

– Jos eläkeläinen muuttaa Aurinkorannikolle ja vähintään puolen vuoden asumisen jälkeen kuolee aurinkotuoliinsa, perintöön sovelletaan Espanjan, ei Suomen lakia, vaikka hän olisi yhä Suomen kansalainen.

9. Rahakokoelma kummipojalle

Kuka tahansa voi antaa omaisuuttaan muillekin kuin rintaperillisille.

Lapseton yksin elävä testamenttaaja haluaa usein jakaa jäämistönsä toisin kuin se lain mukaan menisi. Hän voi jättää kirjastonsa siskonsa tyttärelle, joka on suomen kielen opettaja tai rahakokoelmansa numismaatiikasta innostuneelle kummipojalleen.

Kontturi muistuttaa, että isoista perinnöistä muut kuin verisukulaiset voivat joutua maksamaan jopa puolet veroa.

10. Meritaulun tarina mukaan

Yhä useammin testamentti on viimeinen puheenvuoro läheisille. Sen uusi piirre on lämpimät viestit. Eno voi osoittaa meriaiheisen taulun siskonsa pojalle, koska tämä rakastaa merta ja kävi hänen kanssaan kalassa. Tai täti saattaa jättää kansallispukunsa tanhuavalle veljentytölleen.

Kontturi pitää tunnearvoa tärkeänä ja rohkaisee tarinoiden kertomiseen.

– Kun testamenttia luetaan perukirjoituksessa, kyyneleet valuvat perillisten silmäkulmista, hän kertoo.

Uutuuskirja kertoo, että Marimekon entinen omistaja Kirsti Paakkanen on testamentannut omaisuutensa lahjakkaille lapsille. Tiensä huipulle raivannut Paakkanen on itsekin lähtöisin köyhästä perheestä.

Marimekon entinen omistaja Kirsti Paakkanen on testamentannut omaisuutensa lahjakkaille lapsille, uutisoi Taloussanomat.

Asia kerrotaan vuorineuvos Ilpo Kokkilasta kertovassa tuoreessa elämänkerrassa Rakentajan jälki – Ilpo Kokkila Kalmarin kylätieltä kauppatorille. Kirjassa on läsnä myös Paakkanen, joka eli Kokkilan kanssa yhteistä lapsuutta Saarijärvellä.

Kirjasta selviää, että Paakkanen on testamentannut kaiken omaisuutensa Suomen lahjakkaille lapsille. Paakkasella ei ole omia lapsia.

– Suomi on palvellut minua hienosti. Maksan testamentillani rakkaudenvelkaa maalle, joka on maailman paras ja jossa asuu maailman upein kansa. 

88-vuotias Paakkanen syntyi itse vähävaraiseen perheeseen, eikä esimerkiksi päässyt rahanpuutteen takia oppikouluun.

Tyhjästä aloittanut Paakkanen perusti naisten mainosyrityksen vuonna 1969. Mainosyrittäjän uransa jälkeen Paakkanen osti Marimekon vuonna 1991. Marimekosta kehittyi hänen johtamanaan yksi Suomen menestyneimmistä tekstiili- ja vaatetusalan yrityksistä. Taloussanomien mukaan Paakkanen myi viimeiset omistamansa Marimekon osakkeet vuonna 2009. 

Paakkanen viettää eläkepäiviään ja kulkee Etelä-Ranskan-kotinsa sekä Espoon välillä. 

Lue myös: Riitta Suomen perintö menee omille ja maailman lapsille

Lue myös: Testamenttaisitko hyväntekeväisyyteen? Pienikin summa auttaa

Lue myös: 10 kysymystä ja vastausta ennakkoperinnöstä