Suomalaiset ovat innokkaita hyväntekijöitä. Harva kuitenkaan tietää, että testamentillakin voi auttaa.
Suomalaiset järjestöt ovat vakavan ongelman edessä. Valtio leikkaa järjestöille antamaansa rahoitusta, eivätkä järjestöt pysty jatkamaan toimintaansa nykyisellään, ellei katoavia tukirahoja jollain keinoin saada korvattua. Samaan aikaan hädänalaisten ja apua tarvitsevien ihmisten määrä kasvaa.
Yleishyödylliset järjestöt keräävät nyt itse rahaa ennennäkemättömällä tarmolla. Niiden tavoitteena on kaksinkertaistaa omalla varainhankinnalla saatavat eurot.
Suomalaiset lahjoittajat ovat vaatimattomia
Testamenttilahjoitukset tuovat vuosittain noin kymmenen prosenttia yleishyödyllisten järjestöjen rahoituksesta. Vuosittainen heittely on kuitenkin valtavaa. Jonakin vuonna yksittäinen järjestö voi saada 60 prosenttia tuloistaan isosta perinnöstä, sen jälkeen voi mennä vuosia ilman latin latia.
Isoilla järjestöillä, joilla testamenttilahjoittaminen on vakiintunut varainhankintatapa, vuosittainen vaihtelu on maltillisempaa. Esimerkiksi Suomen Kulttuurirahasto, Syöpäsäätiö ja Suomen Punainen Risti saavat vuosittain useiden miljoonien testamenttituotot.
Suurimmat yhdistysten saamat lahjoitukset ja testamentit ovat miljoonaluokkaa. Niistä pidetään kuitenkin harvoin ääntä, sillä suurlahjoittajia vaivaa Suomessa vaatimattomuus.
– Hyvä testamentti -kampanjan yksi tavoite on, että testamentin tekemisestä sekä suunnitellusta testamenttilahjoittamisesta voitaisiin avoimesti keskustella, kertoo koordinaattori Pia Tornikoski.
Valtaosa järjestöjen saamista perinnöistä on melko pieniä.
Yksittäisiä summia ei kuitenkaan kannata vähätellä, sillä pienistä puroista kertyy iso virta.
Perinnöt ovat yleishyödyllisille järjestöille verovapaata tuloa.
Vähäkin auttaa
Hyväntekeväisyyteen voi osoittaa pienenkin osan perinnöstä.
Osatestamentissa voi määrätä hyvin tarkasti, millaisen summan tai osan omaisuudestaan haluaa hyväntekeväisyyteen osoittaa. Samalla voi kertoa, mille järjestölle tai taholle haluaa lahjoituksen tehdä
Lahjoitustestamentti kannattaa tehdä suunnitelmallisesti ja yhteistyössä sen järjestön kanssa, jota haluaa auttaa. Liian yksityiskohtaiset määräykset testamentissa saattavat johtaa siihen, ettei järjestö voi ottaa lahjoitusta vastaan.
– Testamentin laatimisesta saattaa kulua vuosia tai vuosikymmeniä sen toimeenpanoon. On ihan mahdollista, ettei järjestöllä olekaan vuosien kuluttua juuri sitä tiettyä testamentissa mainittua toimintaa, Tornikoski muistuttaa.
Aika ajoin järjestöt joutuvat kieltäytymään niille osoitetuista testamenteista, koska ne eivät pysty täyttämään testamentin ehtoja. Jos lahjoittaja on osoittanut Unicefille perinnön laardin ja maitopulverin ostamiseksi Kainuun kansakoululaisille, Unicef ei voi ottaa testamenttilahjoitusta vastaan.
Järjestö voi auttaa testamentin laatimisessa
Kustannuksia ei kannata pelätä. Kuluttajaliiton tuoreen selvityksen mukaan asianajajan laatiman testamentin saa yleensä 200–500 eurolla. Hintaan vaikuttavat esimerkiksi omaisuuden määrä ja laatu sekä se, onko testamentin laatija lapseton leski vai uusperheessä asuva pariskunta.
Osa yleishyödyllisistä järjestöistä tarjoaa ilmaista lakimiespalvelua testamentin laatimiseen, jos järjestö on yksi edunsaajista. Osalla järjestöistä taas on kohtuuhintainen yhteistyökumppani, joka auttaa testamenttilahjoittajia asiakirjojen tekemisessä.
Artikkeli on alun perin julkaistu ET-lehden umerossa 13/2016.
Kysely
Oletko ajatellut testamenttaavasi hyväntekeväisyyteen?
