Vihlooko? Vai kirveleekö suussasi? Onko siellä peräti punoitusta? Suuhun saattaa ilmaantua monenlaista kurjaa vaivaa. koko kropan hyvinvoinnille suun terveydellä on iso merkitys­.

  1. Mitä on hyvä suuhygienia?
    Ensinnäkin se on sitä, että käytät hammasharjaa kaksi kertaa päivässä. Pese hampaat aamuin illoin pehmeällä hammasharjalla ja fluorihammastahnalla.
    Hyvä suuhygienia tarkoittaa myös hammasvälien puhdistamista aina iltapesun yhteydessä. Suosi vahattua ja liuskamaista hammaslankaa, hammasväliharjaa tai hammastikkuja. Käteviä ovat myös varrelliset hammaslankaimet, niillä yletyt myös takimmaisiin hammasväleihin.

  2. Mikä on paras hampaiden harjausteknikka?
    Aloita harjaus takahampaista kielen puolelta. Harjan pitäisi olla vinossa kulmassa ienreunaa vasten niin, että se koskettaa sekä hampaita että ikeniä. Harjaa 2–3 hampaan ryhmiä pienillä nykytysliikkeillä. Käytä purukalustosi harjaamiseen pari, kolme minuuttia.
    Sähköhammasharjalla puhdistat hampaasi tehokkaimmin. Vaihda harjan pää tai tavallinen hammasharja noin kerran kuukaudessa.

  3. Mitä erityistä täytyy suustaan huolehtivan tietää, kun ikä­vuosia on yli 60?
    Hyvä suunterveys on olennainen osa yleisterveyttä. Suun piilevät ja krooniset tulehdukset voivat avittaa vakavien sairauksien puhkeamista. Huono suunterveys on yksi riskitekijä valtimonkovettumataudin sekä sydän- ja aivoinfarktin taustalla. Käy siis säännöllisesti hammaslääkärissä tarkistuttamassa suusi tila.
    Suosittelemme: Tulehdus suussa lisää syöpäriskiä

  4. Mistä tiedän, että suuni on terve ja hampaat kunnossa?
    Ainakin siitä, että suu ei tunnu kuivalta, puhuminen ja syöminen luonnistuvat ongelmitta eikä hampaita harjatessasi ikenistä tule verta. Hampaat eivät heilu, ikenissäsi on terve, vaaleanpunainen väri, eikä ikenien tai kielen pinnalla näy epämääräisiä läiskiä. Hampaitasi ei vihlo, hampaiden juuressa ei ole ainakaan kovin runsaasti rusehtavaa plakkia, eikä suusi tunnu muutoinkaan kipeältä.

  5. Suuni kuivuu herkästi ja haiskahtaa pahalle. Olisiko syy käyttämissäni lääkkeissä?
    Kuiva suu on lääkkeitä käyttäville tuttu kiusa. Kuivalla suulla on vaikea puhua ja niellä, eikä ruokakaan oikein maistu. Kun sylkeä erittyy kitsaasti, myös hengitys alkaa haista.
    Jos käytössäsi on kolme tai useampia lääkkeitä, suusi saattaa hyvinkin kuivua. Moni lääke kuivattaa suuta yksinäänkin, esimerkiksi useat verenpainelääkkeet, tietyt diabetes- ja reumalääkkeet sekä psyykelääkkeet.
    Apteekista saa kuivan suun tuotteita, kuten vaahtoamatonta hammastahnaa, suuhun suihkaistavaa keinosylkeä ja suun limakalvoille yöksi levitettävää geeliä.
    Selvitä, olisiko lääkkeistäsi suuta vähemmän kuivattavia vaihtoehtoja.
    Lue myös: Miksi suuta kuivaa? 8 kysymystä oireista ja hoidosta

  6. Millaisia ovat suun tyypilliset vaivat?
    Reikäisessä hampaassa saattaa ilmetä ohimeneviä kiputuntemuksia. Kuumat ja kylmät ruuat usein vihlaisevat. Jos suusi tai hampaasi kipuilevat, varaa turhia odottelematta aika hammaslääkäriin.
    Hampaiden vihlonnassa saattaa viitata myös hammasluun kemialliseen kulumiseen tai kiillevaurioihin. Kulumaa ei voi parantaa eikä kiille kasva takaisin, mutta hammaslääkärillä on keinonsa auttaa.
    Yli puolet suomalaisista aikuisista potee hampaiden kiinnityskudostautia, parodontiittia – moni tietämättään. Parodontiitissa hampaiden kiinnityskudokset ovat alkaneet vaurioitua ja ientaskut syventyä. Usein ensimmäinen oire on verenvuoto ikenistä. Aina oireita ei ole ja tauti saa edetä niin, että hampaat alkavat heilua.
    Parodontiitin syynä ovat tietyt suubakteerit. Tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta huolellinen hampaiden harjaus ja hammasvälien jokailtainen langoitus usein pysäyttää taudin. Ensiksi tarvitaan kuitenkin hammaslääkärin hoitoa.

  7. Kirpaisevat aftat valtaavat aika ajoin suuni. Hoitovinkkejä?
    Aftat ovat kipeitä, mutta vaarattomia. Ne eivät lisää myöskään suusyövän riskiä. Aftat ovat suun pieniä, limakalvoille ilmaantuvia haavaumia, joiden syntysyytä ei tiedetä. Kokeile kotihoitona apteekin geelimäisiä suojakalvovoiteita sekä aftalaastareita. Jos aftat ovat kovin laajoja tai niiden paraneminen kestää pitkään, mene hammaslääkäriin.
    Katso: Ilmestyikö huuleesi patti? Edessä voi olla kuukausien paraneminen

  8. Miten syön hammasystävällisesti?
    Hampaat kaipaavat pureskelua, joka lisää syljen eritystä. Pureskeluruokia ovat esimerkiksi täysviljatuotteet, kasvikset ja hedelmät. Sylki auttaa hampaita korjaamaan happohyökkäyksen aiheuttamia vaurioita.
    Happohyökkäyksessä suun bakteerit tuottavat sokereista ja muista hiilihydraateista happoja, jotka liuottavat mineraaleja hammaskiilteestä. Lähes kaikki syöminen ja juominen altistaa hampaita muun muassa reikiintymiselle. Vältä siis napostelua pitkin päivää.
    Ksylitoli katkaisee happohyökkäyksen. Käytä ksylitolipurkkaa tai -pastilleja aina heti syötyäsi.

  9. Milloin pitää mennä hammaslääkäriin tai suuhygienistille?
    Säännölliset hammaslääkärikäynnit ovat eläkeikäiselle a ja o. Hammaslääkäri tutkii suusta muutakin kuin reiät, hän katsoo, onko suussa ientulehdusta, hampaiden kulumisesta johtuvaa eroosiota, purentavikoja ja limakalvovaurioita. Hoitotulokset ovat sitä parempia, mitä varhemmin suun ongelmiin päästään tarttumaan.
    Suuhygienistilla käynti esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa riittää jatkossa, jos hammaslääkäri niin katsoo.  Suuhygienisti voi muun muassa poistaa hammaskiveä ja puhdistaa hampaita.

    Lähteet: Suomen Hammaslääkäri­liitto, Yliopiston Apteekki ja Terveyskirjasto.

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju