Ikäihmiset eivät edelleenkään saa riittävästi mielenterveyspalveluita kotikunnistaan. Yhdistystoiminta voi auttaa, mutta riittääkö se?

Kuntia velvoittaa vanhuspalvelulaki, jonka seurannasta Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos raportoi äskettäin lohdullisesti: hoitajia on nyt enemmän, laki näyttää toteutuvan isolta osin.

Mutta yksi iso ongelma kuntatasolla on edelleen. Seurantaraportista käy ilmi, ettei ikääntyvien päihde- ja mielenterveyspalveluita ole edelleenkään riittävästi.

Samaan aikaan ikääntyneiden alkoholisidonnaiset sairaudet ja jopa alkoholin kuluttamiseen liittyvät kuolemat ovat hienoisessa kasvussa, erityisesti naisten osalta.

Lukijakirjeissä karua elämää

Yksi ET-lehden lukija lähestyi toimitusta taannoin kuvauksella Sveitsissä asuvasta sisarestaan. 67-vuotias, yksin asuva sisar on alkanut vaikuttaa "höppänältä". Asian oli havainnut poikakin. Pojan mukaan nainen saa outoja raivokohtauksia, jättää asuntonsa kuukausiksi siivoamatta ja käyttäytyy muutenkin oudosti. Muisti tuntuu kuitenkin pelaavan.

Nainen ei halua apua. Hän ei pidä omaa muuttunutta käytöstään ongelmallisena. Poika oli huolissaan, samoin Suomessa asuva sisar. Mitä aikuiselle ihmiselle voi tehdä? Väkisin hoitoonko?

Toinen lukijakirje sivuaa samaa asiaa. Vanhusten parissa töitä tehnyt hoitaja on havainnut, ettei ikäihmisten yksilöllisyyttä - hänen kokemuksensa mukaan - oteta hoitotyössä riittävästi huomioon, mistä syystä myös monet mielenterveysongelmat joko sivuutetaan, pannaan ikääntymisen piikkiin tai niitä ei havaita ollenkaan.

Apua yhdistystoiminnasta

Mielenterveyden tai päihteiden ongelmista kärsivät hyötyvät yhdistystoiminnasta ja yhteisöistä. Myös sosiaalinen media ja keskustelupalstat auttavat usein, sillä yhteisön tuki on ongelmista kärsivälle tärkeää.

Usein mielenterveyden ja päihteiden ongelmista kärsivät ovat lisäksi yksinäisiä, mitä sitäkin liennyttää yhdistysten ja yhteisöjen ihmisverkosto.

Mutta riittääkö se? Mitä mielenterveyden hoitamisessa pitäisi mielestäsi tehdä toisin?

Vierailija

"Äiti saa raivokohtauksia, onko hän hullu?" Ikääntyvien mielenterveysongelmiin ei irtoa apua

Se ainakin kuohuttaa, että vanhukset hotiolaitoksissa turrutetaan jatkuvalla lääkinnällä, eikä kukaan vie ulos tai tarjoa hyviä virikkeitä (jos ei sitten Arja Samulin joskus satu pistäytymään ikäihmisiä ilahduttamassa). Epäilen, ettei terapiaa "tuhlata" edes niille, jotka sitä tohtivat pyytää. Hoitolaitoksissa ja vanhainkodeissa/senioritaloissa voitaisiin kieltää tupakointi. Se olisi sekä aiemmin tupakoineen että hänen asuintoveriensa terveydestä huolehtimista. Tupakointihan mm. supistaa...
Lue kommentti

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: