Musiikkipedagogi ja laulunopettaja Anneli Pere lohduttaa kaikkia, joiden lauluääntä on lapsuudessa morkattu. Kenestä tahansa voi nimittäin tulla hyvä muusikko. Ja mikä parasta - musiikki parantaa terveyttä.

Raumalainen Ilse Juntikka uskoi, ettei hänessä ole musikaalisuutta saati laulajan lahjoja. Niinhän oli jo koulussakin opettaja sanonut. Oopperasta tuli Ilselle kuitenkin elämän mittaan rakas harrastus ja äskettäin syttyi myös haave opetella jopa itse oopperalaulajaksi.

Ilse sai muutama vuosi sitten vakavan aivoverenvuodon. Toipuessaan hän huomasi, miten suuri vaikutus musiikilla oli hyvän olon lisääjänä ja toipumisen edistäjänä. Laulaminen alkoi palauttaa uskon itseen ja paransi myös kongnitiivisia taitoja.

Ilsen laulunopettaja, musiikkipedagogi Anneli Pere vahvistaa: musiikki voi lisätä terveyttä ja helpottaa näin esimerkiksi neurologisista sairauksista toipumista tarjoamalla mielihyvän tunteita. Musiikki voi auttaa laskemaan verenpainetta, lisää levollisuutta ja synnyttää aivoissa edellytyksiä uuden oppimiselle.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

- Uuden oppiminen on aivoille parasta lääkettä. Musiikin opettelu, soittaminen tai pelkästään musiikin kuunteleminen voi hoitaa aivoja näin, Pere kertoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

- Olennaista tietysti mielihyvän kannalta on, että saa kuulla tai soittaa itselleen tärkeätä, omanmieleistä musiikkia.

Et ole epämusikaalinen

Voiko kuka tahansa vielä vanhoilla päivillä oppia laulamaan kuin Anu Komsi tai Dolly Parton? Anneli Pere on sitä mieltä, että kenestä tahansa voi tulla taitava laulaja tai soittaja. Toisilla ääni on sävyltään tummempi tai laajempi kuin toisilla.

- Mutta jokaisen ääni on persoonallinen ja mielenkiintoinen. Kiinnostus ja oma halu oppimiseen ovat taitojen karttumisen kannalta tärkeitä.

"Koulussa on pitänyt laulaa luokan edessä ja opettaja on arvostellut tai todennut, että onpa huono lauluääni."

- Laulamiseen liittyy monilla noloja kokemuksia. Koulussa on pitänyt laulaa luokan edessä ja opettaja on lopuksi arvostellut tai todennut, että onpas huono lauluääni. Sitten musiikin harrastamisesta on luovuttu, Pere puuskahtaa.

- Jos sinulla on motivaatiota oppia uusi taito, vaikkapa laulaminen, ja sitoudut harjoittelemaan, sinusta tulee hyvä laulaja.

Pere myöntää kuitenkin, että myös ympäristöllä on vaikutusta.

- Jos lapsuudessa on kuunneltu paljon erilaista musiikkia, ihmiselle kehittyy suhde musiikkiin ja ehkä motivaatiokin sen harrastamiseen. Mutta myöhäistä se ei ole koskaan.

Alkukantainen selviytymiskeino

Anneli Pere muistuttaa, että laulaminen on ihmiselle luonteenomaista. Jopa perustarve.

- Me olemme aina laulaneet, ilmaisseet tunteitamme laulamalla, laulaneet pois iloja ja suruja. Moni varmasti tunnistaa laulamisen puhdistavan vaikutuksen.

Terveyden edistämisessä Pere näkee musiikin olevan jo tutkitusti tärkeää.

- Aivomme reagoivat ääniin. Muistisairaat kokevat voimakkaita tunteita, ihan näkyviä, kun kuulevat lapsuutensa musiikkia.  Tietyt äänet rauhoittavat meitä, tietyt aiheuttavat levottomuutta. On ilman muuta selvää, että kaikenlainen musiikille altistuminen tai sen harrastaminen auttaa aivojamme ja meitä voimaan paremmin. Ehkä jopa toipumaan vakavista sairauksista.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla