Moni ikääntyvä sairastaa tietämättään masennusta. Hälytysmerkkejä ovat mielenkiinnon ja jaksamisen puute, sanoo geriatrian professori Jaakko Valvanne. Lääkehoidosta hänellä on hyvää sanottavaa.

Kun ikää kertyy, on tärkeää huolehtia oikeanlaisesta ravinnosta ja liikunnasta. Yhtä tärkeää on sairauksien hyvä hoito. Uusien oireiden ilmetessä on hyvä olla tarkkana. Jos paino laskee tai kotiaskareista suoriutuminen tuntuu hankalalta, on aina epäiltävä sairautta eikä syytettävä oireista ”vanhuutta”. Näin sanoo geriatrian professori Jaakko Valvanne Tampereen yliopistosta.

– Jos omassa voinnissa tapahtuu selvä muutos alle vuodessa, pitää aina epäillä sairautta. Mielestäni jokaisen vanhan kohdalla lääkärin pitäisi ajatella, että hänellä on alkava muistisairaus, masennus tai muu aikaisemmin huomaamatta jäänyt vaiva. Iäkkäiden piilosairaudet ovat valtavan yleisiä, ja siksi heidät pitäisi aina tutkia todella tarkkaan.

Yksi tavallisimmista vanhusten piilosairauksista on juuri masennus. Koska masennus ei aina näyttäydy alakulona, osa masentuneista ei tunne olevansa masentuneita. Muita oireita voi silti olla. Kadonnut elämänilo ja mielenkiinnon puute ovat hälytysmerkkejä.

– Jos lapsenlapset eivät kiinnosta, ei jaksa seurata televisiota tai lähteä seniorikerhoon, pitää epäillä masennusta, sanoo Valvanne.

"Masennusta ei pidä vähätellä. Se ei ole psyykkistä heikkoutta."

Masennus voi näyttäytyä myös fyysisinä oireina. Tavallisimpia ovat unettomuus, ruokahaluttomuus, levottomuus, väsymys, kivut ja säryt. Myös keskittymisongelmien ja muistihäiriöiden taustalla voi piillä masennus.

– Masennusta ei pidä vähätellä. Se on aivojen aineenvaihdunnan tila, ei psyykkistä heikkoutta. Masennus on sairaus, joka jää usein huomaamatta itseltä, läheisiltä ja lääkäriltäkin.

Mielen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää voida tehdä sellaisia asioita, joista nauttii. Ihmisten tapaaminen on ehdottoman tärkeää, vaikka toiset nauttivat myös yksinolosta. Toisille tärkeää on luonto tai musiikki. Jos nauttii lukemisesta mutta huono näkö estää sen, voi hankkia äänikirjoja. Jos on huono liikkumaan eikä pääse ulos kotoa, voi ottaa avuksi teknologian ja Skypen.

Mielen hyvinvointia voivat auttaa myös jooga, meditaatio ja mindfulness. On viitteitä siitä, että mindfulnessin harrastaminen hidastaa vanhenemisen aiheuttamia muutoksia.

– Ei ole olennaista, ovatko ne vain viitteitä vai vakuuttavaa tutkimusnäyttöä. Tärkeää on, että mindfulness näyttää hyödyntävän myös hyvin iäkkäitä ihmisiä.

Huolestuttavinta ei ole lääkkeiden tuputtaminen, vaan se, että masennusta ei edes huomata.

Onneksi on lääkkeet

Kun ikääntyvällä ihmisellä epäillään masennusta, on ensin tutkittava, voiko taustalla olla fyysinen sairaus, joka näyttäytyy masennuksena. Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta on yksi näistä.

– Masentuneeltakin pitää hoitaa nivelrikko ja sydämen vajaatoiminta kuntoon, eikä vain lykätä ilopilleriä kouraan ja lähettää pois, Valvanne sanoo.

Joskus lääkäreitä arvostellaan siitä, että he määräävät liian helposti lääkkeitä vaivaan kuin vaivaan. Valvanne on kuitenkin enemmän huolissaan siitä, että mielenterveyden ongelmia jää yhä hoitamatta lääkkeillä silloin, kuin aihetta olisi.

– Alihoito on kaikkein huolestuttavinta. Se, että masennusta ei edes huomata. On onni, että meillä on masennuslääkkeet! Olisi kauheaa, jos ei olisi.

Lievään masennukseen voivat auttaa liikunta ja muut ryhtiliikkeet, kuten ravinnosta ja sosiaalisista suhteista huolehtiminen. Kun masennus on hyvin vaikea ja haittaa toimintakykyä eikä liikkeelle lähteminen onnistu, tarvitaan lääkeapua.

"Miksei omaan mielenterveyteen voisi käyttää rahaa samoin kuin tavaroihin?"

Keskivaikeassa masennuksessa olennainen osa on lääkehoito. Jos masennus on vaikea, vaihtoehtona on sähköhoito. Se on Valvanteen mukaan erittäin tehokas apu masennukseen ja auttaa nopeasti, kun potilas saa sitä oikealla hetkellä.

Masennuksen hoidossa tärkeää on myös psykoterapia. Valvanteen mukaan paras yhdistelmä on psykoterapia ja lääkehoito. Terapiaa ei kuitenkaan ole tarjolla kaikille halukkaille iäkkäille. Se on Valvanteen mielestä suuri ongelma.

Toinen ongelma on se, että Kela ei korvaa hoitoa. Raha on monille este. Valvanne kehottaa kuitenkin pohtimaan, mikä elämässä on tärkeintä. 

– Kävin itse psykoanalyysissa 15 vuoden ajan ja maksoin sen itse. Ihmiset ostavat autoja ja taloja. Miksei omaan mielenterveyteen voisi käyttää yhtä paljon rahaa? Oman itsen ja terveyden suhteen ei pidä pihistellä.

Vierailija

Ikääntyvien piilomasennus ei aina näyttäydy alakulona – näistä merkeistä voit tunnistaa masennuksen

Meitä on vuosikymmeniä huijattu sanomalla, että mielenterveyden ongelmat johtuvat aivojen kemian häiriöstä, mikä on todellakin täyttä roskaa. Sen sijaan psyykenlääkkeet aiheuttavat aivojen kemian häiriön, josta ei ole ulospääsyä. Moni kärsii tietämättään erilaisista ravinnepuutoksista. Yleisimmät ravinnepuutokset ovat kalan Omega-3 rasvahapot (EPA ja DHA), rauta, folaatti, B12-vitamiini, D-vitamiini, jodi, seleeni, magnesium, sinkki ja K2-vitamiini, joka on äärimmäisen tärkeä verisuonten ja...
Lue kommentti
Vierailija

Ikääntyvien piilomasennus ei aina näyttäydy alakulona – näistä merkeistä voit tunnistaa masennuksen

Kiitos, kiitos! Toit tärkeitä asioita esille. Valtaosa ihmisistä ei välitä mitä syö ja elää! Sitten sairastetaan vakavastikin. Kun niin helppoa on syödä oikein, liikkua, toisinsanoen elää kohtuudella kaikessa. Kyllä me olemme sitä mitä syömme, ruoka ja liikunta on myös lääkkeemme. Josko sittenkin puuttuu vielä tietoa. Kaikessa on tarjontaa, kuluttajan on vaikea tietää mikä on itselle se oikea tapa syödä ja liikkua. Täytyy erityisesti kiinnostua hyvinvoinnistaan, siitä se lähtee, terveempi elämä.
Lue kommentti

Nöyryyttäjä tölväisee sanallisesti tai kätkee pilkan äänenpainoon. Alistumisen sijaan kannattaa opetella suuttumaan. 

1. Mitä on nöyryyttäminen?

Nöyryyttämiselle on monta nimeä: tölväisy, moite, nolaaminen tai mitätöinti. Se on toisen ihmisen kunnioittamisen puutetta ja hänen arvonsa alentamista. Nöyryytettyä kohdellaan muita huonompana, hänet ohitetaan tai häntä ei huomioida.

2. Millaisia seurauksia nöyryytyksellä voi olla?

Nöyryyttäminen on myrkkyä ihmissuhteille, sillä se vähentää ihmisten välistä läheisyyden tunnetta ja herättää nöyryytetyssä vihan, katkeruuden, arvottomuuden ja kostonhalun tunteita nöyryyttäjäänsä kohtaan. Samalla nöyryytetyn minäkuva vääristyy. Itsearvostuksen tunteet jäävät ahdistuksen ja masennuksen alle.

3. Miksi nöyryytetyksi tuleminen on häpeällistä?

Vallalla tuntuu olevan käsitys, että mieleltään terveen ihmisen pitäisi kestää mitä tahansa. Jos nöyryytetty ilmaisee pahoittavansa mielensä, muut saattavat sanoa: "Hän nyt on niin herkkä loukkaantumaan." Nöyryytetyn ylpeys omasta itsestä kääntyy häpeäksi.

4. Voiko nöyryytetyksi joutua vaivihkaa?

Tarkoituksellinen nöyryyttäminen on useimmiten juuri epäsuoraa ja sanatonta. Pilkka tai halveksunta piilee äänenpainoissa ja mulkaisuissa, jotka viestivät nöyryytetylle, että hän on naurettava tai typerä. Nöyryyttäjä on ihminen, joka pönkittää itsetuntoaan ja asemaansa toisen kustannuksella.

5. Miksi nöyryytykseen on niin vaikea reagoida?

Nöyryytys on kuin läimäys vasten kasvoja. Sellaisessa tilanteessa jähmettyy eikä keksi mitään sanottavaa. Monille arkipäivän nöyryytykset ovat niin tavanomaisia, etteivät he tietoisesti noteeraa niitä. Tulee vain epämääräinen paha olo.

"Suuttuminen antaa nöyryytetylle tunteen, ettei jäänyt tilanteessa aivan sanattomaksi."

6. Millaisia ovat pahimmat nöyryytykset?

Monet kokevat pahimmiksi julkiset häpäisyt ja naurunalaiseksi joutumisen porukassa. Tölväisyt sattuvat sitä syvemmin, mitä arempiin kohtiin nöyryyttäjä iskee: "Taidat olla ihastunut, kun tuolla tavalla pynttäydyt."

Lapsuuden nöyryytykset ovat aina pahoja. Monelle lapsena selkäänsä saaneelle on ollut nöyryyttävämpää joutua itse hakemaan Koivuniemen herra pihapuusta kuin saada vitsaa.

7. Miten nöyryytyksestä voi selviytyä?

Oman mielenterveyden kannalta olisi välttämätöntä, että uskaltaisi myöntää itselleen: hän nolasi ja häpäisi minut. Nöyryyttämistilanteessa suuttumisen ilmaiseminen kannattaa. Suuttuminen antaa nöyryytetylle tunteen, ettei jäänyt tilanteessa aivan keinottomaksi.

Kertomalla nöyryyttäjälle, miltä tuntuu, voi parhaassa tapauksessa vaikuttaa nöyryyttäjän käytökseen. Nöyryytetty voi sanoa kiusaajalleen ironiseen sävyyn esimerkiksi: "Olipa tuo sinulta ystävällisesti sanottu."

8. Mistä nöyryytetty voi saada apua?

Kannattaa hakea vertaistukea. Sellaista löytyy myös netistä, jossa toimii erilaisia keskustelu- ja vertaisryhmiä. Kannattaa katsoa esimerkiksi Väestöliiton sivut.

Jos nöyryytys tapahtuu työpaikalla, on hyvä ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, luottamusmieheen tai työsuojeluvaltuutettuun.

Ystävältä voi saada tukea. Ystävä voi sanoa nöyryytetylle: "On tosi ikävää, että sinulle tehtiin noin. Se oli ehdottomasti väärin."

Parisuhteissa tapahtuva nöyryytysten kierre olisi katkaistava. Apua saa pariterapiasta. Tilanne voi avautua, jos puolisot uskaltavat paljastaa, mitä he pohjimmiltaan toivovat toisiltaan.

Yksilöterapiaan kannattaa hakeutua, jos nöyryytysten aiheuttama paha olo jatkuu. Terapian tarkoituksena on etsiä ihmisestä aitoutta, joka on nöyryytysten yhteydessä kadonnut.

9. Voiko nöyryytetyksi tulemisesta oppia?

Nöyryytetystä tulee sisäisesti entistä vahvempi, jos hän ei suostu lamaantumaan vaan sisuuntuu. Jos pilkkaaja on tokaissut nöyryytetylle, että "sinusta ei tule yhtään mitään", häpäisevä lausahdus kääntyy voimavaraksi, jos nöyryytetty päättää näyttää, mihin hän pystyy.

Lähteenä: Juhani Mattila: Nöyryytys. Arvokkuuden kokemuksen menettämisestä ja uudelleen löytämisestä. Kirjapaja 2017.

Keskustelu- ja vertaisryhmiä: vaestoliitto.fi

Terapeutteja voi etsiä: psyli.fi/psykoterapeuttiluettelo/hae_psykoterapeuttia

Artikkeli on julkaistu ET Terveys -lehdessä 5/2017.

Arjessa ajatukset vilistävät ja mieli vaeltelee. Mindfulness kouluttaa mieltä keskittymään hetkeen: sen kokemiseen, havainnointiin ja hyväksymiseen.

1. Mitä mindfulness on?

Mindfulness on mielen kyky pysähtyä, asettua tähän hetkeen ja huomioida läsnä olevaa hetkeä hyväksyvästi, ilman arvostelua tai vertailua.

Kun tätä pysähtymisen kykyä harjoitetaan, mieli ohjataan tietoisesti johonkin kohteeseen tai jollekin alueelle, esimerkiksi hengitykseen tai kehon tuntemuksiin. Samalla tutkitaan, mitä sieltä nousee esiin. Lisäksi mieltä kehitetään pysyttelemään kohteessa, vaikka sillä on taipumus karata ja vaeltaa. Kaikki tehdään hyväksyvässä hengessä, riippumatta siitä, nouseeko tietoisuuteen miellyttäviä vai epämiellyttäviä asioita.

2. Miksi mindfulness-harjoituksia tehdään?

Harjoituksen avulla taidot voidaan tuoda osaksi jokapäiväistä elämää.

Hetkessä läsnä oleminen on usein haastavaa nykypäivän ihmiselle. Elämme tietotulvan keskellä, ja moni on tottunut hoitamaan useita tehtäviä yhtä aikaa ja hyppimään jatkuvasti asiasta toiseen.

Usein mieli harhailee jossain muussa kuin käsillä olevassa hetkessä ja siinä, mitä olemme tekemässä. Murehdimme menneitä, ennakoimme, kadumme virheitämme, toimimme automaattiohjauksella. Epämiellyttävät tunteet ja tilanteet herättävät helposti halun paeta sen sijaan, että uskaltaisimme kohdata ne.

Kun oppii olemaan tietoisesti ja hyväksyvästi läsnä, keho ja mieli alkavat voida paremmin ja arjesta pystyy nauttimaan syvemmin.

3. Mistä mindfulness on peräisin?

USA:sta Massachusettsin yliopistosta. Lääketieteen professori Jon Kabat-Zinn kehitti vuonna 1979 Mindfulness-Based Stress Reduction (MBSR) -menetelmän kroonisesti sairaiden hoitoon. Tavoitteena oli vahvistaa potilaiden rentoutumis- ja stressinhallintakykyä hyväksyvän tietoisen läsnäolon avulla. Hän loi menetelmästä kahdeksan viikon ohjelman, jota on sittemmin tutkittu paljon.

Kun oppii kohtaamaan myös epämiellyttävät tunteensa, vapautuu energiaa muihin asioihin.

Tutkimustulokset mindfulnessin vaikutuksista tulevat tästä nimenomaisesta menetelmästä ja tietystä tavasta opettaa ja harjoitella mindfulnessia. Mindfulness-ohjaaja, -kouluttaja ja -valmentaja eivät kuitenkaan ole suojattuja nimikkeitä. Kuka tahansa voi kutsua itseään mindfulness-osaajaksi, vaikkei olisi perehtynyt MBSR-menetelmään.

4. Millaisia harjoituksia mindfulnessissa tehdään?

Menetelmän peruspilareita ovat yksinkertaiset, helposti opittavat mietiskely- ja joogaharjoitteet.

Tärkeä harjoite on kehomeditaatio, jossa opetellaan havainnoimaan kehon tuntemuksia: miten keho voi, mitä se kaipaa, millaisia tunteita ja ajatuksia kehossa tuntuu.

Istumameditaatiossa opitaan aistimaan kehon tuntemuksia, kuuntelemaan ympäristön ääniä, tutkailemaan omia tuntemuksia ja ajatuksia ja oivaltamaan, että kokemukset tulevat ja menevät.

Mindfulness-joogassa tehdään yksinkertaisia, kaikille sopivia liikkeitä ja opitaan lempeyttä ja oman kehon arvostamista. Kaikissa harjoitteissa yhdistyvät keho, hengitys ja mieli.

5. Onko mindfulness vaikeaa?

Se voi olla sekä rentouttavaa että rankkaa. Meditaatiolla on rentouttava vaikutus, vaikka sitä ei varsinaisesti ole tarkoitettu rentouttamiseen. Harjoitusten aikana voi myös kyllästyttää, ahdistaa tai ärsyttää. Jokin paikka voi puutua. Ajatukset voivat vilistä päässä ja mieli vaeltaa, mutta mieltä kutsutaan aina lempeän päättäväisesti ja kärsivällisesti takaisin.

Mindfulness voi parantaa myös ihmissuhteita.

Kun ihminen pysähtyy ja hiljentyy, myös syvälle haudatut tunteet voivat nousta pintaan. Harjoitteet opettavat hyväksyntää, kärsivällisyyttä, päättäväisyyttä ja irti päästämistä. Kun oppii kohtaamaan myös epämiellyttävät tunteensa, vapautuu energiaa muihin asioihin.

6. Miten mindfulness vaikuttaa?

Usein stressi ja levottomuus vähenevät. Tyyneys ja tasapaino lisääntyvät ja keskittymiskyky paranee.

Hyväksyvä tietoinen läsnäolo auttaa hallitsemaan kehon ja mielen tunnereaktioita. Kärsivällisyys kasvaa. Oppii pysähtymään, pitämään tuumaustauon ja valitsemaan tilanteeseen sopivan vastauksen.

Moni kokee, että mindfulness on parantanut myös ihmissuhteita. Kun ihminen oppii hyväksymään itsensä ja muut aiempaa paremmin ja pysähtyy tähän hetkeen, myötätuntoisuus ja joustavuus lisääntyvät ja yhteys muihin ihmisiin vahvistuu.

7. Mihin mindfulness auttaa?

Mindfulness-harjoitukset voivat auttaa vähentämään esimerkiksi unihäiriöitä, ahdistuneisuutta ja pelkoja. Ne voivat lievittää pää-, selkä- ja niskasärkyjä sekä suolisto- ja vatsavaivoja. Usein stressinhallinta paranee ja myös verenpaine voi laskea.

Tarkoitus ei ole harjoitella hampaat irvessä.

Mindfulness voi vähentää myös kroonista kipua tai auttaa suhtautumaan kipuun niin, että sen kanssa pärjää paremmin.

8.  Kuinka pian harjoittelu vaikuttaa?

Harjoittelulle ja sen vaikutuksille kannattaa antaa aikaa, sillä muutos ei tapahdu hetkessä. Mindfulness vaatii toistoja ja sitoutumista, aivan kuten soittamisen, maalaamisen tai tanssin opetteleminenkin. Kun harjoitteita on tehnyt 4-8 viikon ajan, vaikutukset alkavat tuntua. Pysyviä muutoksia tulee, kun mindfulnessia harjoittaa säännöllisesti ja jatkuvasti.

Mindfulness vaatii hieman itsekuria, mutta tarkoitus ei ole harjoitella hampaat irvessä. Kannattaa olla armollinen ja lempeä itseään kohtaan ja nauttia myös matkalla olosta.

9. Miten mindfulnessissa pääsee alkuun? 

Mindfulness-kurssit ovat hyvä tapa tutustua menetelmään ja aloittaa itsenäinen harjoittelu. Kirjoja lukemalla mindfulnessia ei opi, vaikka alan kirjallisuuden lukeminen onkin hyödyllistä. Ammattitaitoinen ohjaus ja yhdessä meditoiminen innostavat ja antavat uutta näkökulmaa kokeneellekin. Yksin harjoittelu saattaa unohtua tai jäädä, sillä ihmisillä on taipumus palata vanhoihin tapoihinsa.

Aina ei myöskään tarvitse vetäytyä erikseen tekemään harjoitteita. Hyväksyvää tietoista läsnäoloa voi harjoitella myös jokapäiväisessä arjessa niin, että pyrkii olemaan läsnä arjen toimissa, keskittymään niihin ja havainnoimaan kehon liikkeitä ja tuntemuksia.

Asiantuntijana Mindfulness MBSR -kouluttaja Leena Pennanen