Moni ikääntyvä sairastaa tietämättään masennusta. Hälytysmerkkejä ovat mielenkiinnon ja jaksamisen puute, sanoo geriatrian professori Jaakko Valvanne. Lääkehoidosta hänellä on hyvää sanottavaa.

Kun ikää kertyy, on tärkeää huolehtia oikeanlaisesta ravinnosta ja liikunnasta. Yhtä tärkeää on sairauksien hyvä hoito. Uusien oireiden ilmetessä on hyvä olla tarkkana. Jos paino laskee tai kotiaskareista suoriutuminen tuntuu hankalalta, on aina epäiltävä sairautta eikä syytettävä oireista ”vanhuutta”. Näin sanoo geriatrian professori Jaakko Valvanne Tampereen yliopistosta.

– Jos omassa voinnissa tapahtuu selvä muutos alle vuodessa, pitää aina epäillä sairautta. Mielestäni jokaisen vanhan kohdalla lääkärin pitäisi ajatella, että hänellä on alkava muistisairaus, masennus tai muu aikaisemmin huomaamatta jäänyt vaiva. Iäkkäiden piilosairaudet ovat valtavan yleisiä, ja siksi heidät pitäisi aina tutkia todella tarkkaan.

Yksi tavallisimmista vanhusten piilosairauksista on juuri masennus. Koska masennus ei aina näyttäydy alakulona, osa masentuneista ei tunne olevansa masentuneita. Muita oireita voi silti olla. Kadonnut elämänilo ja mielenkiinnon puute ovat hälytysmerkkejä.

– Jos lapsenlapset eivät kiinnosta, ei jaksa seurata televisiota tai lähteä seniorikerhoon, pitää epäillä masennusta, sanoo Valvanne.

"Masennusta ei pidä vähätellä. Se ei ole psyykkistä heikkoutta."

Masennus voi näyttäytyä myös fyysisinä oireina. Tavallisimpia ovat unettomuus, ruokahaluttomuus, levottomuus, väsymys, kivut ja säryt. Myös keskittymisongelmien ja muistihäiriöiden taustalla voi piillä masennus.

– Masennusta ei pidä vähätellä. Se on aivojen aineenvaihdunnan tila, ei psyykkistä heikkoutta. Masennus on sairaus, joka jää usein huomaamatta itseltä, läheisiltä ja lääkäriltäkin.

Mielen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää voida tehdä sellaisia asioita, joista nauttii. Ihmisten tapaaminen on ehdottoman tärkeää, vaikka toiset nauttivat myös yksinolosta. Toisille tärkeää on luonto tai musiikki. Jos nauttii lukemisesta mutta huono näkö estää sen, voi hankkia äänikirjoja. Jos on huono liikkumaan eikä pääse ulos kotoa, voi ottaa avuksi teknologian ja Skypen.

Mielen hyvinvointia voivat auttaa myös jooga, meditaatio ja mindfulness. On viitteitä siitä, että mindfulnessin harrastaminen hidastaa vanhenemisen aiheuttamia muutoksia.

– Ei ole olennaista, ovatko ne vain viitteitä vai vakuuttavaa tutkimusnäyttöä. Tärkeää on, että mindfulness näyttää hyödyntävän myös hyvin iäkkäitä ihmisiä.

Huolestuttavinta ei ole lääkkeiden tuputtaminen, vaan se, että masennusta ei edes huomata.

Onneksi on lääkkeet

Kun ikääntyvällä ihmisellä epäillään masennusta, on ensin tutkittava, voiko taustalla olla fyysinen sairaus, joka näyttäytyy masennuksena. Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta on yksi näistä.

– Masentuneeltakin pitää hoitaa nivelrikko ja sydämen vajaatoiminta kuntoon, eikä vain lykätä ilopilleriä kouraan ja lähettää pois, Valvanne sanoo.

Joskus lääkäreitä arvostellaan siitä, että he määräävät liian helposti lääkkeitä vaivaan kuin vaivaan. Valvanne on kuitenkin enemmän huolissaan siitä, että mielenterveyden ongelmia jää yhä hoitamatta lääkkeillä silloin, kuin aihetta olisi.

– Alihoito on kaikkein huolestuttavinta. Se, että masennusta ei edes huomata. On onni, että meillä on masennuslääkkeet! Olisi kauheaa, jos ei olisi.

Lievään masennukseen voivat auttaa liikunta ja muut ryhtiliikkeet, kuten ravinnosta ja sosiaalisista suhteista huolehtiminen. Kun masennus on hyvin vaikea ja haittaa toimintakykyä eikä liikkeelle lähteminen onnistu, tarvitaan lääkeapua.

"Miksei omaan mielenterveyteen voisi käyttää rahaa samoin kuin tavaroihin?"

Keskivaikeassa masennuksessa olennainen osa on lääkehoito. Jos masennus on vaikea, vaihtoehtona on sähköhoito. Se on Valvanteen mukaan erittäin tehokas apu masennukseen ja auttaa nopeasti, kun potilas saa sitä oikealla hetkellä.

Masennuksen hoidossa tärkeää on myös psykoterapia. Valvanteen mukaan paras yhdistelmä on psykoterapia ja lääkehoito. Terapiaa ei kuitenkaan ole tarjolla kaikille halukkaille iäkkäille. Se on Valvanteen mielestä suuri ongelma.

Toinen ongelma on se, että Kela ei korvaa hoitoa. Raha on monille este. Valvanne kehottaa kuitenkin pohtimaan, mikä elämässä on tärkeintä. 

– Kävin itse psykoanalyysissa 15 vuoden ajan ja maksoin sen itse. Ihmiset ostavat autoja ja taloja. Miksei omaan mielenterveyteen voisi käyttää yhtä paljon rahaa? Oman itsen ja terveyden suhteen ei pidä pihistellä.

Vierailija

Ikääntyvien piilomasennus ei aina näyttäydy alakulona – näistä merkeistä voit tunnistaa masennuksen

Meitä on vuosikymmeniä huijattu sanomalla, että mielenterveyden ongelmat johtuvat aivojen kemian häiriöstä, mikä on todellakin täyttä roskaa. Sen sijaan psyykenlääkkeet aiheuttavat aivojen kemian häiriön, josta ei ole ulospääsyä. Moni kärsii tietämättään erilaisista ravinnepuutoksista. Yleisimmät ravinnepuutokset ovat kalan Omega-3 rasvahapot (EPA ja DHA), rauta, folaatti, B12-vitamiini, D-vitamiini, jodi, seleeni, magnesium, sinkki ja K2-vitamiini, joka on äärimmäisen tärkeä verisuonten ja...
Lue kommentti
Vierailija

Ikääntyvien piilomasennus ei aina näyttäydy alakulona – näistä merkeistä voit tunnistaa masennuksen

Kiitos, kiitos! Toit tärkeitä asioita esille. Valtaosa ihmisistä ei välitä mitä syö ja elää! Sitten sairastetaan vakavastikin. Kun niin helppoa on syödä oikein, liikkua, toisinsanoen elää kohtuudella kaikessa. Kyllä me olemme sitä mitä syömme, ruoka ja liikunta on myös lääkkeemme. Josko sittenkin puuttuu vielä tietoa. Kaikessa on tarjontaa, kuluttajan on vaikea tietää mikä on itselle se oikea tapa syödä ja liikkua. Täytyy erityisesti kiinnostua hyvinvoinnistaan, siitä se lähtee, terveempi elämä.
Lue kommentti

Siru Törrösen, 69, äiti ei suostunut muistitesteihin. Tytär vinkkaa, kuinka hän sai vihaisen ja pelokkaan äidin lopulta lääkärin vastaanotolle.

Siru Törrönen:

"Äitini asui yksin maatilalla lapsuudenkodissani Köyliössä, eikä pyynnöistäni huolimatta ollut suostunut muistitesteihin. Olin epäillyt äitini muistia jo pitkään, hän tuntui piilottelevan muistamattomuuttaan aggressiivisella käytöksellä.

Vainoharhaisuus oli ensimmäisiä pahempia oireita. Toiveenamme oli vuonna 2010 muuttaa Köyliöön, lähemmäs äitiäni. Äitini vainoharhaisuus oli kuitenkin tuohon aikaan pahimmillaan, eikä hän laskenut meitä lähelle itseään. 

Olin saanut taisteltua äidilleni kaksi kertaa päivässä vierailevat kotihoitajat, joiden tekemät ruuat äitini tosin nakkasi useimmiten roskiin. Kesällä 2016 kotihoito teki viimein päätöksen äitini siirtämisestä hoitokotiin. Sitä ennen hän oli lähtenyt öisin etsimään isääni, joka oli kuollut 16 vuotta aikaisemmin."

Näin huomasin muistisairauden:

  1. Piilotetut esineet.
    "Äidin avaimet ja lompakko löytyivät toistuvasti jääkaapista. Se oli ainoa paikka, jossa ne olivat hänen mielestään turvassa."
  2. Sairauden kätkeminen.
    "Äiti ei juhlissa halunnut puhua pitkään kenenkään kanssa. Jos hän lähti yksin käymään jossakin, hän soitti viimeistään puolen tunnin kulutta ja ilmoitti haluavansa heti takaisin kotiin."
  3. Kadonneet taidot.
    "Äitini ruuanlaittotaito katosi vähitellen kokonaan. Ensin hän söi joka päivä lihapullia, sitten vain sipulia ja jauhelihaa."
  4. Turvalliset ostokset.
    "Äiti alkoi ostaa kaupasta vain maitoa ja jauhelihaa, ei mitään muuta."
  5. Vaikeat vesi ja sähkö.
    "Löysin äidin usein pimeästä istumasta. Kesäkuumalla hän saattoi lämmittää talon paahtavan kuumaksi. Äiti lopetti myös pesulla käymisen kokonaan, eikä pessyt enää pyykkiä, vaan yritti kätkeä likaiset vaatteensa."

Sirun vinkit muistisairaan omaisen auttamiseksi:

1. Seuraa läheisen muistia ajan kanssa.

"Oma äitini jaksoi skarpata noin puolisen tuntia vieraiden seurassa, sen jälkeen hän ahdistui ja pyrki poistumaan paikalta."

2. Joukkoista.

"Kun en saanut äitiä lääkäriin, järjestin hänet kuntamme vanhustyön retkelle mukaan. Retken jälkeen järjestäjät ottivat minuun yhteyttä ja kertoivat huomanneensa äitini muistin heikentyneen. En enää ollut asian kanssa yksin. Pyysin retken järjestäjiltä asiasta kirjallisen lausunnon."

3. Ole yhteydessä lääkäriin ja kunnan työntekijään.

"Kunnan vanhustyöntekijä tapaa asiakkaan ensin ja välittää tiedot lääkärille. Lääkärin tapaamisen jälkeen arvioidaan mahdollinen tarve jatkotutkimuksille. Sekä lääkäri ja kunnan työntekijä kannattaa valmistella siihen, että muistisairas pyrkii piilottamaan sairauden ja poistumaan paikalta."

4. Jos on pakko, huijaa.

"Lopulta sain äitini lähtemään muistitesteihin väittämällä hänen itse varanneen niihin ajan. Äiti oli jo niin muistamaton ja peloissaan, ettei kehdannut kieltää tehneensä niin."

Siru Törrösen laajemman haastattelun voit lukea ET:n numerosta 2/2018.

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju