Unettomuus on usein merkki stressistä tai surusta, ja toisinaan se voi kertoa kehittyvästä sairaudesta.

Neurologisiin sairauksiin voi liittyä unettomuutta, niin myös Alzheimerin tautiin. Jo ennen taudin varsinaista puhkeamista muutokset aivoissa voivat muuttaa unen rakennetta ja häiritä vuorokausirytmiä.

Pahimmillaan tämä voi johtaa yölliseen sekavuuteen ja käytöshäiriöihin, jopa psykoottisuuteen. Kotihoidossa olevista Alzheimer-potilaista noin puolet kärsii unihäiriöistä.

Masentunut on uneton

Myös masennuksen puhkeamista edeltää usein unettomuus: on vaikea nukahtaa tai uni loppuu kesken aamuyöstä. Vanhusikäinen ei välttättä aina tunnista itse masennustaan, ja jatkuva unettomuus aiheuttaa ahdistusta ja pahimmillaan suurentaa itsemurhariskiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Joskus unettomuuden syynä voi olla liiallinen alkoholinkäyttö. Alkoholi heikentää unen laatua. Myös ikäihmisen univaikeuksien syyksi voi paljastua liiallinen alkoholinkäyttö.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Liikaa unilääkkeitä vanhuksille

Oli unihäiriön syy mikä hyvänsä, niin lääkärin tulisi hoitaa myös syytä eikä vain oiretta.

Vaikka unilääkkeiden kulutus on Suomessa kääntynyt laskuun, niin vanhusikäisille määrätään unilääkkeitä edelleen melko huolettomasti. Unihäiriön taustoja ei aina selvitellä riittävästi.

Näin arvellaan Lääkärilehden pääkirjoituksessa, jonka ovat laatineet neuro- ja vanhuspsykiatrian vastuualuejohtaja ja ylilääkäri Hanna-Mari Alanen sekä ylilääkäri Esa Leinonen TAYS:ista.

Lähde Lääkärilehti 50–52/2014

Sisältö jatkuu mainoksen alla