− Lapissa nauretaan säätiedotusten pakkasvaroituksille. Ei pidä antautua hysterian valtaan vaan ajatella omilla aivoilla, Mietaa jyrähtää kokemuksen syvällä rintaäänellä. Viranomaisten pakkasvaroitusten sijasta hän kehottaa lukemaan lämpömittaria ihan itse.

Kipakka pakkanen paukkuu koko maassa. Julkinen liikenne takkuaa, autot jämähtävät kesken ajon ja säätiedotuksiin ovat ilmestyneet varoitukset.

Nuoret lähtevät ulos ilman päähinettä, ja kesätennareita käytetään, vaikka aika olisi huopatossujen.

Talvea ihastellaan korkeintaan merisavusta, jääkiteistä, halo-ilmiöstä ja muista luonnonihmeistä näpättyjen valokuvien kautta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Talvi yllätti taas kerran

Silti se yllätti taas kerran ja pani maan sekaisin. Emmekö enää osaa varautua pakkasiin oikein?

− Se on hyvä kysymys. Lunta on vähemmän ja pakkasjaksot ovat lyhyempiä kuin ennen, ja silti meille syötetään näköalaa, että ulkona on vaarallista, tuhahtaa hiihtäjämestari, olympiavoittaja Juha Mieto, 66.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Katso kuvat: Pakkasta -36 astetta

Hän muistelee vuodenvaihteen 1986−87 pitkää pakkasjaksoa, jolloin oma auto hyytyi, kun piti lähteä Harri Holkerin 50-vuotispäiville.

− Silloin ei vielä paapottu eikä varoiteltu. Suomessa on arktinen ilmasto, johon täällä asuvan pitäisi olla luonnostaan varautunut, vaikka kuinka olisi omissa some-maailmoissaan.

Asunnot ja julkiset tilat ovat tiiviimpiä ja lämpöisempiä kuin koskaan. Tässä ”Mietaa” näkee ongelman.

− Jos asuinlämpötila olisi kolme neljä astetta alhaisempi, sisäilma olisi terveellisempää. Viileässä on parempi hengittää ja unikin on syvempää.

Missä neuvokkuus?

Kollegani kertoi katselleensa neuvotteluhuoneen ikkunasta, kuinka vanha farmariauto teki topin liikennevaloihin vilkkaassa risteyksessä.

Kuljettaja ei hämmentynyt, nousi rauhallisesti autosta ja puki takaluukusta ylleen lämpöhaalarin.

Pystyin hiihtämään 30 asteen pakkasessa ilman käsineitä.

Sitten hän siirtyi muusta liikenteestä välittämättä konepellin alle askartelemaan. Varttitunnin näpräilyn jälkeen auto käynnistyi ja matka jatkui.

Löytyykö suomalaisista vielä tällaista varautumista ja neuvokkuutta?

− Ennen tehtiin paljon töitä ulkona. Pakkaseen osattiin sopeutua, eikä ulos astuminen ollut mikään sokki, Mieto toteaa.

Lue myös: 17 vastausta pakkasesta

Ilmatieteen laitos antaa varoituksen, kun lämpötila laskee alle tietyn rajan, maan eteläosassa −20.

− Lapissahan nauretaan näille varoituksille. Ei pidä antautua hysterian valtaan vaan ajatella omilla aivoilla. Jos annamme periksi paapomisyhteiskunnalle, olemme 40 vuoden päästä aikamoisia vellihousuja. Tästä olisi syytä käydä keskustelua, Mieto jyrähtää.

Vaatteet sään mukaan

Juha Miedon aktiiviaikana ei tunnettu pakkasrajoja, ja vaatemateriaalit ovat nykyisin aivan eri luokkaan kuin silloin.

− Minut on siunattu sellaisella pintaverenkierrolla, että pystyin hiihtämään yli 30 asteen pakkasessa ilman käsineitä.

Mieto tunnetaan komeasta parrastaan. Moni on arvaillut, että hengitystä suojaavat tuuheat naamakarvat olivat yksi hänen kilpailuvalteistaan.

− Kyllähän karvoista oli rehellisesti sanottuna hyötyä, Mieto naurahtaa.

− Flunssat eivät minua vaivanneet. Kun karvat aikoinaan ajettiin kertaalleen pois, viileältä tuntui.

Minkä neuvon antaisit kylmässä hytiseville suomalaisille?

− Pukeutukaa sään mukaan ja pitäkää ääripäät, siis pää ja jalat, lämpimänä. Jos jalat palelevat, ei auta, vaikka muuten olisi lämpöiset kamppeet. Muistan, kuinka nuoruudessa pojat kilpailivat, kuka ajaa pakkasessa pidemmän matkan mopolla ilman pipoa tai karvalakkia. Kuolemahan siitä tuli joillekin niin että paukahti.

Kysely

Pidätkö pipoa pakkasella?

Kyllä
Kyllä
94.1%
En
En
5.8%
Ääniä yhteensä: 86
Sisältö jatkuu mainoksen alla