Hyvä tasapaino on monen tekijän summa: tasapainoelimen lisäksi siihen tarvitaan esimerkiksi lihaksia sekä näkö- ja kuuloaistia. Ja harjoittelu auttaa aina!

1. Miten ihmisen tasapaino toimii?

Tasapainon säätely on monimutkainen ja monitahoinen järjestelmä. Tiedetään, että korvassa sijaitseva tasapainoelin säätelee tasapainoa, mutta se on vain yksi palanen isossa palapelissä.

Kaikkialla kehossa, esimerkiksi lihaksissa, nivelissä ja jänteissä, on niin sanottuja asentotuntoreseptoreita, jotka lähettävät aivoihin tietoa kehon asennoista ja toiminnoista. Myös näkö- ja kuuloaisti vaikuttavat tasapainoon, samoin lihaskunto.

Ei kuitenkaan riitä, että kehon eri järjestelmät lähettävät tietoa aivoihin. Aivoilla pitää lisäksi olla kyky käsitellä tietoa ja lähettää oikeita käskyjä oikeaan aikaan. Esimerkiksi muistisairaudet voivat aiheuttaa aivoissa muutoksia, jotka häiritsevät tasapainonsäätelyjärjestelmää.

Onneksi elimistö mukautuu muutoksiin. Jos yksi tasapainoasäätelevä järjestelmä on poissa pelistä, muut järjestelmät pyrkivät kompensoimaan heikkoutta.

2. Miten näkö ja kuulo auttavat pysymään pystyssä?

Näkö- ja kuuloaisti skannaavat koko ajan ympäristöämme ja lähettävät aivoille tietoa muun muassa etäisyyksistä. Nämä aistit auttavat reagoimaan nopeasti esimerkiksi vaaratilanteisiin, joissa joudumme tekemään väistöliikkeen.

Näöstä on pidettävä huolta. Silmälasien vahvuudet on hyvä pitää ajan tasalla, ja kaihileikkaukseen kannattaa hakeutua ajoissa. Kuulo-ongelmiakaan ei kannata vähätellä tai piilotella. Nykyaikaiset kuulolaitteet ovat huomaamattomia, ja hyvä kuulo parantaa tasapainoa huomattavasti ja tekee liikkumisesta varmempaa.

Kuulo voi heikentyä jo nuorena, jos esimerkiksi työskentelee kovassa melussa ilman kuulosuojaimia. Ikänäkökin iskee useimmilla jo keski-iässä.

Tasapainoelintä voi aktivoida asento- ja kallistusharjoituksilla.

3. Miten korvan tasapainoelimestä voi pitää huolta?

Tasapainoelin aistii ennen kaikkea pään asentoa ja sitä, missä suhteessa pää on vartaloon. Ikääntymisen myötä tasapainoelimessä olevat nesteet jähmettyvät, mikä heikentää aistimuksia. Esimerkiksi istualta makuulle siirtyminen tai pään taivuttaminen kasvoja pestessä voivat aiheuttaa kiertohuimausta. Tällainen niin sanottu asentohuimaus johtuu tasapainoelimen nesteiden hitaudesta ja sisäkorvaan kertyneestä sakasta.

Tasapainoelimen häiriö ei välttämättä aiheuta huimausta. Se saattaa oireilla myös tunteena, ettei enää uskalla kävellä portaita alas ilman tukea.

Tasapainoelin pysyy hyvässä iskussa, jos elät aktiivista elämää ja haastat itseäsi monipuolisella liikunnalla ja asennoilla, joissa pää on välillä myös alaspäin. Tasapainoelintä voi aktivoida erilaisilla asento- ja kallistusharjoituksilla. Ohjeita voi pyytää lääkäriltä tai fysioterapeutilta, ja kotiharjoitteluohjeita löytyy myös netistä.

4. Minua on alkanut huimata yhä useammin. Missä vaiheessa pitää mennä lääkäriin?

Kaikkia voi huippaista silloin tällöin, varsinkin nopeiden liikkeiden yhteydessä. Jos huimausta alkaa esiintyä toistuvasti erilaisissa tilanteissa, on hyvä mennä lääkäriin selvittämään sen syy. Huimaus voi johtua esimerkiksi lääkkeistä, sydän- ja verenkiertoelimistön toimintahäiriöstä, verenpaineen heittelystä tai neurologisista sairauksista.

Lihaskuntoa tärkeämpää on kyky hallita kehoa ja tuottaa nopeita liikkeitä.

5. Hankin uudet silmälasit ja nyt tasapaino on alkanut heittää. Onko se normaalia?

Voi hyvin kestää pari viikkoa, ennen kuin silmät tottuvat uusiin laseihin. Totutteluaikana kannattaa liikkua hitaammin ja varovaisemmin.

Jos tasapainon heittely ei mene ohi, palaa optikolle. Varsinkin moniteholaseissa on tärkeää, että linssit on hiottu oikein. Jos lähi- ja kaukonäön raja osuu väärään kohtaan näkökenttää, voi seurata virhehavaintoja ja riski kompurointiin esimerkiksi portaissa tai maastossa. Metsälenkillä voi käyttää myös yksiteholaseja, kun ei ole tarvetta nähdä lähelle.

6. Tarvitaanko tasapainon ylläpitämiseen raskasta lihaskuntotreeniä?

Lihasvoima on tärkeää tasapainon säätelylle, mutta massiivisia lihaksia ei tarvita, vaan tärkeämpää on kyky hallita kehoa ja tuottaa nopeita liikkeitä. Monet pehmeätkin lajit, kuten jooga ja pilates, kehittävät näitä ominaisuuksia.

7. Millainen liikunta parantaa tasapainoa?

Monipuolinen liikunta on parasta. Esimerkiksi palloilulajeissa tulee paljon äkillisiä liikkeitä, jotka haastavat tasapainoa. Niissä tulee harjoiteltua myös räjähtävää nopeusvoimaa ja ketteryyttä, jotka usein hupenevat iän myötä. Kävely maastossa haastaa aivoja ja tasapainoelintä. Golf on hyvä laji, samoin jooga, taiji, asahi ja muut itämaiset lajit, joissa on paljon painonsiirtoja ja kehonhallintaa. Kannattaa valita esimerkiksi 2–3 eri lajia, koska keho tottuu nopeasti tietynlaiseen liikkeeseen eikä tasapaino saa riittävästi uusia ärsykkeitä.

Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa tasapainoharjoittelua.

Hyvä ryhti ja tasapaino kulkevat käsi kädessä. Vatsan ja selän lihakset sekä pakarat ja reidet ovat tärkeimmät ryhtilihakset, ja ne pitävät meidät myös pystyssä. Naisten kannattaa jumpata erityisesti reisiä ja pakaroita, ne ovat usein nuorillakin naisilla heikossa kunnossa. Myös keskivartalon syvät tukilihakset ovat tärkeitä ryhtilihaksia.

8. Kannattaako tasapainoharjoittelu enää vanhemmalla iällä?

Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Keski-iässä pystyy rakentamaan hyvän tasapainon vanhuuden varalle, ja vanhainkodeissakin iäkkäät voivat parantaa tasapainoa ja lisätä ketteryyttä ja siten myös elämän laatua. Tasapainoharjoittelu on palkitsvaa, sillä tuloksia tulee nopeasti.

9. Onko syynä huono tasapaino, kun pääni ei kestä enää huvipuistojen laitteita?

Jos tykkää vauhdista ja kieputuksista ja altistaa itsensä niille säännöllisesti esimerkiksi huvipuistossa, sietokyky pysyy paremmin yllä. Korvan tasapainoelin on äkillisissä liikkeissä kuitenkin kovilla, mikä voi aiheuttaa yökötystä ja pahoinvointia. Kyse ei ole pelkästään tasapainosta tai sen huonontumisesta, vaan ehkä myös vuosien tuomasta viisaudesta. Elimistö muuttuu iän myötä eikä enää tykkääkään hallitsemattomasta vemputuksesta. On yksilöllistä, nauttiiko siitä vai ei.

Asiantuntijana kehittämispäällikkö Satu Havulinna, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Näin treenaat tasapainoa

Fysioterapeutti ja fysiikkavalmentaja Jari Tapio vinkkaa:

1. Yhdistele

"Multitaskaaminen" on parasta tasapainoharjoittelua. Tiskaa, pese hampaita, katso tv:tä tai ratko ristikoita yhdellä jalalla seisten tai jalat peräkkäin samalla viivalla. Tasapainoharjoittelu tehostuu, kun yhdistää henkisiä ja fyysisiä haasteita.

2. Kurottele

Haasta itseäsi kurottamalla tai ojentamalla käsiä ja jalkoja kauemmas kehon painopisteestä. Mitä enemmän tutisuttaa, sitä paremmin harjoitus kehittää tasapainoa. Jos menetät välillä tasapainon, vielä parempi.

3. Vaihtele painoja

Kuntosalilla vapailla painoilla harjoittelu haastaa tasapainoa monipuolisemmin kuin laitteessa istuminen. Vaihda välillä teho-harjoitteluun: tee liikkeet pienemmillä painoilla nopeaan tahtiin. Yllättävissä tilanteissa tarvitaan nopeaa voimantuottoa.