Kiristääkö kehoa? Syy voi olla yllättävä!

1. Mitä faskia tarkoittaa?

Faskialla tarkoitetaan sidekudosverkkoa, ­jota on joka puolella kehoa. Kalvomainen verkko on kuin Teräsmiehen puku, joka ­ympäröi lihaksia, kudoksia ja elimiä.

Esimerkiksi lihaskalvot sulkevat kaikki 600 lihastamme omiin pussukoihinsa. Sidekudoskalvoja taas on yksittäisten lihassolujen ja solukimppujen ympärillä. Lisäksi on peitinkalvoja, jotka sitovat lihaksia toisiinsa isoiksi kokonaisuuksiksi.

Verkko on kuin Teräsmiehen puku.

Faskiahoidoissa pyritään korjaamaan näiden sidekudosrakenteiden toimintahäiriöitä ja helpottamaan häiriöistä aiheutuvia kipuja. Faskia-termi alkoi yleistyä fysioterapeuttien ja muiden kehoammattilaisten puheissa 2000-luvulla.

2. Onko kyseessä siis muotivillitys?

Kiinnostus faskioihin on tavallaan uutta ja trendikästä, mutta tieto on vanhaa. Sidekudokset oli piirretty jo 1800-luvun anatomian kirjoihin, mutta 1950-luvulla ne katosivat. Ehkä siksi, ettei niillä uskottu olevan merkitystä kehon toiminnalle.

Nykyään tiedetään, että sidekudoksessa on jopa enemmän hermopäätteitä kuin ihossa ja lihaksissa ja että se on tärkeä voiman siirtäjä kudosten välillä. Siksi siitä kannattaa pitää huolta.

Olemme monimutkaisia otuksia.

Teknologian kehittyminen on mullistanut vanhat anatomiset ja biomekaaniset mallit ihmisen kehosta. Esimerkiksi toiminnalliset ­ultraääni- ja magneettikuvannukset sekä EMG eli lihassähkökäyrä tuottavat uutta kolmiulotteista tietoa kehosta ja sen liikkeestä.

Olemme paljon monimutkaisempia otuksia kuin on ­kuviteltu.

3. Miten faskioiden tärkeyden oivaltaminen on vaikuttanut hoitoihin?

Kun sidekudosten toiminta ymmärretään paremmin, sairautta tai kipua voidaan hoitaa täsmällisemmin ja kokonaisvaltaisemmin.

Polvikipu on hyvä esimerkki. Perinteisesti sen syytä on etsitty polvesta, mutta polvi on ehkä vain ­sijaiskärsijä – varsinainen syy voi olla nilkka- tai lonkkanivelessä tai toimintahäiriö löytyy jostain muualta sidekudosverkostosta.

Usein polvi on vain sijaiskärsijä.

Joskus kalvoista kuulee sanottavan, että ne ”kiristävät” tai ”liukuvat” huonosti, mutta tämä on aika rajoittunut tapa kuvata sidekudoksen toimintaa.

Teräsmiehen puku on kolmiulotteinen kokonaisuus, jossa kaikki kudokset liikkuvat suhteessa toisiinsa ja muodostavat toiminnallisia ketjuja. Esimerkiksi lonkkakivun alkuperän löytäminen saattaa vaatia koko ketjun tutkimista niskasta jalkaterään.

4. Mstä tiedän, onko kipu peräisin lihaksesta, nivelestä vai kalvoista?

Sen arvioiminen on maallikolle vaikeaa. Yleisesti ottaen paikallinen, tarkkarajainen kipu viittaa usein yksittäisiin rakenteisiin kuten nivelsiteeseen tai jänteen kiinnityskohtaan.

Jos oireet taas ovat epämääräisempiä ja tarkkaa kipukohtaa on vaikea osoittaa, kyseessä saattaa olla faskiaalinen eli sidekudosperäinen kipu.

Faskiahoitoihin perehtynyt fysioterapeutti ymmärtää, että lihakset, nivelet ja faskiat ovat aina sidoksissa toisiinsa. Joskus ratkaisu on suoraviivainen, joskus usean eri tekijän summa.

Uusimmissa tutkimuksissa on esitetty, että sidekudos on paitsi mekaaninen, myös emotionaalinen verkosto.

Esimerkiksi stressi voi häiritä sen toimintaa lisäämällä hermopäätteiden aktiivisuutta, jolloin pieni vaiva voi kasvaa kärpäsestä härkäseksi.

6. Entä iskiasvaivat?

Asiakkaiden iskiaskivuksi kutsuma oireilu johtuu harvoin varsinaisen iskiashermon ärsytyksestä. Pakarassa ja takareidessä tuntuva viiltävä, säteilevä kipu on yleensä faskiaalista ja johtuu lantion ja lanneselän rakenteista.

Jos kipu on hermoperäistä, se säteilee yleensä sääreen, jalkapöytään tai jalkapohjaan asti.

Samoin käsien tai sormien puutumista pidetään usein hermopinteestä johtuvana, vaikka ne saattavat johtua myös sidekudoksen toimintahäiriöstä esimerkiksi lapaluiden alueella.

7. Miten vanhat arvet liittyvät faskioihin?

Vanha arpikudos ei parane eikä sitä voi poistaa. Arvet jäävät osaksi kehon sidekudosverkostoa, ja ne haastavat järjestelmää aiheuttamalla virheasentoja ja liikerajoituksia.

Kipu voi tuntua eri puolella kehoa kuin vamma on.

Näihin ”jumeihin” ja kipuihin voi saada helpotusta. Esimerkiksi naisten sinnikkäiden selkäkipujen syyksi saattaa paljastua vanha sektioarpi.

Myös lonkan tekonivelleikkauksessa olleiden kannattaa seurata toipumistaan. Jos reiden ulkosyrjä tuntuu kiristävän ja kiristys tuntuu polven ulkosyrjässä tai alaselässä asti, apu voi löytyä sidekudoksen käsittelystä.

Sekin on yleistä, että vasemman lonkan leikkauksen jälkeen oireilu tuntuu oikeassa polvessa tai alaselän oikealla puolella.

8. Miten nopeasti faskiahoidoissa saa avun?

Äkillisiin vaivoihin kuten noidannuoleen tai edellä mainittujen sektio- tai lonkkaproteesiarpien käsittelyyn riittää yleensä 1–2 hoitokertaa.

Jos kehon virheasennot ja toimintahäiriöt ovat syntyneet vuosien tai vuosikymmenien saatossa, niiden kuntouttaminen voi olla pidempi prosessi.

9. Voiko sidekudosverkosta pitää huolta kotikonstein?

Hyvät elämäntavat eli säännöllinen, monipuolinen liikunta ja terveellinen ruokavalio ovat paras tapa huoltaa koko kehoa. Sidekudoksen tärkein rakennusaine on kollageeni, jota saadaan erityisesti eläinperäisistä proteiinilähteistä kuten lihasta ja kalasta.

Kotona voi käyttää foamrolleria eli putkirullaa, joka on hyvä väline reiden ulkosyrjän, pohkeiden ja pakaroiden sidekudosten ja kalvojen huoltamiseen. Putken voi asettaa lattialla esimerkiksi takareiden alle ja kehoa liikuttamalla hieroa lihasta rullaa vasten.

Kipukoukkukin on faskiahoitoa.

Toinen näppärä apuväline on tennis- tai golfpallo, jota voi rullailla jalkaterän alla. Jalkapohjan aktivoinnilla voi olla yllättäviä hyviä vaikutuksia koko kehossa.

Myös kipukoukulla voi antaa itselleen faskiahoitoa. Koukulla voi ensin painaa esimerkiksi selässä olevaa kipukohtaa ja sitten odottaa, että lihas rentoutuu ja kipu hellittää.

10. Millainen liikunta on parasta? 

Luontoretket maastossa, sauvakävely, jooga, pilates ja pehmeät itämaiset lajit ovat hyvää sidekudosliikuntaa, mutta myös monipuolinen kuntosaliharjoittelu on paikallaan. Tärkeintä on, että keho saa monipuolista liikettä isoilla liikeradoilla.

Fysioterapeutilta voi saada räätälöidyt jumppaohjeet, jotka auttavat tiettyyn kiputilaan tai toimintahäiriöön.

Asiantuntijana faskiahoitoihin erikoistunut manipulatiivinen fysioterapeutti Mika Pihlman / MyFascia.

Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 16/2021.