Voiko kilpirauhasen ongelmat aiheuttaa rytmihäiriöitä, kyselee pahasta tykytyksestä kärsivä nainen. Katso, mitä ET-lehden omalääkäri Risto Laitila vastaa.

Olen 65-vuotias nainen. Nyt huolettavat lähes päivittäiset sydämen rytmihäiriöt. Muljahtelua ja hidaslyöntisyyttä tutkittiin kilpi­rauhasen vajaa­-
toiminnan toteamisen aikaan, pari vuotta sitten. 

Sain Thyroxin-lääkityksen kilpi­rauhasen vajaa­toimintaan. Aina kun lääkityksen annostusta muutetaan, sydän tuntuu lyövän kurkussa saakka.

Onko aihetta huoleen?

Nimimerkki Liisa

Lue myös: Viisi merkkiä, että on syytä tarkistaa kilpirauhanen

Lääkärin vastaus:

Olet esimerkki siitä, kuinka tärkeä aine tyroksiini on sydämen toiminnan säätelylle – niin sen rytmin kuin supistuskyvyn.

Jo ennen kuin vajaatoiminta todettiin, sinulla oli rytmihäiriöitä.

Olen taipuvainen ajattelemaan, että sydän jää jotenkin herkemmäksi kaiken tuon sairastamisen myötä.

Mutta älä huoli. Sydän huolehtii sinunkin kohdallasi tehtävästään eli verenkierron ja verenpaineen säätelystä.

Oletko tutustunut jo ET-lehden Kilpirauhasvaivat-teemaan? Lue kaikki aiheesta täällä.

Kysy meiltä terveydestä, ravitsemuksesta, seksistä, lakiasioista, puutarhanhoidosta ja antiikista.
Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijalle täältä.

Vierailija

Lääkäri vastaa: Sydänvaivoja kilpirauhaspotilaan Thyroxin-lääkityksestä?

Omalääkäri määräsi minulle kilpirauhasen vajaatoimintaan 0,5 milligrammaa Thyroxinia. Siitä seurasi sydämentykytystä ja rytmihäiriöitä. Otin yhteyttä yksityiseen sydänlääkäriini. Hän piti tärkeänä, että Thyroxinin aloittaminen on tehtävä pienimmällä mahdollisella annoksella eli 25 mikrogrammalla. Sillä mentiin pari kuukautta, jonka jälkeen annokseni nostettiin 0,5 milligrammaan. Se annos on riittävä, koska minulla on kilpirauhasen piilovajaatoiminta, jolloin kilpirauhanen toimii vielä, mutta ei...
Lue kommentti

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi:

 

Omaa kehoa voi olla vaikea rakastaa. Siksi pinnalle on noussut kehopositiivisuus eli aate, joka pyrkii opettamaan itseinhon sijaan itsensä hyväksymistä. 

Etenkin kesää kohden ajatukset bikineistä ja mekkokeleistä voivat ahdistaa: en voi, en kehtaa, näytän kamalalta. Entä, jos stressaamisen, ulkonäön muokkaamisen ja ainaisen laihduttamisen sijaan yrittäisitkin muuttaa ajatusmaailmaasi?

Tässä kuusi vinkkiä, joiden avulla sinäkin voit opetella kehopositiivisemmaksi.

1. Katso peiliin

Iso vatsa, heiluvat allit, muhkuraiset reidet, liian luiseva... Kun katsot peiliin, näetkö vain vikoja? Pyri mieluummin keskittymään hyvään. Keksi jokaista kehossasi inhoamaasi asiaa kohden kaksi asiaa, joista pidät. Se voi tuntua aluksi vaikealta, mutta pian alat löytää positiivisia kohtia helpommin. Voit ajatella: ”En ehkä ole juuri sellainen kuin haluaisin, mutta olen silti aika ihana.”

2. Kiitä kehoasi

Mieti, miten usein parjaat ulkonäköäsi hiljaa mielessäsi tai ääneen ystävällesi. Ala sen sijaan kehua kroppaasi siitä, mitä se osaa tehdä. Jalkasi kuljettavat sinua, kätesi voivat koskettaa. Olet ehkä voimakas tai hyvä halaamaan. Jokaisella on vain yksi keho. Mikset arvostaisi omaasi ja kohtelisi sitä rakkaudella?

3. Unohda kokolappu

On kurjaa, kun tuttu vaatekoko ei mene päälle sovituskopissa. Muista kuitenkin, että vaatekoot vaihtelevat paljon eri valmistajilla. Siksi niitä ei kannata tuijottaa liikaa. Älä välitä lapun numerosta, vaan valitse sellainen vaate ja koko, joka tuntuu hyvältä päällä.

Paidanniskaan merkitty koko ei myöskään kerro sinusta ihmisenä mitään. Jos lapun numeron näkeminen silti ahdistaa, leikkaa koko lappu irti.

4. Älä vertaa muihin

Katsele muita ihmisiä lempein silmin, älä katkerasti tai vertaillen. Kun mietit, että tuttavasi, joku julkisuuden henkilö tai mainoksen malli on kaunis ja upea, ajattele: ”Ja niin olen minäkin.”

Nykyinen kauneusihanne on ehkä hoikka ja treenattu, mutta vartaloita on lukemattomia erilaisia. Ne ovat kaikki yhtä arvokkaita. 

5. Liiku oikeista syistä

Moni rääkkää itseään kuntosalilla tai lenkkipolulla verenmaku suussa. Jos huomaat urheilevasi ulkonäön takia, ota aikalisä. Etsi laji tai tapa liikkua, josta oikeasti pidät. Liiku hyvän olon vuoksi – älä siksi, että söit eilen pullan. Liikunnan ei kuulu olla rangaistus.

6. Ole ystävä itsellesi

Yritä kohdella itseäsi yhtä kiltisti kuin kohtelet parasta ystävääsi. Pidät hänestä hänen itsensä, et ulkonäön takia, eikö niin? Mieti, mikä sinun persoonassasi on hyvää. Olet ehkä sisukas, rohkea, hyvä äiti tai rakastava puoliso, kätevä käsistäsi tai hyvä työssäsi. Keskity vahvuuksiisi. Ihmisarvosi ei riipu siitä, miltä näytät.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 9/2018.