Mies ei ole aina valmis seksiin, korostaa gynekologi Maija Kajan. Maija Kajan ja lääkäri Jari Myllyniemi keskustelevat miehen ja naisen haluista ja hormoneista.

Kun nainen on parisuhteessaan haluttomampi osapuoli, hän ottaa asian lääkärinsä kanssa esille. Jari Myllyniemi on huomannut, että miehen sen sijaan on vaikea puhua niin omasta kuin kumppaninsa haluttomuudesta.

JM: – Suurin osa miehistä tulee vastaanotolle väsymyksen, jaksamattomuuden ja masentuneisuuden vuoksi, seksuaalisesta haluttomuudesta ei niinkään puhuta. Joku on saattanut syödä masennuslääkkeitä vuoden verran, eikä niistä ole ollut apua. Kun on kokeiltu testosteronihoitoa, elämänlaatu onkin parantunut huomattavasti eli oireiden aiheuttajana on ollut alhainen mieshormonitaso.

MK: – Erityisesti jos nainen on yli 45-vuotias, pitäisin tärkeänä miettiä naishormonin eli estrogeenin vaikutusta halun vähenemiseen. Estrogeeni ei sinänsä vaikuta halukkuuteen, mutta sen vähyys romahduttaa monilla elämänlaadun: tulee uniongelmia, ärtyisyyttä, masentuneisuutta ja ahdistusta. Silloin seksi ei välttämättä kiinnosta.

Naisilla halukkuutta lisäävät samat hormonit kuin miehellä eli mieshormonit eli androgeenit. Naisen elimistön androgeenitasot ovat suurimmillaan parikymppisenä ja jo nelikymppisenä tasot ovat laskeneet puoleen. Hiipuminen jatkuu edelleen iän karttuessa. Miehelläkin hormonien määrä laskee iän myötä, mutta tasaisesti.

JM: – Testosteroniarvot voivat vaihdella huomattavasti miehillä, mutta viimeistään 40 vuoden jälkeen useimmilla arvot alkavat pudota 1–2 prosenttia vuodessa. Turun Aging Male -tutkimuksen mukaan testosteronipitoisuudet ovat laskeneet 10–15 prosentilla 45–60-vuotiaista ja 20 prosentilla yli 60-vuotiaista. Kannattaa silti muistaa, että alakantissa olevat arvot eivät välttämättä tarkoita sitä, että mies kärsisi oireista. Pulma syntyy erilaisista haluista.

Maija Kajan sanoo, että myytti, jonka mukaan miehet ovat aina valmiita seksiin, pitäisi romuttaa. Hän teki 40–55-vuotiailla naisilla tutkimuksen, jossa selvisi, että iso osa naisista koki ongelmaksi miehen haluttomuuden.

– Aika moni nainen ottaa myös miehensä haluttomuuden esille vastaanotolla. Aina on muistettava, että haluttomuus on suhteutettava parin elämään. Joku pari voi olla tyytyväinen, jos yhdyntöjä on muutaman kerran vuodessa. Ei silloin ole kyse haluttomuudesta. Vasta halun ’epätasapaino’ on ongelma.

– Kamasutra puhuu 3 000 vuotta vanhoista viisauksista, joiden mukaan seksuaalielämän onnistuminen vaatii kolme tärkeää asiaa: naisen ja miehen anatomisen yhteensopivuuden, seksuaalienergian kohtaamisen ja asiantuntijuuden.

Maija Kajanin mukaan sukupuolielinten koolla ei niinkään ole väliä, ja jokainen voi opetella hyväksi rakastajaksi. – Ongelma muodostuu, jos kumppanit ovat seksuaalienergialtaan kuin toiselta planeetalta: toiselle seksuaalisuus on merkittävä asia, toiselle ei. Parhaiten onnistuu siis pari, jolla se on suurin piirtein samalla tasolla. Seksuaalista energiaa voidaan pitää eräänlaisena persoonallisuuden piirteenä. Pelkät hormonit eivät siinä auta.

Jari Myllyniemi on samaa mieltä: – Usein jompikumpi osapuoli haluaisi seksuaalielämältä enemmän. Hormonitasojen mittauksesta ei löydy aina selittävää tekijää. Läheskään kaikki miehet eivät saa haluttomuuteen apua korvaushoidosta, vaikka se muuten lisäisi elämänlaatua.

Ikä tekee monelle parille hyvää

MK: – Ilahduttavaa on se, että tutkimustietojen mukaan monella pariskunnalla alkaa sujua paremmin 50 ikävuoden jälkeen, kun lasten lähdettyä kotoa on aikaa parisuhteelle. Tämä voi johtua osaltaan myös siitä, että kun naisen hormonitasapaino saadaan korvaushoidon avulla kuntoon, naisen itsetunto nousee selvästi. Muutama vatsamakkara ei sitä horjuta. Jos vierellä on mukava kumppani, niin makuuhuoneessakin sujuu.

JM: – Miesten vastaavanlainen kypsyminen tapahtuu vähän myöhemmässä iässä. Kun mies tuntee kehossaan ensimmäistä kertaa vanhenemisesen merkkejä, hän pelkää miehisyyden katoamista. Jos elimistön muutokset huonontavat selvästi elämänlaatua, apua on tarjolla. Jos taas normaali vanheneminen sujuu kivutta, niin eihän silloin tarvita mitään hoitoja.

MK: – Naisen itsetunnon herääminen voi näkyä myös niin, että hän voi ensimmäistä kertaa sanoa suoraan, että hänelläkin on oikeus nautintoon. Jos parisuhteessa naisen tarpeita ei ole vuosien aikana huomioitu, hän voi todeta: nyt saa riittää.

Vanhat asenteet rasittavat

Seksuaalisuus ei katoa mihinkään iän myötä, mutta se muuttaa muotoaan: yhdyntäkeskeisyyden sijaan korostuu läheisyyden kaipuu.

MK: – Iloitsen aina, kun kuulen, että kahdeksankymppisilläkin on aktiivinen seksielämä. Sairaudet tietenkin vaikuttavat myöhemmässä iässä halukkuuteen ja nautintoonkin. Usein vieläkin törmää asenteisiin, joiden mukaan seksi ei olisi tällöin enää hyväksyttävää. Uutta sinkkuuttaan elävä 60–70-vuotias nainen saattaa hyvin löytää hieman nuoremmista miehistä seksuaalienergialtaan sopivamman kumppanin kuin silloin, kun hän oli lastentekovaiheessa.

JM: – Joskus kuulee, miten aikuiset lapset vastustavat ikääntyneen äidin tai isän uutta kumppania ja kauhistelevat, että voiko tuossa iässä vielä olla seksiä. Vastaanotollani käy yli 70-vuotiaita miehiä, joilla on uusi suhde ja jotka haluavat erektio-ongelmiin apua.

Erektiolääkettäkin tarvitaan

Ennen kuin ryhdytään miettimään, auttaisiko hormonikorvaushoito haluttomuudesta kärsivää, on sekä naiselta että mieheltä tarkistettava, ettei syy ole kilpirauhasen toiminnan häiriöissä. Samoin on arvioitava käytössä olevat lääkkeet.

JM: – Työikäisille miehille ei pitäisi määrätä beetasalpaajia pelkästään korkean verenpaineen hoitoon, sillä silloin elimistö toimii kuin jarrut olisivat koko ajan päällä, ja se vaikuttaa myös seksuaalisuuteen. Beetasalpaaja on hyvä lääke, jos miehellä on verenpaineen ohella sepelvaltimotauti tai rytmihäiriöitä.

MK: – Masennuslääkkeet voivat myös aiheuttaa haluttomuutta. Joillakin miehillä erektiolääke voi olla hyvä lääke, jos erektion huononemiseen liittyy masentuneisuus tai jos mies tuntee epäonnistumisen pelkoa.

JM: – Erektio-ongelma voi todella vähentää miehen halukkuutta, jos hän pelkää epäonnistumista. Erektiohäiriöt aiheutuvat etupäässä iän myötä tulevasta verenkierron heikentymisestä, verisuonten kalkkeutumisesta. Voi olla myös hermostoperäisiä syitä, jotka liittyvät esimerkiksi diabetekseen. Tällöin erektiolääkkeen käyttö auttaa.

Miehet tilaavat erektiolääkkeitä internetistä, kun he eivät kehtaa mennä lääkäriin tai hakemaan niitä apteekista. Kannattaisi kuitenkin rohkeasti mennä vastaanotolle, jossa tilannetta voitaisiin selvitellä kokonaisvaltaisesti.

JM: – Epäterveelliset elämäntavat, kuten tupakointi, runsas alkoholinkäyttö, työ- ja muu stressi sekä varsinkin ylipaino vaikuttavat kivesten toimintaan ja vähentävät luontaista testosteronituotantoa. Testosteronihoitoa aloitettaessa pyritään korjaamaan myös näitä asioita.

MK: – Miehen elimistö tuottaa estrogeeniä koko elämän ajan. Rasvakudos lisää tuottoa, joten ehkä ylipainoisilla miehillä testosteronin aleneminen johtuu liiallisesta estrogeenista. Ylipainolla tuskin on naisen hormonituotantoon merkittävää vaikutusta. Sen sijaan tupakanpoltto alentaa estrogeenitasoja, samoin käy luultavasti naisen androgeeneille. Pari annosta alkoholia nostaa hieman testosteronia ja halukkuutta, mutta sitä suuremmat annokset laskevat sitä.

Mihin auttaa DHEA?

Kun nainen valittaa vaihdevuosioireita, Maija Kajan räätälöi romahtaneen estrogeenitason ensin kohdalleen. Jos nainen kärsii edelleen energian puutteesta, mielialan laskusta ja seksuaalisesta haluttomuudesta, hän kirjoittaa myös DHEA-reseptin. DHEA eli dehydroepiandrosteroni on lisämunaisen erittämä hormoni, joka muuttuu elimistössä testosteroniksi.

MK: – Suosittelen DHEA:ta, koska naisille ei ole sopivaa testosteronivalmistetta. DHEA:ta otetaan aamuisin 25–50 milligrammaa. Osa DHEA:ta käyttävistä naisista sanoo, ettei halua luopua siitä missään tapauksessa, koska sillä on niin suuri merkitys heidän elämänlaatuunsa. Osa ei huomaa alkutilanteeseen nähden mitään eroa. Maija Kajan kumoaa epäilyn, että estrogeenihoito lisäisi rintasyöpää. Sitä se ei lisää, mutta jonkin verran kohtusyövän riskiä.

MK: – Estrogeenihoitoon pitää liittää keltarauhashormoni estämään kohtusyöpää. Sitä eivät tarvitse naiset, joilla ei ole kohtua. Yli viiden vuoden keltarauhashormonihoito lisää jonkin verran rintasyöpäriskiä. Kun keltarauhashormoni annostellaan suoraan kierukan avulla kohtuun, se estää tehokkaasti kohtusyöpää, mutta sitä imeytyy hyvin vähän verenkiertoon ja siten rintoihin. On todennäköistä, että tällöin hormonihoito ei lisää minkään syövän riskiä.

– Oikein toteutettua hormonikorvaushoitoa voi jatkaa tarvittaessa vaikka koko loppuelämän. Samalla saa monia terveyshyötyjä: estrogeeni vähentää sydän- ja verisuonitautia, luuston haurastumista, paksusuolisyöpää ja hyvin todennäköisesti myös dementian riskiä. Jopa iho näyttää paremmalta.
Vuodottomana hormonikorvaushoitona käytetään myös synteettistä tibolonia, jolla on estrogeenisia, keltarauhashormonin kaltaisia ja mieshormonin kaltaisia vaikutuksia elimistöön.

MK: – Tiboloni saattaa joillakin naisilla lisätä halukkuutta, mutta sen estrogeenivaikutus on monilla naisilla liian heikko eikä esimerkiksi hikoilu aina helpota. Tiboloni vahvistaa jonkin verran luustoa, mutta muita estrogeenin kaltaisia suojavaikutuksia sillä ei nähtävästi ole.

JM: – Miehillä DHEA-hoito ei tuo testosteronihoitoon nähden mitään etua. Sitä on pidetty vanhenemista ehkäisevänä, mutta seksuaaliterveyteen se ei vaikuta. Testosteronikorvaushoidolla ei ole haitallisia vaikutuksia, kun se tapahtuu kontrolloidusti. Vaikutus alkaa näkyä 2–3 kuukauden aikana. Jos mies liikkuu paljon, se voi lisätä lihasmassaa. Hyvä testosteronitaso näyttää myös ehkäisevän sydän- ja verisuonitauteja.

Asiantuntijat: Gynekologi Maija Kajan ja urheilulääkäri Jari Myllyniemi

Julkaistu ET-lehdessä 1/2008

Lisää aikuisesta seksistä ja parisuhteesta ET Terveys -lehdessä 2/2014 (ilmestyy 29.8.2014)

Ravintolisiä ja kasvirohdosvalmisteita ostetaan Suomessa lähes puolella miljardilla eurolla vuodessa. Yksi innokas ravintolisien innokas käyttäjä on Mervi Lepistö.

Onko teillä luomukahvia? Mervi Lepistö, 53, kysyy kahvilan tiskillä espoolaisessa kauppakeskuksessa. Myyjä pyörittää päätään. Mutta UTZ-sertifioitua kahvia olisi. Lepistö tyytyy tällä kertaa siihen.

Monipuolinen perusruoka on Lepistölle hyvinvoinnin perusta.

– Ensisijaisesti syön itse tehtyä, lähiruokaa ja luomua. Hyviä kasvirasvoja, paljon kasviksia, marjoja, hapanmaitotuotteita, kalaa ja valkoista lihaa tai riistaa, hän luettelee.

”Ruuan ravintoarvot ovat laskeneet.”

Kuulostaa esimerkilliseltä. Silti Lepistö käyttää lähes pariakymmentä ravintolisää. Hänen joka-aamuiseen cocktailiinsa kuuluu 11 ravintolisävalmistetta. Illalla hän nappaa viittä eri ravintolisää. Lisäksi hän käyttää kuureina muutamaa. Miksi?

– Meillä on suvussa diabetesta ja sydäntauteja, mutta uskon, että voin itse vaikuttaa sairastumisriskiini.

Lepistö haluaa myös parantaa vastustuskykyään, vähentää kehon hiljaista tulehdusta ja pysyä terveenä ja nuorekkaana pitkään.

Lepistö ei usko, että ruuasta saatavat ravintoaineet riittävät.

– Elintarviketeollisuudesta on tullut tehotuotantoa ja ruuan ravintoarvot ovat laskeneet. Esimerkiksi kalojen omega-3-rasvahapot vähenevät koko ajan, eikä viljojen ravintosisältö ole sitä, mitä se oli isovanhempiemme aikaan.

Näitä ravintolisiä Mervi käyttää:

Aamulla

  • Kalaöljy 1-3 g
  • D-vitamiini 125-150 µg.
  • Sinkki 22 mg
  • Q10 100-300 mg
  • Alfalipoiinihappo 250 mg
  • C-vitamiini 1000 mg
  • Monivitamiini 30 ml
  • Seleeni parapähkinöistä 2 kpl
  • Pantoteenihappo 500 mg
  • Foolihappo 800 µg.
  • L-metioniini

Illalla

  • Magnesium 200-400 mg
  • Melatoniini 1 mg
  • B-vitamiinivalmiste 50-100 mg
  • Boori
  • E-vitamiini

Kuuriluonteisesti

  • B12-vitamiini
  • Magnesium-suihkeet

Mäkikuisma helpottaa tutkimusten mukaan masennuksen oireita.
Mäkikuisma helpottaa tutkimusten mukaan masennuksen oireita.

Kiinnostus heräsi, kun hiukset harvenivat

Valtaosa meistä on käyttänyt jotakin luontaistuotetta, vaikkei mieltäisi itseään luontaistuotteiden käyttäjäksi. Luontaistuotteiden sateenvarjon alle mahtuu iloinen sekamelska ravintolisiä, lääkkeitä, kasviperäisiä kosmetiikkatuotteita, ympäristöystävällisiä puhdistusaineita ja luomuraaka-aineista valmistettuja elintarvikkeita. Virallista määritelmää luontaistuotteelle ei ole, eikä lainsäädäntö tunne niitä.

Mervi Lepistön kaltaiset terveydestään kiinnostuneet ja ruokavalioonsa täydennystä hakevat keski-ikäiset naiset ovat luontaistuotteiden suurin kuluttajaryhmä.

– Osittain tämä johtuu siitä, että he ostavat koko perheen käyttämät valmisteet, huomauttaa toiminnanjohtaja Mika Rönkkö Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitosta.

”Äitini syötti meille monivitamiinia ja kalaöljyä jo lapsena.”

Myös Lepistö hankkii ravintolisät koko perheelle, johon kuuluu neljä täysi-ikäistä ihmistä.

Hän kiinnostui ravintolisistä seitsemän vuotta sitten, kun hänen kyntensä haurastuivat ja hiuksensa harvenivat. Biotiini ja sinkki eivät yksin auttaneet, vaan tarvittiin myös omega-3-rasvahappoja. Samoihin aikoihin alkoi keskustelu D-vitamiinilisän tarpeesta, ja Lepistö lisäsi D-vitamiinin repertuaariinsa. Pikkuhiljaa paletti laajeni.

"Perusluontaistuotteita" hän on käyttänyt koko elämänsä.

– Äitini syötti meille monivitamiinia ja kalaöljyä jo lapsena, Lepistö kertoo.

Nouseva trendi

Kasvava luontaistuotteiden kuluttajaryhmä ovat Mika Rönkön mukaan nuoret miehet, jotka käyttävät ravintolisiä fyysisen suorituskyvyn parantamiseen. Varttuneemmat ihmiset puolestaan ilmoittavat käytön syyksi erilaiset ikääntymiseen liittyvät vaivat kuten nivel-, sydän- ja verisuoniongelmat.

Ravintolisien ja muiden luontaistuotteiden käyttö on Rönkön mukaan vahva trendi. Niihin liittyvistä myönteisistä terveysvaikutuksista tulee jatkuvasti uutta tietoa.

– Viime aikoina esille ovat nousseet esimerkiksi D-vitamiinin myönteinen vaikutus monien sairauksien hoidossa tai ennaltaehkäisyssä ja sinkki flunssan hoidossa. Lukuisat ravintolisät ja rohdokset ovat päätyneet myös Käypä hoito -suosituksiin, hän sanoo.

Suomalaiset kiikuttavat luontaistuotteita koteihinsa puolen miljardin euron arvosta vuodessa. Luontaistuotteiden myydyin ryhmä ovat ravintolisät, joita ovat esimerkiksi vitamiinit, kivennäisaineet, kuituvalmisteet, rasvahapot sekä yrtti-, levä- ja mehiläisvalmisteet.

Myös kasviperäinen kosmetiikka luetaan luontaistuotteisiin.
Myös kasviperäinen kosmetiikka luetaan luontaistuotteisiin.

Ruokaa vai ravintolisää?

Kaikki eivät jaa Mervi Lepistön näkemystä ruuan laadun heikkenemisestä ja ravintolisien tarpeellisuudesta.

– Marketit pursuavat kasviksia, ja monipuolista ruokaa on tarjolla enemmän kuin koskaan. Kuinka voi olla edes periaatteessa mahdollista, että ihmisten pitäisi lisäksi ottaa ravinteita purkista? ihmettelee yleislääketieteen erikoislääkäri, kliininen opettaja Raimo Puustinen Tampereen yliopistosta.

”Ravintolisistä on hyötyä vain, jos ihminen on aliravittu.”

Kaukana ovat ajat, jolloin suomalaisen ruokavalio koostui vain viljasta, maidosta, perunoista ja pienestä määrästä lihaa sekä kalaa.

– On nurinkurinen ajatus, että ravintolisät lisäisivät hyvinvointia. Niistä on hyötyä vain, jos ihminen on aliravittu, Puustinen sanoo.

Myös ravitsemussuosituksissa todetaan, ettei muiden ravintolisien kuin D-vitamiinin käytölle ole yleensä perusteita, jos ihminen on terve ja syö monipuolista, energiantarpeen tyydyttävää ruokaa. Tällaisessa tilanteessa ravintolisien pitkäaikainen käyttö ei vähennä sairauksien riskiä eikä siitä yleensä ole muutakaan terveyshyötyä.

Käyttö voi olla tarpeen erityisryhmissä, kuten raskaana olevilla ja imettävillä, ikääntyneillä, niukasti energiaa saavilla ja vegaaneilla.

”Ravintolisien merkitystä ei pidä ylikorostaa, mutta ei myöskään aliarvioida.”

Myös ravintolisien myyjät ovat herttaisen yhtä mieltä siitä, että ruoka on hyvinvoinnin perusta. Ravintolisät ovat vain lisä.

– Ruuasta voi harvoin saada liikaa ravintoaineita. Toisaalta yksipuolinen ruokavalio voi aiheuttaa joidenkin ravintoaineiden puutosta. Ravintolisien merkitystä ei pidä ylikorostaa, eikä toisaalta aliarvioida, toteaa toiminnanjohtaja Mika Rönkkö.

Kuinka moni kuitenkaan syö ravitsemussuositusten mukaisesti ja niin terveellisesti, että saa kaiken tarvitsemansa ruoasta? Pitkälle prosessoitujen elintarvikkeiden ja pikaruuan menekki on Suomessa kasvanut jo pitkään.

Helppo nappailla liikaa

Ravintolisien juju on niiden vaivattomuus. Saadakseen samat ravintoaineet ruuasta joutuu näkemään vaivaa. Helppous voi olla myös kompastuskivi. Pillereitä on helppo nappailla liikaa tai miten sattuu.

Mervi Lepistö ei popsi ravintolisiä summamutikassa. Hän on sairaanhoitaja ja terveystieteiden tohtori ja opiskellut viime vuosina funktionaalista lääketiedettä. Jokainen ravintolisä on tarkkaan harkittu.

”Syön mieluummin yli kuin ali.”

Lepistö ei kuitenkaan voi olla täysin varma siitä, mitä hänen kehonsa tarvitsee.

– Todennäköisesti syön jotakin yli tarpeen. Mutta syön mieluummin yli kuin ali, hän toteaa.

Ravintolisien käytöstä ei ole asiantuntijoiden mukaan haittaa, jos käyttää valmisteita, joissa vaikuttavien aineiden määrät ovat lähellä suosituksia. Monia samoja vaikuttavia aineita sisältävien ravintolisien samanaikaista käyttöä kannattaa kuitenkin välttää, sillä saantisuositukset saattavat ylittyä moninkertaisesti.

Lääkkeiden käyttäjien kannattaa olla tarkkana

Ylilääkäri Eeva Sofia Leinonen Fimeasta on sitä mieltä, että suomalaiset suhtautuvat luontaistuotteisiin turhan huolettomasti. Ajatellaan, että ne ovat luonnonmukaisia ja vaarattomia tai ainakin turvallisempia kuin lääkkeet.

– Etenkin lääkkeiden käyttäjien kannattaa olla tarkkana, sillä sekä ravintolisillä että kasvirohdoksia sisältävillä lääkevalmisteilla voi olla odottamattomia yhteisvaikutuksia tavanomaisten lääkkeiden kanssa, Leinonen toteaa.

Luontaistuotteilla voi ikäviäkin yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa.
Luontaistuotteilla voi ikäviäkin yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa.

Esimerkiksi rauta, kalkki, sinkki ja magnesium voivat sitoa itseensä lääkeaineita suolistossa. Kasvirohdoslääkkeistä tunnetuin vaaranaiheuttaja on masennuksen hoitoon käytetty mäkikuisma, joka voi heikentää useiden kymmenien lääkkeiden, esimerkiksi verenohennuslääke varfariinin, tehoa ja aiheuttaa yhteisvaikutuksia muiden psyykenlääkkeiden kanssa.

– Luontaistuotteiden vaikutusmekanismeja tunnetaan huonosti, joten niiden yhteisvaikutusten hallintakin on haastavaa. Ravintolisien ja itsehoitolääkkeiden käyttö kannattaa suunnitella yhdessä hoitavan lääkärin kanssa, Leinonen sanoo.

Varo nettikauppaa

Huolettomimmat tilailevat luontaistuotteita netin kautta kaukomailta. Ei kannattaisi. Valmisteet voivat sisältää mitä tahansa. Viranomaiset eivät pysty valvomaan ulkomaisia nettikauppoja.

– Luontaistuotteita voi käyttää turvallisesti, kun ostaa ne Suomessa toimivasta kaupasta ja koulutetulta myyjältä, käyttää omiin tarpeisiin valittuja tuotteita ja noudattaa annosteluohjeita, Mika Rönkkö painottaa.

”Meillä valvonta on Euroopan huippua.”

Samaa korostavat luontaistuotteita valvovat viranomaiset, esimerkiksi Evira, Fimea ja Tulli.

– Meillä valvonta on Euroopan huippua. Jos jonkin valmisteen turvallisuudesta herää epäilys, se vedetään pois, Rönkkö sanoo.

Fimean mukaan tämä ei täysin pidä paikkaansa. Fimea arvioi ennakkoon lääkkeiksi luokiteltavien kasvirohdosvalmisteiden turvallisuutta.

– Lääkkeillä saa olla haittoja, kunhan ne eivät ylitä hyötyjä. Jos herää epäilys, että haitat ylittävät hyödyt, valmiste arvioidaan aikaa vievässä prosessissa ennen kuin myyntilupa mahdollisesti perutaan, Leinonen tarkentaa.

Mervi Lepistö luottaa hyviin ja tunnettuihin valmistajiin ja liikkeisiin, joissa on asiantuntevat myyjät. Lähdemme käymään sellaisessa.

”Lääketieteen ongelma on se, että se hoitaa oiretta eikä pureudu syihin.”

Myyjä Rosita Koistinen kertoo, että osa asiakkaista tietää, mitä hakee.

– Jotkut puolestaan ovat ihan pihalla ja etsivät pillereitä, jotka auttaisivat jaksamaan, Koistinen sanoo.

Vanhemmat asiakkaat puolestaan valittavat, ettei lääkärillä ole aikaa. Luontaistuotekaupoissa ehditään keskustella ja antaa terveysneuvontaa.

Lepistön ei ole juuri tarvinnut käydä lääkärissä.

– Ehkäisen vaivat hyvällä ruualla, liikunnalla, levolla ja ravintolisillä, hän sanoo ja kertoo käyttävänsä ravintolisiin noin 200 euroa kuukaudessa eli 2 400 euroa vuodessa.

Hän ei ymmärrä ihmisiä, jotka ovat laiskoja tekemään itse mitään hyvinvointinsa eteen. Moni nappaa mieluummin lääkettä.

– Lääketieteen ongelma on se, että se hoitaa oiretta eikä pureudu syihin, miksi ihmisellä on kohonnut verenpaine tai miksi hänelle on puhjennut kakkostyypin diabetes.

Viime kesän korvalla Lepistö mittautti veriarvonsa ja sai vahvistuksen sille, että samaa ruokavalio-ravintolisälinjaa kannattaa jatkaa.

– Kaikki arvoni olivat kiireestä ja stressistä huolimatta huippuhyvät, hän toteaa tyytyväisenä.

Mitä mieltä Tapani Kiminkinen on luontaistuotteista? Lue:

Luja luotto ravintolisiin

  • Suomalaiset kuluttavat luontaistuotteisiin vuodessa 500 miljoonaa euroa.
  • Ravintolisien osuus myynnistä on 330 miljoonaa euroa.
  • Vertailun vuoksi: Suomalaiset käyttävät reseptivapaiden lääkkeiden ostamiseen 335 miljoonaa euroa.

Ravintolisiä käytetään yleisimmin

  • ravitsemuksen täydentämiseen
  • yleisen terveydentilan edistämiseen
  • pienten vaivojen ja sairauksien itsehoitoon

Terveyskauppojen top 3

  • Vatsan ja suoliston hyvinvointia tukevat tuotteet
  • Nivelten, luuston ja lihasten hyvinvointiin tarkoitetut valmisteet
  • Kauneustuotteet, kuten hiusvedet ja -öljyt sekä ihon hyvinvointia edistävät ravintolisät.

Yli 300 terveyskauppaa

Suomessa on noin 330 terveystuotealan erikoiskauppaa, joista 220 kuuluu Suomen Terveystuotekauppiaiden Liittoon. Liiton jäsenmyymälöissä on koulutettu henkilökunta ja niissä, kuten myös apteekeissa, asiakas saa henkilökohtaista terveysneuvontaa.

Juttuun ovat antaneet taustatietoja myös ylitarkastaja Anna Mizrahi Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta, toimitusjohtaja Tapani Lahti Natura Media Oy:stä ja koulutuspäällikkö Helena Mykrä Provita Oy:stä.

Palvelukeskuksessa asuva Liisa Raunio, 86, ilahtuu, kun hänen hoitajansa lapinporokoira tulee kylään.

Liisa Raunio, 86, Helsinki:

”Kun mieheni Leo kuoli, masennuin vakavasti. Ehdimme olla yhdessä 61 vuotta, ja yksin jääminen aiheutti minulle jopa itsetuhoisia ajatuksia. Tyttäreni kävi luonani ja oli huolissaan jaksamisestani.

Kun terveyteni heikkeni, pääsin lopulta tänne Kustaankartanon palvelukeskukseen. Sitä ennen kiersin kahdeksassa väliaikaisessa paikassa.

Kustaankartanossa hoito on suurenmoista ja henkilökunta mukavaa. Meille järjestetään musiikkituokioita, taidepiirejä ja teatteriretkiä. Viihdyn silti paljon omissa oloissani. Luen kaksi kirjaa viikossa, ja kirjastohoitaja tuo uutta luettavaa joka tiistai. 

Viikon kohokohta on kuitenkin se, kun Timo-hoitaja tuo lapinporokoiransa Tyynen mukanaan töihin. Meistä on tullut Tyynen kanssa sydänystävät. Se on nimensä mukainen koira: rauhallinen ja kiltti.

”Eläimet piristävät valtavasti meitä asukkaita.”

Tyttäreni tuo käydessään kuivattuja possunkorvia Tyyneä varten. Ne ovat sen herkkua. Kun Tyyne tulee, se rientää odottamaan oveni taakse. Ilahdun joka kerta, kun se tassuttelee sisään häntä kieppuen.

Koiraterapiaa

Olen pitänyt koirista aina. Kasvatimme mieheni kanssa saksanpaimenkoiria vuosien ajan. Ne olivat uskollisia ja viisaita koiria. Joskus joku koirista tuli sänkyyn nukkumaan viereeni ja hengitti kanssani samaan tahtiin. Se tuntui mukavalta.

Kerrostaloon muutettuamme emme enää ottaneet koiraa, koska meistä ei ollut lenkittäjiksi. Koiria oli kova ikävä, ja olimme usein kuulevinamme kotonamme tassujen tepsutusta.

On upeaa, että täällä palvelukeskuksessa saa olla eläimiä. Ne piristävät valtavasti meitä asukkaita. Tyyne on aito kappale luontoa. Tyyneä on ihanaa paijata.

Olen puhelias, mutta täällä väki vaihtuu tiuhaan, eikä kaikista ole juttukaveriksi. Juttelenkin paljon Tyynelle. Se kuuntelee höpinöitäni ja katsoo sitten merkitsevästi lipastoa, jossa possunkorvat ovat. Sen omistaja Timo sanoo, etten saa antaa niitä liikaa, mutta joskus sujautan Tyynelle ylimääräisen herkun.”

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 9/2018.