Palveluasuntolan vanhusasukkaat ovat suorastaan hurmaantuneita mieshoitajista, kertoo lähihoitaja Onerva Stengård, 58.
Palveluasuntolan vanhusasukkaat ovat suorastaan hurmaantuneita mieshoitajista, kertoo lähihoitaja Onerva Stengård, 58.

Lähihoitaja Onerva Stengård, 58, toivottaa miehet tervetulleiksi alalle. Hänen mielestään hoitajien työkulttuurissa kaivataan uusia näkökulmia.

Onerva Stengård työskentelee lähihoitajana vaativan tason palveluasuntolassa. Asukkaat sairastavat yleensä Alzheimerin tautia, eivätkä pysty asumaan enää yksin. Stengårdin työpaikalla on parinkymmenen naistyöntekijän lisäksi kaksi miestä.

– Asukkaat ovat usein suorastaan hurmaantuneita miehistä. Miehet puhuttelevat mieshoitajia ”johtajiksi” ja naiset ovat selkeästi tyytyväisiä hoitajajoukon miesvoimasta.

Stengård arvelee, että kysymyksessä voi olla sukupolvikokemus. Asiakkaat ovat enimmäkseen iältään 80–90-vuotiaita ihmisiä, joiden käsitys sukupuolirooleista on erilainen kuin nuoremmilla. Monille nuoret miehet tuovat varmuutta ja turvaa, he ovat eräänlainen yhteisön tukipuu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Stengård arvelee, että miehet saavat vanhukset iloisiksi sen takia, että miesten läsnäolo tekee asuinympäristöstä normaalimman, onhan maailmassa myös nuoria miehiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Monet dementoituneista vanhuksista tuntevat hoitajansa paremmin kuin omaisensa, näemmehän me toisiamme päivittäin. Hoitokoteja mainostetaan yleensä kodin vertaisiksi paikoiksi, mutta voiko niin sanoa, jos siellä työskentelee vain naisia, Onerva Stengård pohtii.

Arvostus on kasvanut

Lähihoitajan palkka on huono, mutta töitä saa heti. Mieshoitajista harva jää lähihoitajaksi; mieluummin miehet jatkavat urallaan esimerkiksi ensiapu- tai mielenterveystyöhön.

– Voi olla, että miesten urapolkuun vaikuttaa ajatus miehestä perheen elättäjänä. Jos vanhusten hoito olisi arvostetumpaa ja palkka parempi, varmasti miehet hakisivat myös tälle alalle, Onerva Stengård arvelee.

Moni asia on kuitenkin jo muuttunut. Kukaan tuskin enää pilkkaa mieshoitajia siitä, että he pyyhkivät mummojen takapuolia. Vanhustyötä ja vanhuksia arvostetaan enemmän.

– Lähihoitajana työskenteleminen on psyykkisesti ja fyysisesti raskasta. Miehillä on työssä etua fyysisestä vahvuudestaan. Uskon että miehillä on samanlainen hoivavietti kuin naisilla, se vain ilmenee eri tavoilla.

Myös sosiaalisuus on tärkeä osa lähihoitajan työtä.

– Vanhusta on osattava arvostaa, ja siinäkin mielessä miehiltä vaaditaan tässä työssä ”pehmeitä” ominaisuuksia. Ambulanssityön hurjat käänteet vaativat erilaisia taitoja kuin päivittäinen vanhusten hoitaminen, Onerva Stengård sanoo.

Ruotsissa ollaan edellä

Onerva Stengård toimi 70–80-luvulla Ruotsissa lähihoitajana, ja siellä miehiä ja naisia oli töissä yhtä paljon.

– Mieshoitajien läsnäolo ei herättänyt edes keskustelua. Oli luonnollista, että heitäkin oli hoitamassa vanhuksia. Siskoni toimii tällä hetkellä erikoissairaanhoitajana Ruotsissa, ja miehiä on siellä edelleen paljon enemmän hoitotyössä kuin meillä Suomessa.

Lähihoitajan työ on hyvin intiimiä, ja rajojen kanssa on oltava tarkkana. Osa hoitotoimenpiteistä on sellaisia, että asiakkaat saavat valita, haluavatko he mies- vai naishoitajan.

– En ole urani aikana tavannut kuin yhden naisen, joka vaati itselleen erityisesti naishoitajaa. Toimenpiteissä tärkeintä on luottamuksen tuntu, ei niinkään sukupuoli. Jos olen joskus itse pitkäaikaispotilaana, haluaisin sekä mies- että naishoitajia ympärilleni, Onerva Stengård sanoo.

Pääseekö mies helpommalla?

Onerva Stengård arvelee, etteivät kaikki naiset välttämättä halua miehiä työyhteisöönsä lainkaan. Joku saattaa ajatella, että nämä pääsevät työssään helpommalla kuin naishoitajat. Lisäksi miehet saavat usein vielä erityshuomiota asiakkailta.

– Itse toivottaisin miehet lämpimästi tervetulleiksi, koska mielestäni työkulttuurimme kaipaa miehiä. Uskon, että naisvaltaiselle alalle töihin hakeutuvat miehet ovat sinut oman mieheytensä kanssa. Miehen ei kuitenkaan ole helppo seistä yksin kukkona tunkiolla naisvaltaisessa työyhteisössä. Miesten näkökulmat jäävät helposti naisten puheiden alle.

Onerva Stengårdin mielestä miesnäkökulma tuo rikkautta työyhteisöön.

– On arvokasta ja tervettä, että tekemisen tapoja uskalletaan myös ravistella. Hoitoalalle tarvitaan näkökulmia enemmän, kotkotuksia vähemmän.

Artikkeli on alun perin julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 5/2016.

Mielenterveysala houkuttelee miehiä

Syksyllä 2015 lähihoitajan koulutuksen aloittaneista opiskelijoista 17 prosenttia oli miehiä.

Lähde: Tehy

Vuonna 2013 sairaanhoitajista miehiä oli 7,9 prosenttia. Kätilöistä miehiä oli 0,3 prosenttia. Röntgenhoitajista miehiä oli peräti 12,3 prosenttia. Lähihoitajista miesten osuus oli 9,6 prosenttia ja mielenterveyshoitajista 34,5 prosenttia.

Lähde: Sosiaali- ja terveysalan tilastollinen vuosikirja 2015

Sisältö jatkuu mainoksen alla