Hypnoosi ei ole humpuukia – auttaa moniin ikääntyneiden vaivoihin

Tuijotat silmiesi edessä heiluvaa taskukelloa, silmäluomesi tuntuvat raskailta, ja pim – vaivut hypnoosiin!

Seuraavaksi hypnotisoija saa sinut tekemään jotain kummallista, kuten tanssimaan hassusti tai paljastamaan salaisuuksiasi.

Pim – vaivut hypnoosiin!

Tämä on elokuvien ja viihdeteollisuuden luoma mielikuva hypnoosista.

Hypnoosin terapeuttinen ja lääketieteellinen käyttö on ihan muuta, sanoo hypnoterapiaan erikoistunut psykoterapeutti ja Tieteellinen hypnoosi ry:n jäsen Pia Puolakka.

– Hypnoosi on erityinen muuntunut tajunnantila, jossa ihminen on erityisen rentoutunut, hänen sisäinen mielikuvittelunsa on voimakkaampaa ja hän on myös helpommin ohjattavissa ulkoapäin. Hypnoosiksi kutsutaan myös sitä prosessia, jolla tähän tilaan päästään.

Ihan oikea työkalu

Hypnoosia on käytetty pitkään terapian työkaluna ja terveydenhuollossa erilaisten psykofyysisten ja toiminnallisten vaivojen hoidossa.

Sitä voidaan käyttää elämäntapamuutoksissa, esimerkiksi apuna painon- ja stressinhallintaan, tupakoinnin lopettamiseen ja unettomuuden hoitoon.

Se voi auttaa myös stressiperäisten vatsavaivojen ja kivun hoidossa, osana ahdistuneisuuden ja mielialaongelmien hoitoa sekä erilaisten pelkojen hoidossa.

Hypnoosilla voidaan hoitaa kipua.

– Hypnoosiin perustuvaa terapiaa voidaan käyttää myös rajatumpien ongelmien käsittelyssä, kuten lento-, rokotus- ja hammaslääkäripelkoon. Asiakkainani on myös sosiaalisia tilanteita ja esiintymistä jännittäviä ihmisiä, Puolakka sanoo.

Rento olo

Käytännössä hypnoosi alkaa yleensä siitä, että potilas rentoutetaan fyysisesti ja psyykkisesti. Menetelmiä on erilaisia.

Klassinen esimerkki on, että terapeutti laskee numeroita alaspäin, ja samalla asiakas kuvittelee laskeutuvansa portaita.

– Joskus hypnoosi alkaa katsefiksaatiosta eli terapeutti pyytää asiakasta kohdistamaan katseensa tiettyyn pisteeseen. Itse hypnoositilassa terapeutti alkaa puheella ohjata potilaan mielikuvien kohdistumista hypnoosin tavoitteena olevien asioiden käsittelyyn, Puolakka kertoo.

Tavoite on päästä suoraan alitajuiseen tasoon.

Silloin päästään tietoisen tason terapiaa nopeammin mielen puolustusmekanismien ohitse, suoraan alitajuiseen tasoon.

– Hypnoosin avulla voi päästä käsiksi ongelmiin, joiden alkusyytä ihminen ei itsekään tiedosta. Esimerkiksi traumakokemusten käsittelyssä tavoitteena voi olla muistaa paremmin asioita, jotka mieli on halunnut unohtaa.

Tavallista rentoutuneemmassa mielentilassa voi harjoitella haluttua muutosta: hypnoositilassa tehdyn mielikuvaharjoittelun avulla esimerkiksi pelko voi heikentyä tai poistua.

– Omasta näkökulmastani hypnoosi kuuluu samaan suggestiivisten ja rentoutusmenetelmien joukkoon kuin mindfulness ja meditaatio, mutta eri ammattilaisilla on tästä hieman eri näkemyksiä, Puolakka sanoo.

Keho ja mieli

Kipuun ja fyysisiin vaivoihin hypnoosi vaikuttaa, koska ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Psyykkinen vointi heijastuu fyysiseen ja päinvastoin.

Kipu on kokemus ja siihen, kuinka häiritsevältä tai voimakkaalta kipu tuntuu, vaikuttaa psyykkinen puoli.

Puhutaan myös psykosomaattisista sairauksista, joissa sairaudella ei ole selkeää fyysistä syytä, vaan se on nimenomaan enemmän psyykkinen.

Esimerkkinä tästä on vaikkapa stressiperäinen pääkipu tai mahakipu.

Aina kivulle ei löydy selkeää syytä.

Mielen avulla kivun tunnetta on mahdollista muokata tai jopa kestää sitä paremmin. Tällaisia mielen hallinnan tekniikoita kivun suhteen on ollut ihmisillä käytössä jo pitkään.

Ihan fyysistäkin kipua voidaan helpottaa erilaisilla mielikuva- ja rentoutustekniikoilla.

Luota ammattilaiseen

Oikein käytetyillä menetelmillä suurin osa ihmisistä vaipuu hypnoosiin.

– Kevytkin hypnoosi riittää ongelmien psykologiseen työstämiseen. Osa ihmisistä ei kuitenkaan oikeista keinoista huolimatta onnistu menemään hypnoosiin. Osalle hypnoosia ei edes saa käyttää: psykoositason mielenterveysongelmista kärsiville tai itsetuhoisille henkilöille hypnoosia ei saa tehdä.

Muuten hypnoosi sopii hoitomenetelmänä tai osana hoitoa lähes kenelle tahansa.

– Unettomuus, kipu ja stressinhallinta ovat tyypillisiä ikääntyvien vaivoja, joiden hoitamiseen tätä voidaan käyttää , Puolakka sanoo.

Unettomuus, kipu ja stressinhallinta ovat tyypillisiä ikääntyvien vaivoja.

– Hypnoosin avulla voidaan päästä myös käsiksi oman elämän vaikeisiin kokemuksiin jopa lapsuuden varhaisvuosiin asti. Hypnoosiin pätee sama kuin muihinkin hoitokeinoihin: ihannetapauksissa ihminen on motivoitunut, valmis työstämään ongelmiaan ja luottaa terveydenhuollon ammattilaiseen.

Viihteen luomissa mielikuvissa ihminen on hypnoosissa ohjailtavissa, eikä muista mitä on hypnoosissa tehnyt.

Kun hypnoosi toteutetaan ammattimaisesti ja oikein, hypnoosissa oleva henkilö on koko ajan tietoinen siitä, mitä tapahtuu, ja voi myös keskeyttää hypnoosin niin halutessaan.

Pia Puolakan käsityksen mukaan hypnoosin käyttö terveydenhuollossa on laajentumaan päin.

Tieteellinen hypnoosi -yhdistys järjestää hypnoosikoulutuksia laillistetuille terveydenhuollon ammattihenkilöille, ja niihin on ollut hyvin hakijoita.

Suomessa on myös hiljattain alkanut kognitiivisen psykoterapian koulutusohjelma, johon sisältyy hypnoterapian menetelmien opiskelua.

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 4/2023. Voit lukea koko numeron Digilehdet.fi-palvelusta.