Hypokondria saa ihmisen jatkuvasti epäilemään vakavaa sairautta. Silloin on tärkeää saada ymmärrystä ja tukea.

Läheinen on huolissaan terveydestään ja käy tiuhaan lääkärissä. Huoli tuntuu kasvaneen koronakriisin aikana. Onkohan hän ihan kunnossa?

– Sairastumispelko on normaalia ja jokainen kokee sitä joskus. Etenkin iäkkäämmillä huolta ja ahdistusta on voinut lisätä tietoisuus siitä, että koronavirustauti voi viedä hengen, sanoo Mehiläisen vastuupsykiatri Teijamari Laasonen-Balk.

"Sairastumispelko on normaalia ja jokainen kokee sitä joskus."

– Moni on jäänyt korona-aikana yksin pelkonsa kanssa eikä ole päässyt keskustelemaan kenenkään kanssa. Puhuminen olisi hyvin tärkeää.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Useimmilla meistä sairastumisen pelko menee ohi. Mieli tasaantuu ja pystymme ajattelemaan muita asioita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hypokondriassa vakavan sairauden pelko ei väisty. Se saa ihmisen pelkäämään pakonomaisesti, että tavanomaisten fyysisten oireiden takana on jotakin vakavaa. Päänsärky enteilee aivosyöpää, sykkeen muljahdus sydäninfarktia ja vatsan nipistely suolistosyöpää.

– Se on tavallaan mielen keino hallita ahdistusta. Ihminen on koko ajan valppaana ja suojelee tiedostamattaan itseään vielä voimakkaammalta ahdistukselta, jonka vakava sairaus voisi aiheuttaa, Laasonen-Balk sanoo.

Koronapandemian aikana hypokondrikko on saattanut tarkkailla itseään kaiken aikaa ja esimerkiksi mitata kuumeen monta kertaa päivässä. Tartunnan mahdollisuus askarruttaa ja aivastus tai yskä saa epäilemään tartuntaa. Silloin saattaa mielikuvissaan nähdä itsensä teho-osastolla tajuttomana ja hengityskoneeseen kytkettynä.

Hypokondria johtaa usein siihen, että ihminen käy toistuvasti lääkärillä ja vaatimalla vaatii tutkimuksia. Mieli rauhoittuu vain hetkeksi, kun mitään ei löydy: vaikka keuhkokuvissa ei ollut mitään hälyttävää, vatsassa tuntuu jotakin. Moni etsii netistä tietoa ja ahdistuu lisää.

Hypokondriaa ei pidä vähätellä

Jatkuva pelko vakavasta sairaudesta on psyykkisesti kuluttavaa sekä ihmiselle itselleen että hänen läheisilleen. Voi olla vaikeaa keskittyä elämässä mihinkään muuhun, kun pelko on läsnä. Aluksi lähipiiri saattaa huolestua mahdollisesta oikeasta sairaudesta. Mutta kun sairauksien pelko jatkuu pakonomaisena, läheiset väsyvät.

"Tärkeää olisi, että terveysahdistusta poteva saisi ymmärrystä ja tukea."

–  Tärkeää olisi kuitenkin, että terveysahdistusta poteva saisi ymmärrystä ja tukea. Jos hän kokee, ettei häntä oteta vakavasti, turvattomuuden tunne lisääntyy – ja usein myös oireet.

Läheiset voivat koettaa maadoittaa tunteita läsnäololla ja rauhallisuudella. Tutkimustuloksia voi vaikka käydä yhdessä lävitse. Läheistä voi rauhoitella: ”Sinulla on kova huoli, mutta löydökset ovat normaaleja ja terveydentilasi näyttää tällä hetkellä hyvältä.”

– Kannattaa myös keksiä yhdessä muuta mukavaa ajateltavaa, esimerkiksi liikkua yhdessä. Silloin ihminen huomaa, että keho sietää rasitusta: en olekaan kuolemansairas. Voi myös sanoa, että terveytesi näyttää olevan hyvällä tolalla, kun jaksat liikkua.

Ihminen itse ei yleensä usko sairastavansa hypokondriaa.

– Hypokondrikkoa ei pidä koskaan vähätellä. Se tuntuu loukkaavalta. Lääkärin tulee ottaa jokainen oire vakavasti, ja poissulkevia tutkimuksia tarvitaan. Koskaan ei voi tietää etukäteen, onko uusi oire vaaraton vai ei.

Koronapandemia voi laukaista

Hypokondriaa on useita eri vaikeusasteita ja siksi sen yleisyyttä on vaikeaa määrittää. Yleislääkärin vastaanotolla käyvistä ihmisistä noin 2–7 prosentilla se on jonkinasteisena. Häiriö on usein krooninen ja häviää harvoin kokonaan. Oireet voivat välillä olla sammuksissa, kunnes jokin tapahtuma tai olosuhde laukaisee ne jälleen.

"Esimerkiksi leskeksi jääminen voi heikentää omaa selviämisen tunnetta ja aiheuttaa sairastumisen pelkoa."

– Esimerkiksi leskeksi jääminen voi heikentää omaa selviämisen tunnetta ja aiheuttaa sairastumisen pelkoa. Joskus hypokondrian laukaisee se, että ihminen näkee läheisensä sairastuvan vakavasti.

Viime vuosina laukaisevana tekijänä on voinut olla esimerkiksi perheenjäsenen sairastuminen vakavaan koronavirustautiin.

Ihmisten yksilöllinen herkkyys vaihtelee ja olemme eri tavalla varustautuneita kohtaamaan kuormittavia tekijöitä. Hypokondrian puhkeamiseen vaikuttavat elämänkokemukset, kasvuympäristö ja perintötekijät.

Vaikeasta hypokondrian muodosta kärsivä voi hyötyä psykoterapiasta, kuten kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta. Hypokondriaan liittyy usein myös muita psykiatrisia häiriöitä, kuten ahdistuneisuutta, masennusta tai muita pakko-oireita. Lääkäri voi tehdä tarvittaessa konsultaatiopyynnön psykiatrille.

– Tilanne vaatii erityisen hellävaraista lähestymistä. Hypokondriaa potevalle on pettymys, ettei fyysistä sairautta löydy. Hän voi kokea loukkaavana ajatuksen, että hänestä yritetään tehdä psykiatrista potilasta.

Häiriötä voidaan hoitaa yleislääkärin kanssa keskustelemalla, kun hoitosuhde on pitkäaikainen, luottamuksellinen ja turvallinen.

Jos vieras lääkäri toteaa, ettei tutkimuksille ole tarvetta, hypokondrikko tuumii, ettei tuo tunne minua ja varaa herkästi ajan toiselle lääkärille. Useiden lääkäreiden pakeilla käyminen, lääkärishoppailu, on hypokondriassa tavallista ja saattaa jopa pahentaa ahdistusta.

Luottolääkäri sen sijaan osaa rauhoittaa ja selittää ymmärrettävästi, mistä on kyse ja miksei jatkotutkimuksille ole nyt tarvetta.

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 5/2022.

Sisältö jatkuu mainoksen alla