Tutkimusten mukaan lieviä kaamosoireita kokee jopa 85−90 prosenttia väestöstä. Joillakin oireisiin auttaa talviuinti.
Tutkimusten mukaan lieviä kaamosoireita kokee jopa 85−90 prosenttia väestöstä. Joillakin oireisiin auttaa talviuinti.

Valo ja sen vähäisyys vaikuttavat ihmisen vireystilaan ja sisäiseen kelloon. Alavireistä oloa voi kohentaa kirkasvalolla ja liikunnalla.

1. Mitä kautta valo vaikuttaa ihmisen elimistöön?

Valo heijastuu silmän verkkokalvolle, missä hermosolut reagoivat siihen. Tieto valosta kulkee aivoihin verkkokalvon pohjalta lähtevää näköhermoa pitkin.

Toisinaan sokeankin henkilön silmä saattaa rekisteröidä valon. Vaikutus riippuu siitä, mikä sokeutumisen on aiheuttanut

Valo vaikuttaa aivojen hypotalamukseen.

2. Mitä valo saa aikaan aivoissa?

Ensinnäkin talamus-nimisessä aivojen osassa tapahtuu välitön virkistävä vaikutus. Ihmisen vireystaso siis nousee heti. Talamus kuitenkin tottuu valoon, joten virkistyminen vaatii vähän väliä voimakkaampia valoannoksia.

Toiseksi valo vaikuttaa aivojen hypotalamukseen, joka säätelee muun muassa sisäistä kelloamme. Ihmisen vuorokausirytmi noudattelee luonnostaan noin 24 tunnin kiertoa. Erityisesti aamuvalon määrä vaikuttaa siihen, miten tämä kello tahdistuu. Pimeät aamut saavat kellon jätättämään eli ne myöhäistävät sekä heräämistä että nukkumaanmenoa.

Sisäisen kellon jätättäminen aiheuttaa sekä psyykkisiä että fyysisiä oireita.

3. Mitä Suomen talven pimeys tekee keholle?

Sisäisen kellon jätättäminen aiheuttaa sekä psyykkisiä että fyysisiä oireita. Tyypillistä on, että mieliala alkaa laskea. Ihminen tuntee itsensä ärtyneeksi: pieniä riitoja syntyy herkästi ja tulee halu vetäytyä muiden seurasta.

Toinen tyypillinen muutos on, että ruokahalu, erityisesti makeanhimo, saattaa kasvaa. Yleinen toimintatarmo ja sosiaalinen aktiivisuus vähenevät.

Vaikeasta kaamosmasennuksesta kärsii yksi sadasta suomalaisesta.

4. Kuinka yleisiä nämä vaikutukset ovat?

Lievät kaamosoireet ovat erittäin tavallisia. Tutkimusten mukaan niitä kokee jopa 85–90 prosenttia väestöstä. Runsaampia oireita esiintyy tuoreen FinTerveys-tutkimuksen mukaan 23 prosentilla suomalaisnaisista ja 14 prosentilla miehistä.

Vaikeasta kaamosmasennuksesta kärsii yksi sadasta suomalaisesta.

Usein puolisen tuntia kirkasvalolampun vaikutusta riittää.

5. Miten kaamosväsymystä voi helpottaa?

Yksi tapa on lisätä valoa aamuun noin kello 5:n ja 10:n välille. Tämä onnistuu esimerkiksi kirkasvalolamppua käyttämällä.

Lamppua ei pidä tuijotella suoraan, vaan sen voi laittaa hoitoetäisyydelle valaisemaan vaikkapa aamupalan syöntiä ja lehdenlukua keittiön pöydän ääressä. Usein puolisen tuntia riittää, mutta jotkut tarvitsevat pidempikestoisen annoksen. Monia auttaa myös sängyn viereen asetettu sarastusvalo, joka alkaa loistaa koko ajan voimistuen puoli tuntia ennen aamuherätystä.

Sekä kirkasvalolamppu että sarastusvalo tehoavat parhaiten, kun niitä käyttää säännöllisesti.

Lue myös:

Myös liikunta lievittää kaamosoireita. Parhaan vaikutuksen saamiseksi olisi hyvä kuntoilla rasittavasti ainakin kolmesti viikossa noin tunti kerrallaan. Liikuntamuoto voi olla mikä hyvänsä.

Kaikkein parhaiten tehoaa valon lisäämisen ja säännöllisen liikunnan yhdistelmä.

Itsemurhakuolleisuus on korkeimmillaan vuoden valoisimpana aikana.

6. Millaisia vaikutuksia on kevään lisääntyvällä valolla?

Useimmat kokevat päivänvalon lisääntymisen kohottavan mielialaa ja vireyttä.

Joillakin vaikutus on kuitenkin täysin päinvastainen: itsemurhakuolleisuuden on todettu olevan korkeimmillaan vuoden valoisimpana aikana. Sama ilmiö on havaittu kaikkialla maailmassa. Tätä on selitetty sillä, että vaikeasti masentuneen keho reagoi valoon toisin kuin kaamosoireilevan tai terveen henkilön. Esimerkiksi valon aiheuttama unen häiriintyminen saattaa syventää masennusta.

Asiantuntijana THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen.

Lue myös: