Uutisia ja kirjallisuutta on julkaistu selkokielellä Suomessa 25 vuoden ajan. Mitä hyötyä on selkokielestä?

Selkokieli on helposti ymmärrettävää suomen kieltä. Se sopii ihmiselle, jolla on vaikeuksia lukea ja ymmärtää yleiskieltä.

Tavallista yleiskieltä yksinkertaisempi suomi sopii esimerkiksi kehitysvammaiselle, maahanmuuttajalle ja muistisairaalle.

Lisäksi esimerkiksi aivohalvauksen sairastaneella voi olla kielellisiä pulmia, joten selkokieli voi auttaa sairastunutta hallitsemaan paremmin arkeaan.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Tarve lisääntyy

Suomessa on noin puoli miljoonaa ihmistä, jotka tarvitsevat selkokieltä selvitäkseen arjessaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Selkokielen tarve lisääntyy, koska suomalaisten lukutaito jakaantuu jyrkästi kahtia. Selkokeskuksen kehittämispäällikkö ja Selkosanomien päätoimittaja Leealaura Leskelä sanoo, että valtaosa suomalaisista lukee edelleen hyvin tai erinomaisesti, mutta heikosti lukevien joukko kasvaa.

Heikosti lukevien joukko kasvaa.

– Syitä tähän on kolme. Ikääntyvien määrä kasvaa suhteessa nuorempiin, ja ikääntyvillä on muita enemmän muistisairauksia ja afasiaa, jotka lisäävät selkokielen tarvetta. Toiseksi suomea vasta opettelevien maahanmuuttajien määrä kasvaa. Kolmas syy selkokielen tarpeen lisääntymiseen on se, että yhä useampi oppilas saa erityisopetuksen diagnoosin.

Häpeä vai ylpeydenaihe

Pitääkö hävetä, jos tarvitsee selkokieltä? Leealaura Leskelän mielestä selkokielen käyttö on pikemminkin ylpeydenaihe, jos sen avulla ihminen pystyy elämään tai asumaan itsenäisesti, hoitamaan viranomaisasioitaan, kotoutumaan Suomeen, osallistumaan yhteiskunnan toimintaan ja työelämään tai aloittamaan opinnot.

Kyse on apuvälineestä.

– Joku ei ehkä halua myöntää, että selkokielestä olisi hänelle hyötyä. Silloin kannattaa muistaa, että heikosti näkevä ihminen käyttää silmälaseja ja vieraassa kaupungissa moni laittaa navigaattorin päälle, kun ajaa outoon paikkaan. Ne ovat apuvälineitä, jotka helpottavat arjessa selviämistä. Jos joku tarvitsee kielellistä tukea, miksi siitä pitäisi olla häpeissään?  

Suomalainen vai maailmanlaajuinen ilmiö

Selkosanomien päätoimittaja Leealaura Leskelä arvelee, että selkokielelle on tarvetta yhä enemmän myös maailmanlaajuisesti.

– Länsimaisissa yhteiskunnissa sujuva lukutaito ja kielelliset taidot ovat entistä tärkeämpiä. Aikaisemmin meillä oli ammatteja, joissa selvisi heikoillakin kirjallisilla taidoilla, mutta sellaiset ammatit ovat katoamassa. Yhä useammissa ammateissa on kirjoitettava tekstejä ja omaksuttava tietoa lukemalla. Tällaisessa yhteiskunnassa kielelliset puutteet voivat aiheuttaa syrjäytymistä.

Syrjäytymisvaarassa ovat esimerkiksi ikäihmiset, joilla on muistiongelmia, sekä henkilöt, joilla on lukemisen, oppimisen tai hahmottamisen vaikeuksia.

Yleisradion uutiset selkokielellä

Selkosanomat

Lista selkokielisistä kirjoista

Selkokielen juhlavuosi

  • Opetusministeriö aloitti 25 vuotta sitten selkokielisen kirjallisuuden tukemisen: selkokielisiä kirjoja on julkaistu noin 350.
  • Samoin 25 vuotta sitten alkoi ilmestyä myös selkokielinen lehti Selkouutiset, nykysin lehden nimi on Selkosanomat.
  • Yleisradio aloitti selkokielisen uutispalvelun 1992.
Sisältö jatkuu mainoksen alla