Huonosti nukkuminen ei ole hyvästä. Uni huoltaa aivoja läpi elämän tavalla, jota ei voi korvata.
1. Kärsin univaikeuksista. Miksi huonosti nukkumisen haitoista puhutaan niin paljon? Se on ärsyttävää.
Aiemmin unen tärkeydestä ei tiedetty riittävästi. Tutkimus on aivan viime aikoina löytänyt uutta tietoa unen fysiologisista tehtävistä.
Samaan aikaan moni on havahtunut siihen, että on pitkään laiminlyönyt riittävästä unesta huolehtimisen. Nykypäivän iltapainotteinen elämänrytmi ja esimerkiksi uudet digilaitteet ovat osaltaan nakertaneet aikaa unelta.
Uni on aivojen siivousaikaa.
Jos nukkuu jatkuvasti liian vähän, olo ei tunnu hyvältä, vaikka söisi kuinka terveellisesti ja liikkuisi säännöllisesti.
2. Onko hyvästä unesta tullut kauppatavaraa?
Ihmisiä kiinnostavat asiat keräävät tietysti ympärilleen yritystoimintaa. Onhan laihduttaminenkin valtava maailmanlaajuinen bisnes.
Unettomuuden hyvä lääkkeetön hoito on kuitenkin kaikkien saatavilla eikä vaadi kaupallisten tuotteiden tai palveluiden ostamista.
3. Miksi unettomuudesta pitäisi stressata? Sehän vain pahentaa oloa.
Nukahtamista ei tosiaan auta, että alkaa yön pimeydessä valvoessa kaiken muun lisäksi murehtia unettomuuden terveysriskejä.
Asiaan voikin yrittää suhtautua toisin. Muutama valvottu yö ei vaurioita elimistöä mitenkään, vaan merkittävin välitön seuraus on vain oma väsynyt ja ärtynyt olo.
Unettomuuteen ei tarvitse löytää mitään nopeaa pika-apua. Omia tottumuksiaan voi tutkia ja pyrkiä muuttamaan ihan rauhassa.
4. Miksi uni on niin tärkeää?
Unessa ihmisen elimistössä käynnistyy reaktioita, joita ei tapahdu valveilla. Erityisesti aivoille uni on äärimmäisen tärkeää siivous- ja järjestelyaikaa.
Nukkuessa nesteiden virtaus aivosolujen väleissä tehostuu, ja erilaiset kuona-aineet huuhtoutuvat pois. Lisäksi yhteydet hermosolujen välillä muuttuvat. Tärkeisiin taitoihin tai tietoihin liittyvät radat vahvistuvat ja merkityksettömät heikentyvät.
Näin tapahtuu koko ihmisen eliniän. Uni ei siis muokkaa ja kehitä ainoastaan lasten ja nuorten aivoja, kuten usein ajatellaan. Unen vaikutuksia ei voikaan korvata millään.
5. Onko unettomuudesta mitään haittaa eläkkeellä, kun työ ei enää vaadi olemaan skarppina?
Unettomuuteen ei ole pakko tyytyä missään iässä tai elämänvaiheessa. Jo yksi huonosti nukuttu yö nimittäin vaikuttaa selvästi oloon: asioiden muistaminen on hankalaa, keskittyminen ja tarkkaavaisuus kärsivät. Mieliala on ärtyisä ja läheisten kanssa tulee kinaa.
Unentarve ei juuri muutu iän myötä.
Univaje siis korostaa monia ikääntymisen vaikutuksia ihmisen toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Tämänkin vuoksi unenpuutteeseen kannattaa etsiä ratkaisuja.
6. Onko univaikeuksilla yhteyttä muistisairauksiin?
Unettomuuden vaikutuksesta esimerkiksi Alzheimerin taudin syntyyn on toistaiseksi ristiriitaista tutkimustietoa. Sen sijaan unettomuus tai vuorokausirytmin muuttuminen ovat usein ensimmäisiä merkkejä alkavasta muistisairaudesta.
7. Lisääkö huonosti nukkuminen riskiä saada äkillinen sairauskohtaus?
Hyvin pitkään jatkuessaan unettomuus rasittaa sydäntä ja verisuonia. Sen sijaan lyhytaikainen unenpuute ei lisää esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöiden tai sydäninfarktin välitöntä riskiä.
8. Onko totta, että yksi pitkä yöuni kuittaa aiemmat univelat?
Pitää osittain paikkansa, että unipankkia voi tasata tällä tavoin. Oman hyvinvoinnin kannalta olisi kuitenkin paras pyrkiä kohti tasaista unirytmiä.
Suhteellisen säännölliset nukkumaanmeno- ja heräämisajat ruokkivat hyvää, elvyttävää unta ja lisäävät päiväaikaista virkeyttä.
9. Väheneekö varsinainen unentarve iän myötä?
Yleensä sopiva unen määrä aikuisiällä on 7–9 tuntia. Henkilökohtaisen unentarpeen ei pitäisi paljonkaan muuttua iän myötä. Jos uni tuntuu kovasti vähentyvän, kyse lienee unen keventymisestä ja häiriintymisestä.
Unentarve ei juuri muutu iän myötä.
Vanhempana ihminen havahtuu herkästi kaikkiin ulkoisiin ärsykkeisiin: ääniin, valoon tai epämukavaan lämpötilaan. Myös elimistön omat signaalit, kuten pissahätä tai erilaiset säryt, keskeyttävät unen helposti, eikä uudelleen nukahtaminen välttämättä enää onnistu.
10. Entä muuttuuko vuorokausirytmi? Herään aiemmin kuin ennen.
Luontaisen vuorokausirytmin ei pitäisi kovasti muuttua. Tosin lievä siirtymä aamuvirkumpaan suuntaan on yleinen.
Jos uni tuntuu loppuvan kesken kovin varhain aamulla, voi miettiä, olisiko kyse unettomuudesta tai vaikkapa masennusoireista ja olisiko pulmaan saatavissa apua. Muuttuipa unen laatu tai määrä mihin suuntaan tahansa, asiaan on hyvä reagoida.
11. Onko iän aiheuttamalle unen keventymiselle mahdollista tehdä mitään?
Unen luontaiseen syvyyteen ei pysty paljon vaikuttamaan, mutta nukkumista häiritsevien ulkopuolisten ärsykkeiden poistaminen käy iän karttuessa entistä tärkeämmäksi. Kannattaa siis kiinnittää huomiota makuuhuoneen lämpötilaan, valaistukseen ja ääniin.
Mahdollisiin kipuja aiheuttaviin sairauksiin on syytä hakea apua jo pelkästään riittävän unen vuoksi. Esimerkiksi nivelvaivoihin liittyvät yölliset leposäryt ovat erittäin yleisiä.
12. Miten kannattaa toimia, kun havahtuu keskellä yötä?
Ei kannata murehtia, että taasko minä heräsin. On hyvä muistaa, että ihan normaaleihinkin yöuniin voi sisältyä pari viiden minuutin mittaista heräämistä.
Jollei uni noin vartin odottelun jälkeen tule, voi nousta sängystä. Kelloa ei kuitenkaan kannata unta odotellessa tuijotella.
Tarvittaessa voi käydä vessassa, ja sitten istua vaikka toisessa huoneessa mahdollisimman pimeässä ja tekemättä mitään erityistä. Älypuhelinta ei pidä kaivaa esiin.
Kun olo alkaa tuntua uudelleen väsyneeltä, voi kömpiä takaisin sänkyyn.
Asiantuntijana tutkimusprofessori Timo Partonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
