Tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan päivittäinen kananmunan syönti ja kohtuullisen runsaskaan kolesterolin saanti eivät lisää sydäninfarkin riskiä.
Menneinä vuosina kananmunan varoiteltiin olevan ”kolesterolipommi”, ja sen syöntiä kehotettiin rajoittamaan pariin kolmeen kappaleeseen viikossa. Rajoituksista on vähitellen luovuttu, sillä ravinnosta saatavalla kolesterolilla ei vaikuta olevan kovin suurta merkitystä veren kolesteroliarvoihin. Esimerkiksi Yhdysvaltojen kansallisissa ravitsemussuosituksissa ei enää anneta kolesterolinsaantisuositusta.
Edes "kolesteroliherkkien" riski ei kasvanut
– Meidän tutkimuksemme mukaan melko runsas ruokavalion kolesteroli ja yhden munan päivittäinen syönti ei lisännyt edes niin sanottujen ”kolesteroliherkkien” miesten infarktiriskiä, kertoo ravitsemusepidemiologian dosentti Jyrki Virtanen Itä-Suomen yliopistosta, Kuopiosta.
Noin kolmasosa suomalaisista on perimänsä kautta niin sanottuja APOE4-tyyppejä, joilla ruokavaliosta saatava kolesteroli nostaa herkemmin veren kolesterolipitoisuuksia.
Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa oli mukana 1032 miestä, jotka olivat iältään 42–60-vuotiaita. 21 vuoden seurannan aikana heistä 230 sai sydäninfarktin. Ruokavaliosta saatavan kolesterolin määrä ei siis ollut yhteydessä infarktin riskiin.
Jyrki Virtanen muistuttaa, että tutkimuksen tulos ei kuitenkaan ole kehotus syödä huolettomasti voita. Osa suomalaisista asiantuntijoista on edelleen sitä mieltä, että kananmunien syöntiä ja kolesterolin saantia olisi hyvä rajoittaa. Esimerkiksi Sydänliitto suosittelee, että jos veren kolesterolitaso on korkea tai on todettu diabetes tai valtimotauti, ruuasta saatavan kolesterolin määrä olisi hyvä jäädä alle 200 mg:aan päivässä. Yhdessä munan keltuaisessa on noin 230 mg kolesterolia.
Tutkimustieto on osin ristiriitaista
Jyrki Virtanen sanoo, että tutkimustieto aiheesta on osin ristiriitaista, mikä on ravitsemustieteessä tavallista. Hänen mukaansa valtaosa tutkimuksista on kuitenkin antanut tuloksia, joiden mukaan kolesterolin saannilla ei ole kovin suurta merkitystä ainakaan sydäninfarktin synnyssä.
– Sen sijaan kolesterolin osuus Alzheimerin taudin synnyssä vaatii vielä lisätutkimusta. Meillä on meneillään tästä samasta aineistosta jatkotutkimus, jonka tulokset valmistunevat myöhemmin tänä vuonna, Jyrki Virtanen sanoo.
