Työfysioterapeutti Riikka Ilmivalta asentaa Pialle Firstbeat-mittarin.
Työfysioterapeutti Riikka Ilmivalta asentaa Pialle Firstbeat-mittarin.

Täytettyään 60 vuotta toimittaja Pia Hyvönen havahtui miettimään, miten hyvät aikomukset kunnon ylläpidosta saisi muutettua käytännön toiminnaksi. Tästä alkoi vuoden mittainen projekti loppuelämään varten.

Miten kuusikymppisenä voisi vielä opetella hyvinvointia kannattelevat elämäntavat loppuelämäksi? Millaisen muutoksen saisi vuodessa aikaan? Näihin kysymyksiin lähdin hakemaan vastauksia vuoden 2018 lopulla. Avukseni sain terveyden, ravitsemuksen ja liikunnan ammattilaisia. Yhdessä heidän kanssaan teen ET Terveys -lehteen vuoden 2019 aikana juttusarjan kuntoremontista. Sarjan ensimmäinen osa julkaistaan 2.1. ilmestyvässä ET Terveys -lehdessä 1/2019.

Miksi Firstbeat-mittaus?

Jotta tietäisin, millaisessa kunnossa todella olen, fysioterapeutti Riikka Ilmivalta henkilöstöliikuntaa ja -valmennusta järjestävästä Virkisteristä suositteli minulle Firstbeat-mittausta. Se tehdään pienellä kehoon kiinnitettävällä laitteella, joka seuraa kolmen vuorokauden ajan sydämen sykevälivaihtelua.

Sykevälivaihtelu paljastaa, missä määrin vuorokauteen sisältyy stressijaksoja ja stressistä palautumista, kuinka hyvin uni palauttaa voimavaroja ja millaisia terveysvaikutuksia päiviin sisältyneellä liikunnalla on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Liikuntapisteeni yllättivät.

Kevyt ja huomaamaton mittari oli kiinnitettynä kehooni koko mittausjakson ajan paitsi silloin, kun kävin suihkussa. Mittauksen lisäksi kirjasin mahdollisimman tarkkaan kunkin päivän tapahtumat: nukkumisen, ruokailut, työajan, liikunnan ja rentoutumisen. Valitsin mittausjaksoksi neljä vuorokautta, kaksi työpäivää ja viikonlopun.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Yllätystulokset rohkaisivat

Saan mittausjaksolta monipuolisen raportin, jonka tulkitsemisessa saan apua Riikalta. 

Kultakin mittauksen osa-alueelta kertyy pisteitä. Firstbeatin esittelyssä kerrotaan, miten liikuntapisteitä pitäisi kerryttää: kevyttä liikuntaa joka päivä ja kolmen päivän jaksolla ainakin yksi kuntoa kehittävä liikuntajakso, joka tarkoittaa noin 30 minuttin reipasta ja sykettä kohottavaa liikuntaa. 

Liikuntapisteeni yllättivät. Jo kävelytahdin nostaminen totuttua vahdikkaammaksi tuotti mukavasti hyviä terveysvaikutuksia. Ne ovatkin tarpeen, sillä – kuten tiesinkin – kuntotasoni on ikääni  ja sukupuoleeni suhteutettuna heikko. Tästä kertova maksimaalinen hapenottokykyni voidaan myös arvioida mittauksessa.

Kaksi alkoholiannosta vaikuttavat seuraavan yön uneen.

Mittauksessa stressiksi kutsuttu tila tarkoittaa kohonnutta vireystilaa, jota sinänsä ei ole tarvetta vältellä. Sen vastapainoksi pitää kuitenkin päivän aikana kertyä palauttavia jaksoja, jotka mittauksessa näkyvät sykkeen laskuna. Tärkeää palautumiselle on myös riittävän pitkä ja hyvälaatuinen uni. 

Stressistä ja päivänaikaisesta palautumisesta, samoin kuin yöunen palauttavuudesta sain vain kohtalaiset pisteet. Nukun riittävästi, mutta voimavaroja palauttavaa unta on liian vähän.  Riikan kanssa tutkailemme, mitä sellaista mittauspäivinä tapahtui, joka voisi selittää tuloksia.  Taas yllätyn. Teatteriesitystä edeltäneet kaksi alkoholiannosta näyttävät vaikuttavat seuraavan yön uneen! Toinen selittävä tekijä saattaa olla erittäin vähäiseksi jäänyt liikunta. 

Firstbeat-mittauksen esittelyssä kerrotaan, että yleisimpiä unen palauttavuutta heikentäviä tekijöitä ovat alkoholi, stressi, sairaudet ja lääkkeet, kovatehoinen liikunta, heikko kunto ja ylipaino. 

Mittaustuloksissa ja niistä tehnyt hyvinvointianalyysin tutkailemisessa riittää tutustuttavaa vielä pitkäksi aikaa. Toivottavasti opin käyttämään sitä hyväkseni kuntoremonttini aikana. Ehkäpä mittaus kannattaa uusia vuoden lopussa.

Lue Pian kuntoremontti -sarjan ensimmäinen osa 2.1. ilmestyvästä ET Terveys 1/2019 -lehdestä. Digilehden löydät täältä.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla