Kolumnisti ja kirjailija Pirkko Arstila sanoo olevansa venyttelijä, joka kiitos Marja Putkiston, näkee myös huonekalunsa liikuntavälineinä.
"Olen venyttelijä. Haluaisin olla kuin anakonda, mutta en ole luonnostani notkea vaan saan tehdä jatkuvasti töitä. Marja Putkiston metodit ovat syöpyneet takaraivoon asti, hengityksiä ja venytyksiä. Joka päivä venyttelen. Roikun oven pielissä, ähisen puun runkoja vasten. Kiitos Putkiston niin osaan käyttää myös tuoleja ja tiskipöytää hyväksi. Olen erinomainen kotijumppaaja.
Venyttelen leikkipuistoissa lasten kiipeilytelineillä, katselen leikkipuistoja aina sillä silmällä, että onko minulle sopivia telineitä. Koulussa inhosin puolapuita, nykyään haluaisin sellaisia vaikka bussipysäkeille ja lentokentille. Valitettavasti ne ovat kodin sisustuksessa rumia.
Kesällä uin tosissani ja teen siellä vedessäkin niitä venytyksiäni. Tanssisin mielelläni, mutta siinä pitäisi olla partneri. Salsatunneilla ja vastaavilla tanssitunneilla häiritsee, että pääasia on vain hikoilu! Minä haluaisin kehittyä entistä täydellisemmäksi ja saada palautetta edistyksestäni.
Olen aika tylsä tyyppi: tykkään tavallisesta, reippaasta kävelystä. Silloin relaan, ajattelen, keskustelen itseni kanssa syvällisiä.
Spontaanit mieliteot tekevät hyvää
Käyn paljon elokuvissa. Hyvä elokuva antaa mahdollisuuden päästä elämään pariksi tunniksi jonkun toisen elämää. Nautin taidenäyttelyistä ja mielenkiintoisista happeningeistä. Voin äkillisestä mielijohteesta poiketa jossakin missä en ole ennen käynyt vaikkapa painikilpailussa.
Käytän musiikkia mielialoihini. Talvisin eri musiikkia kuin kesällä.
"Elämä on opettanut, että huonoina päivinä pitää mennä ihmisten joukkoon, ei pidä jäädä neljän seinän sisälle."
Joka kerta kun olen lähtenyt vähän väkisin liikkeelle, olen palkittu hyvällä mielellä.
Ei limsoille, kyllä pikkuleiville
Hehkua tulee innostuksesta ja uteliaisuudesta enemmän kuin purkista. Kannattaa välillä kävellä takaperin niin jo alkaa naurattaa!
Juon teetä. Paljon teetä. Aamulla valmistan litran verran vihreää, valkoista tai oolongteetä. Juon sitä pitkin päivää huoneenlämpöisenä. Olen tarkka ja kranttu laaduissa, osaan säännöstellä teelaaduilla virkeystasoani pitkin päivää. Japanilaisella matchalla lennän vaikka kuuhun, se on loistava energiajuoma. Teehelmiä voi pureskella sellaisenaan, jos alkaa ramaista.
En juo limssoja, en käytä sokeria. Syön vähän mutta usein.
Rakastan näkkileipiä! Minulla on kaappi täynnä erilaisia näkkäreitä, muita leipiä en osta. Jos haluan leivoksia, herkuttelen sämpylällä tai croissantilla.
Olen löytänyt islantilaisen maitohapatteen SKYRin, pelkkää proteiinia ja kaiken lisäksi laktoositon. Sekoitan usein SKYRiä smoothiin. Saatan lisätä sotkuun murskattua banaania ja mysliä – ihana välipala-ateria!
Heikkouteni ovat croissantit ja pikkuleivät. Pikkuleivissä pitää olla kunnolla voita! Ahmin niitä pussillisen ja koen suurta syyllisyyttä. Lakritsiriippuvuudesta olen taistellut eroon."
