Asiantuntijat Ari Liimatainen ja Jaakko Valvanne:

ET-lehden bloggari Ari Liimatainen kertoo kohtaavansa ihmisiä, joista vanheneminen on kamalaa. Meidän on alettava etsiä ilon aiheita vanhuuden vuosiin, vastaa professori Jaakko Valvanne.

ET-lehden uusi bloggari, geronomiopiskelija Ari Liimatainen, kirjoittaa Geron-blogissaan vanhenemisesta ja vanhustyön koko kirjosta. Geron on kreikkaa ja tarkoittaa vanhusta tai vanhaa miestä.

Vanhustyössä Liimataista viehättää paitsi ihmisläheisyys myös monipuolisuus.

– Oikeastaan mitä tahansa elämänaluetta voi tarkastella vanhustyön silmälasein. Parhaillaan työskentelen hoivakodissa, mutta geronomin tutkinto valmentaa myös palvelujen tuottajaksi tai suunnittelijaksi.

Vanheneminen on kamalaa

Totta kai vanhuus mietityttää tulevaa vanhustyön ammattilaista.

– Hoivakotien ja palvelutalojen asukkailta olen kuullut lukemattomia kertoja, että vanheneminen on kamalaa. Yhtäkkiä vieras ihminen pesee takapuolen, syöttää kaurapuuron ja tökkää päiväksi istumaan television eteen. Vuosikymmenet elämä on ollut jotain ihan muuta – ei ehkä aina kaksista, mutta itse on saanut kumminkin päättää asioistaan ja tekemisistään.

"Lattesukupolvelle ei kupillinen kiisseliä
riitä lauantain kohokohdaksi."

Toisaalta monet vanhukset ovat vähään tyytyväisiä, koska he ovat tottuneet elämään vaatimattomasti. Liimatainen uskoo, että tulevaisuudessa on toisin.

– Lattesukupolvelle kupillinen marjakiisseliä ei ehkä riitä lauantai-illan kohokohdaksi palvelutalossakaan.

Pelko on luonnollista

– On ihan luonnollista, että vanheneminen pelottaa. Sehän tarkoittaa, että kuolema lähestyy – ja se on pelottava asia. Eihän normaali ihminen halua kuolla. Meidän elämänhalumme on vahva, toteaa geriatrian professori Jaakko Valvanne.

Valvanteen mukaan vanhenemisen pelko vaivaa erityisesti nuoria ja keski-ikäisiä, ei  vanhuksia. Kun on elänyt pitkään ja saanut elämältä paljon, ei elämän päättyminen enää pelota.

Toinen syy pelkoon on se, että yhteiskuntamme korostaa nuoruutta ja aktiivisuutta. Nuoruus on vahvuutta, vanhuus heikkoutta.

– Joissain maissa, kuten Yhdysvalloissa, asia korostuu vielä enemmän. Siellä ihmiset haluavat olla nuoria, ja ehkä uskovatkin olevansa sitä paljon pitempään kuin meillä.

Etenkin nuorempien ihmisten ajatuksissa elää vahvana käsitys siitä, että peli ja elämä on menetetty, kun vanhetaan. Valvanne kertoo esimerkin omasta elämästään.

– Olin järjestämässä Mitä keski-iän jälkeen -seminaaria. Vävypoikani kuuli siitä ja totesi: ”Ei mitään.”

"Mitä keski-iän jälkeen? Ei mitään!"

Vanhuuteen kuuluu väistämättä fyysisiä muutoksia, jotka eivät tunnu hyvältä: voimat heikkenevät, kroppa jäykistyy ja erilaiset kolotukset alkavat vaivata.

– Vanhenemisen pelkoon liittyy myös raihnaisuuden ja kärsimyksen pelko. Lisäksi monia pelottaa ajatus avuttomuudesta, siitä että joutuu vanhainkotiin, toisten armoille.

Kohti iloista vanhuutta

Mitä pelolle sitten voisi tehdä? Valvanteen ohje on yksinkertainen:

– Käännetään ajattelu toisin päin ja aletaan etsiä ilon aiheita vanhuuden vuosiin. Tarvitsemme julkisuuteen enemmän onnistuneen vanhenemisen tarinoita.

Valvanne on itse 65-vuotias ja jäämässä eläkkeelle parin vuoden kuluttua. Hän on alkanut käydä kuntosalilla ollakseen kunnossa eläkkeelle päästessään.

– Me voimme itse vaikuttaa siihen, millainen loppuelämämme on.

Jaakko Valvanne on kirjoittamassa Lotta Tuohinon kanssa kirjaa Vierivä kivi - Iloisen vanhenemisen opas. Kirja ilmestyy keväällä.

Kirjoittaja Geron-blogin takana

Freelancer-kirjoittaja ja geronomiopiskelija Ari Liimatainen, 53, kertoo lähteneensä opiskelemaan vielä vanhoilla päivillään.

– Reilut parikymmentä vuotta tein töitä opettajana ja kustannusalalla, mutta yrityskauppojen pyörityksessä mitta tuli lopulta täyteen.

Liimataisen mukaan aikuisopiskelijan elämä on loppujen lopuksi aika lystiä. Opinnot herättävät koko ajan uutta mielenkiintoa.

– Iltaisin ehtii vielä teatteriin tai konsertteihin. Vietän joka vuosi pari kuukautta Berliinissä, ja ammattikorkeakoululaisen lomat ovat yhtä pitkät kuin opettajilla. Palkkapäivinä ottaa vähän pattiin, mutta mitäs maallisista.

Vanhusasiamieheksi?

Geronomi on kokonaisvaltaisen vanhustyön ammattilainen, joka kehittää vanhuspalveluja ja yrittää mahdollistaa iäkkäiden ihmisten mielekkään elämän.

– Ehkä ryhdyn vanhusasiamieheksi! Toisaalta vanhustyön alalla tarvitaan entistä enemmän viestintää, mikä kiinnostaa minua todella paljon.

Geron-blogissa Ari Liimatainen kirjoittaa vanhustyön epäkohdista unohtamatta arjen ilopillereitä.

– Ote saattaa lipsua välillä kulttuurin puolelle, mutta lipsukoon. Haihtuvi nuoruus – who cares?

Ärtyvän suolen oireyhtymä on ilkeä kiusa: asiantuntija neuvoo: röyhtäise ja pöräytä, jos siltä tuntuu!

Vatsakivut, turvotus ja ilmavaivat viittaavat ärtyneen suoleen oireyhtymään.

Oiretuntemustesi taustalla saattaa olla vähäkuituinen ja vähän nestettä sisältävä ruokavalio. Silloin suolesi sisällöstä tulee kovempaa ja uloste etenee suolessa huonommin.

Suoliston epätasapainoon joutunut bakteerikantakin voi johtaa ärtyvän suolen oireyhtymään. Bakteeritasapaino heittelehtii tavallisesti anti­bioottikuurin tai turistiripulin seurauksena.

Vältä näitä

  • Ilmavaivoja lisääviä ruoka-aineita, joita ovat muun muassa sipuli, kaalit, lanttu, nauris, maissi, sienet, pavut, linssit ja herneet, tuore ruisleipä, hiivalla kohotetut leivonnaiset, hiilihappoiset juomat ja makeutusaineina käytetyt ksylitoli, sorbitoli sekä maltitoli.
  • Tulisia ja voimakkaasti maustettuja ruokia.
    Käristettyjä ja rasvaisia ruokia.
  • Runsaita määriä raakoja vihanneksia ja muita raakakasviksia – kokeile sen sijaan hienoksi raastettuja ja kypsennettyjä kasviksia.
  • Runsaasti laktoosia sisältäviä maitotuotteita: valitse hylaa tai laktoosittomia elintarvikkeita.
  • Alkoholia, tupakkaa, runsasta kahvin juontia, suuria ruoka-annoksia, hotkimista ja jatkuvaa stressiä.

Suosi näitä

  • Pieniä ateriakokoja ja säännöllistä ruokarytmiä.
  • Rauhallista ateriointia ja huolellista ruuan pureskelua.
  • Asteittaista kuidun lisäämistä esimerkiksi lesein tai pellavansiemenin.
  • Kiivihedelmää: se helpottaa ummetusta eikä lisää turvottelua.
  • Riittävää veden juontia: lisälasi tai pari päivässä riittää.
  • Haaleita juomia kuumien tai jääkylmien sijaan.
  • Kauraa sisältäviä elintarvikkeita.
  • Maitohappobakteereita sisältäviä elintarvikkeita eli probioottisia valmisteita. Näitä ovat Lactobacillus GG, Asidofilus tai usean pro­biootin yhdistelmät.
  • Tarvittaessa apteekin reseptittömiä lääkevalmisteita helpottamaan ulostusta. Tällaisia ovat muun muassa niin sanotut bulkkilaksatiivit ja makrogolia sisältävät tuotteet.

Milloin lääkäriin?

Silloin, jos ruokaremontti ja elintapamuutokset eivät tepsi, oireet hankaloittavat jatkuvasti elämää, uni ja liikkuminen häiriintyvät ja ummetus sekä ripuli rasittavat.

Jos vatsavaivojen lisäksi ilmenee laihtumista ja kuumeilua tai ulosteen mukana tulee verta, älä odottele, vaan varaa aika lääkärille.
Lääkäri kyselee suolen toiminnasta, turvotuksesta ja syömisistäsi – kirjaa niistä pääkohdat paperille ja ota muistilappu mukaan vastaanotolle.

Ärtyvään suoleen ei ole parantavia reseptilääkkeitä, mutta lääkäri voi harkintansa mukaan määrätä sinulle esimerkiksi uudenlaista lääkevalmistetta, jos oireesi painottuvat ummetukseen. Yksi vaihtoehto on kipukynnystä nostavat vanhan polven mielialalääkkeet pienin annoksin.

Usein lääkäri myös otattaa laboratoriokokeet kelia­kian, laktoosi-intoleranssin ja kilpirauhasen vajaatoiminnan varalta, sillä ärtyvän suolen oireet sekoittuvat joskus näihin sairauksiin.

Ravitsemusterapeutti auttaa sinua koostamaan vatsa­ystävällisen ja monipuolisen ruokavalion.


Asiantuntijoina gastroenterologian erikoislääkäri Perttu Arkkila HYKSistä ja laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen Aava Gastrolääkäreistä.

Vierailija

Turvottaako vatsaa vai vaivaako ripuli? Näin hoidat ärtynyttä suolta

Onko totta että turistiripuli tulee herkemmin sellasilla matkaajille joilla on ärtyvän suolen oireyhtymä? Jos näin on pitäisi kai varautua matkalle lähtiessä. Matkailulehdessä kirjoitettiin, että turistiripulin hoidossa pitäisi välttää turhaa antibioottien napsimista kun ne ei kuitenkaan tepsi läheskään kaikkiin tapauksiin. Siis viruksiin ja loisiin. Toisaalta jos suurin osa on bakteeriperäisiä kuitenkin haluaisin tosi mielelläni hoitaa vaivan kuntoon jos ja kun se matkustaessa iskee. Onko...
Lue kommentti

Oikeanlainen siivous on hyvää arkiliikuntaa, mutta väärät asennot tekevät selän kipeäksi. Selkäliiton vinkeillä joulusiivous sujuu vikkelästi ja selkä säästyy.

  1. Siivoa päivällä. Välilevyt ovat aamuisin pulleimmillaan ja siten herkempiä vaurioitumaan. Jos on pakko siivota aamulla, tee muutama lämmittelyliike ennen kuin aloitat siivouksen.
  2. Suunnittele ja jaa työt. Siivoa pienissä erissä ja useampana päivänä. Yhden rysäyksen suursiivous ei tee hyvää selälle. Jaa siivoustehtäviä perheenjäsenten kesken.
  3. Muista tauot. Lepuuta selkää istumalla välillä. Voit myös käydä lattialle pitkäksesi ja nostaa polvet 90 asteen kulmaan tuolin päälle.
  4. Kerää tavarat lattialta ennen imurointia, niin vältyt kyykistelyltä imuroinnin aikana.
  5. Säädä imurin tanko niin pitkäksi, että voit imuroida selkä suorassa.
  6. Käytä hyviä siivousvälineitä, kuten jatkovarrellisia harjoja tai moppia. Siten vältyt alaselän pyöristymiseltä ja saat pidettyä hartiat alhaalla.
  7. Siivoa molemmilla käsillä. Niin vältät rasittamasta kehon toista puolta ja kättä liikaa, ja selkään tulee kiertoliikettä kummallekin puolelle.
  8. Opettele oikea nostotekniikka. Kun koukistat nostaessasi polvia ja lonkkia, alaselkään jää luonnollinen notko ja et riko selkääsi. 
  9. Tee joskus kumarrukset ja nostot yhdellä jalalla. Näin saat voimaharjoitusta jalan lihaksille ja alaselän asento pysyy luonnollisena.
  10. Laita turhat tavarat kiertoon. Kun kotona on vähemmän tavaraa, aikaa ei kulu jatkuvaan järjestelyyn. Mitä vähemmän tavaraa, sitä vähemmän siivottavaa.  

Lähde: Selkäliitto