Yli 55-vuotiaita houkutellaan muuttamaan huippuhienoihin senioritaloihin. Mikä on totta ja kannattaako senioriasunnosta maksaa tavallista osaketta enemmän?

  • 1. Onko senioritalossa ja tavallisessa asuintalossa mitään eroa?

    Yleensä senioritalo on melko tavallinen asuintalo, joissa on yhteisiä tiloja ja joissa asuu etupäässä yli 55-vuotiaita. Asuntojen markkinoinnissa ei juuri käytetä senioritalo-sanaa, jottei syntyisi mielleyhtymään palvelutalosta.

  • 2. Vaaditaanko asukkailta aina vähintään 55 vuoden ikää?

    Ei suinkaan ja silloinkin, kun ikärajavaatimus on, se voi koskea vaikkapa vain yhtä asuntoon muuttavaa.  

    Lue myös: Eläkeläiset Päivi ja Heikki tekivät sen, mistä moni haaveilee: "Huolet jäivät omakotitaloon"

  • 3. Mitkä ovat yleisimmät lisäominaisuudet senioreille suunnatuissa taloissa?

    Monet niistä liittyvät tilojen jakoon ja muunneltavuuteen sekä talotekniikkaan ja yhteisten tilojen määrään ja laatuun.

  • 4. Mitä ovat talotekniset erityisratkaisut?

    Esimerkiksi valaistus yhteisissä tiloissa tai asunnoissakin voi toimia liiketunnistimella, porraskäytävän ovet avautuvat sähköisesti tai asunnon pistorasioita pystyy säätelemään yhdellä näppäimellä. Uusinta uutta on palvelueteinen, jonka asuntokohtaisiin kylmätiloihin saa tilattua kaupasta elintarvikkeita.   

  • 5. Eikö erityisesti esteettömyys ole tärkeää ikääntyville?

    Kyllä, mutta kaikkia uusia kerrostaloja koskee joukko esteettömyyssäädöksiä. Toki senioreille suunnatuissa asunnoissa voi olla tämän lisäksi esteettömyyttä parantavia sisustusratkaisuja vaikkapa keittiössä tai pesutiloissa.

    Seija Keränen, 71, muutti asumaan vuokralle: "Nyt on säästöjäkin"

  • 6. Jos asunnon myyntiesitteessä mainostetaan mahdollisuutta yhteisöllisyyteen, mitä silloin voi odottaa?

    Eipä oikeastaan muuta, kuin, että talossa on yhteiseen toimintaan sopivat tilat. Niiden käyttö on sitten täysin kiinni siitä, kuinka paljon taloon muuttavat yksittäiset asukkaat haluavat ja jaksavat viettää aikaa ja touhuta yhdessä.

  • 7. Ovatko senioritalojen asunnot kalliimpia kuin vastaavat tavallisten asuinkerrostalojen asunnot?

    Kyllä ainakin jonkin verran. Lisäksi jotkut tarjolla olevat palvelut saattavat nostaa vastiketta, esimerkiksi NCC:n Espooseen valmistuvassa talon asunnoissa asunnon vakiovarusteena on turvapuhelin, jolla saa yhteyden viereiseen palvelukeskukseen.    

  • 8. Kannattaako senioriasunnosta maksaa enemmän kuin tavallisesta asunnosta?

    Vain siinä tapauksessa, että lisähintaa vastaan luvatut asunnon ja talon lisäominaisuudet ovat sellaisia, joista ostaja haluaa maksaa.

  • 9. Entä jos haluan myydä senioritalossa olevan osakkeeni. Onko jälleenmyynti erilaista kuin tavallisen kerrostalon osakkeen?

    Tuskin. Asunto menee kaupaksi, jos talon sijainti on hyvä, rakentaminen on laadukasta ja tilojen voi muunnella eri käyttötarkoituksiin. Nämä kriteerit koskevat kaikkia asuntoja.

  • 10. Vaikeuttavatko ostajiin liittyvät erityisrajoitukset asunnon jälleenmyyntiä?

    Sellaisiakin asunnonostajia on, joiden mielestä on mukavaa, että talon muut asukkaat ovat lähinnä oman ikäisiä tai samanlaisessa elämäntilanteessa.

    Tänne seniorit nyt muuttavat – katso Suomen top 10

  • 11. Jo jonkin aikaa myynnissä olleissa senioreille suunnatuissa kerrostaloissa näyttää edelleen olevan myymättömiä asuntoja. Lisäksi rakennusyhtiöillä on niistä erilaisia tarjouksia, kuten vapautus yhtiövastikkeesta tietyksi ajaksi. Miksi asunnot eivät mene kaupaksi?

    Suurin syy lienee se, että asuntokauppa on yleisestikin vaisua. Joissakin tapauksissa senioritalon lähiympäristöön tulevat palvelut tai esimerkiksi uudet liikenneyhteydet eivät ole vielä valmiit. Tällaiset seikat saattavat jarruttaa ostopäätöksiä.

  • 12. Onko senioriasunto sumutusta?

    Ei sentään. Asuntorakentamista ja -kauppaa säätelevät lait toimivat. Ostajana on silti aina hyvä olla tarkkana, selvittää omat toiveensa ja vertailla, miten tarjolla olevat vaihtoehdot  täsmäävät omien tarpeiden kanssa.

    Lähteet: Rahoituspäällikkö Pekka Nuutinen Suomen Hypoteekkiyhdistys, hankekehitysjohtaja Susanna Sucksdorff, Skanska, toimittaja Heimo Hatakan artikkeli Rivitalo aikuiseen makuun, ET-lehti 11/2015 ja rakennusyhtiöiden verkkosivut.