Yli 55-vuotiaita houkutellaan muuttamaan huippuhienoihin senioritaloihin. Mikä on totta ja kannattaako senioriasunnosta maksaa tavallista osaketta enemmän?

  • 1. Onko senioritalossa ja tavallisessa asuintalossa mitään eroa?

    Yleensä senioritalo on melko tavallinen asuintalo, joissa on yhteisiä tiloja ja joissa asuu etupäässä yli 55-vuotiaita. Asuntojen markkinoinnissa ei juuri käytetä senioritalo-sanaa, jottei syntyisi mielleyhtymään palvelutalosta.

  • 2. Vaaditaanko asukkailta aina vähintään 55 vuoden ikää?

    Ei suinkaan ja silloinkin, kun ikärajavaatimus on, se voi koskea vaikkapa vain yhtä asuntoon muuttavaa.  

    Lue myös: Eläkeläiset Päivi ja Heikki tekivät sen, mistä moni haaveilee: "Huolet jäivät omakotitaloon"

  • 3. Mitkä ovat yleisimmät lisäominaisuudet senioreille suunnatuissa taloissa?

    Monet niistä liittyvät tilojen jakoon ja muunneltavuuteen sekä talotekniikkaan ja yhteisten tilojen määrään ja laatuun.

  • 4. Mitä ovat talotekniset erityisratkaisut?

    Esimerkiksi valaistus yhteisissä tiloissa tai asunnoissakin voi toimia liiketunnistimella, porraskäytävän ovet avautuvat sähköisesti tai asunnon pistorasioita pystyy säätelemään yhdellä näppäimellä. Uusinta uutta on palvelueteinen, jonka asuntokohtaisiin kylmätiloihin saa tilattua kaupasta elintarvikkeita.   

  • 5. Eikö erityisesti esteettömyys ole tärkeää ikääntyville?

    Kyllä, mutta kaikkia uusia kerrostaloja koskee joukko esteettömyyssäädöksiä. Toki senioreille suunnatuissa asunnoissa voi olla tämän lisäksi esteettömyyttä parantavia sisustusratkaisuja vaikkapa keittiössä tai pesutiloissa.

    Seija Keränen, 71, muutti asumaan vuokralle: "Nyt on säästöjäkin"

  • 6. Jos asunnon myyntiesitteessä mainostetaan mahdollisuutta yhteisöllisyyteen, mitä silloin voi odottaa?

    Eipä oikeastaan muuta, kuin, että talossa on yhteiseen toimintaan sopivat tilat. Niiden käyttö on sitten täysin kiinni siitä, kuinka paljon taloon muuttavat yksittäiset asukkaat haluavat ja jaksavat viettää aikaa ja touhuta yhdessä.

  • 7. Ovatko senioritalojen asunnot kalliimpia kuin vastaavat tavallisten asuinkerrostalojen asunnot?

    Kyllä ainakin jonkin verran. Lisäksi jotkut tarjolla olevat palvelut saattavat nostaa vastiketta, esimerkiksi NCC:n Espooseen valmistuvassa talon asunnoissa asunnon vakiovarusteena on turvapuhelin, jolla saa yhteyden viereiseen palvelukeskukseen.    

  • 8. Kannattaako senioriasunnosta maksaa enemmän kuin tavallisesta asunnosta?

    Vain siinä tapauksessa, että lisähintaa vastaan luvatut asunnon ja talon lisäominaisuudet ovat sellaisia, joista ostaja haluaa maksaa.

  • 9. Entä jos haluan myydä senioritalossa olevan osakkeeni. Onko jälleenmyynti erilaista kuin tavallisen kerrostalon osakkeen?

    Tuskin. Asunto menee kaupaksi, jos talon sijainti on hyvä, rakentaminen on laadukasta ja tilojen voi muunnella eri käyttötarkoituksiin. Nämä kriteerit koskevat kaikkia asuntoja.

  • 10. Vaikeuttavatko ostajiin liittyvät erityisrajoitukset asunnon jälleenmyyntiä?

    Sellaisiakin asunnonostajia on, joiden mielestä on mukavaa, että talon muut asukkaat ovat lähinnä oman ikäisiä tai samanlaisessa elämäntilanteessa.

    Tänne seniorit nyt muuttavat – katso Suomen top 10

  • 11. Jo jonkin aikaa myynnissä olleissa senioreille suunnatuissa kerrostaloissa näyttää edelleen olevan myymättömiä asuntoja. Lisäksi rakennusyhtiöillä on niistä erilaisia tarjouksia, kuten vapautus yhtiövastikkeesta tietyksi ajaksi. Miksi asunnot eivät mene kaupaksi?

    Suurin syy lienee se, että asuntokauppa on yleisestikin vaisua. Joissakin tapauksissa senioritalon lähiympäristöön tulevat palvelut tai esimerkiksi uudet liikenneyhteydet eivät ole vielä valmiit. Tällaiset seikat saattavat jarruttaa ostopäätöksiä.

  • 12. Onko senioriasunto sumutusta?

    Ei sentään. Asuntorakentamista ja -kauppaa säätelevät lait toimivat. Ostajana on silti aina hyvä olla tarkkana, selvittää omat toiveensa ja vertailla, miten tarjolla olevat vaihtoehdot  täsmäävät omien tarpeiden kanssa.

    Lähteet: Rahoituspäällikkö Pekka Nuutinen Suomen Hypoteekkiyhdistys, hankekehitysjohtaja Susanna Sucksdorff, Skanska, toimittaja Heimo Hatakan artikkeli Rivitalo aikuiseen makuun, ET-lehti 11/2015 ja rakennusyhtiöiden verkkosivut.

Kotitarveviljelijä ja kalastaja säästävät ruokalaskussa, mutta onnistuu se ostoruuan varassa olijaltakin. Avainsana on ajoitus.

1. Tunne satokaudet ja osta oikeaan aikaan

Saatavuus vaikuttaa merkittävästi vihannesten ja marjojen hintaan kesällä. Selvitä, mihin ajankohtaan pääsatokaudet kotimaassa osuvat. Koska vuodet eivät ole veljeksiä, seuraa uutisia ja tutkaile erityisesti torikauppiaiden tarjontaa. Kannattaa piipahtaa torilla lähellä sulkemisaikaa, koska silloin voi tehdä todella edullisia ostoksia.

Tuontilajikkeista kesäsesonkiin kuuluvat muun muassa aprikoosi, kirsikka, luumu, maissi, melonit, munakoiso, nektariini ja persikka.

2. Tiedosta tarpeesi, älä haali

Vaikka halvalla saisit, älä hamstraa marjoja metsästä tai tomaatteja torilta enempää kuin käytät heti tai talven mittaan. Kalleimmaksi tulee heittää ruokaa pois.

Taloutesi talvivarastojen tarve on ehkä vuosien mittaan vähentynyt: sunnuntaivierailulla käyvät lapset eivät edes perheineen jaksa syödä yhtä paljon kuin kasvuikäisinä kotona asuessaan. Jos pakastin pursuilee ja kellarin hyllyt notkuvat vielä juhannuksen alla edellisvuoden satoa, on aika päivittää säilömisen määrää.

Lue myös: Herkuttele pakastin tyhjäksi – näitä uskaltaa vielä käyttää 

3. Jos kasvatat itse, laske tuotoksi myös hyvä mieli

Ahkera kotitarveviljelijä voi omalla työllään pitkän päälle säästää ruokakaupan laskussa. Aloitusinvestointeja silti kertyy esimerkiksi työkaluista, kasteluvälineistä, suojarakenteista, taimista, siemenistä ja lannoitteista.

Jos omaa viljelymaata ei ole, palstan voi vuokrata kunnalta tai puutarha- tai asukasyhdistykseltä. Pienimuotoista kasvatusta pystyy harrastamaan vaikka parvekkeella. Jos rahansäästö on ykkösasia, kannattaa keskittyä yrtteihin ja salaatteihin.

Itse kasvatettuun ruokaan liittyy kuitenkin myös muita etuja, jotka voi laskea tuotoksi: parvekkeella ja kasvimaalla puuhaillessa saa hyötyliikuntaa ja mielihyvää. Moni arvostaa kotona kasvaneen ruuan puhtautta ja tuoreutta.

4. Luonnostakin saat vihanneksia

Nokkonen, voikukka ja vuohenputki ovat runsassatoisia luonnonvihanneksia, joiden keruu puhtailta kasvupaikoilta on silkkaa säästöä talousmenoissa.

Syötäväksi sopivia yleisiä villivihanneksia on useita kymmeniä, joten syötävää riittää. Lajitunnistuksen kanssa pitää olla tarkkana.

Parhaimmillaan villivihannekset ovat nuorina ja nuppuisina, joten pääkeruukausi on alkukesästä. Vielä sen jälkeenkin ehtii mainiosti kerätä esimerkiksi mustikan, villivadelman ja horsman lehtiä sekä mesiangervon ja apilan kukkia teehen.

Jokamiehenoikeuden ulkopuolelle jäävät muun muassa kuusenkerkät, puiden silmut, lehdet ja versot.

5. Sata kiloa marjoja tarjolla jokaiselle

Suomen luonnossa kasvaa 37 syötäväksi kelpaavaa marjaa. Huononakin satovuonna marjoja kypsyy sata kiloa jokaista suomalaista kohti. Eniten kerätään puolukkaa ja mustikkaa, mutta niidenkin sadosta 90 prosenttia jää metsään.

Kerää ja syö marjoja reilusti jo tuoreina, älä tyydy vain säilömään niitä talven varalle.

Lue myös: Marjat säilöön! Älä tee näitä virheitä pakastaessasi

6. Lavenna sienien tuntemustasi

Peräti 60 prosenttia suomalaisista ei sienestä. Lisäksi suurin osa sienten kerääjistä keskittyy vain 5-10 sienilajiin.

Elintarvikeviranomaisen suositeltavien ruokasienten listalla on 23 helposti tunnistettavaa lajia. Kun opettelet tunnistamaan niistä muutaman uuden ja teet hieman nykyistä useamman sienireissun, saat helposti lisää ilmaista ruokaa pöytään ja pakastimeen.

Lue myös: Tunnetko syötävät sienet? Testaa tietosi

7. Suunnittele ja säilö

Mieti, miten hyödynnät satokauden parhaiten. Arvioi realistisesti käyttösi ja säilytystilasi. Laadusta tinkiminen voi kostautua, jos halvasta marjalaatikosta puolet onkin homeisia.

Käytä hyväksi kaupan pakasteiden edulliset hinnat ja säästä oma pakastustila taloutesi kannalta arvokkaimmille tuotteille. Säilö sienet ja yrtit kuivaamalla. Hyvinä omenavuosina etsi tarhureita netistä tai kysy reilusti lähiseudun kotipuutarhureilta, voiko omenoita ostaa edullisesti vaikka korjuuapua vastaan.

+ Hyödynnä sesongit!

Kesäkuu

Kaupoista ja toreilta kannattaa hakea kotimaisia retiisejä, varhaiskaalia, nippusipulia, kurkkua, paprikaa ja varhaisperunaa. Metsästä löytyy kantarelleja sekä koivu- ja keltahaperoita.

Heinäkuu

Sesonkiruokaa ovat kukka- ja parsakaali, salaatit, herneet, avomaankurkku, pinaatti, porkkana, kesäperuna ja mansikka.

Herkku- ja punikkitatit, kangashaperot ja leppärouskut nousevat. Mustikka kypsyy.

Elokuu

Tarjolle tulee suomalaista kesäkurpitsaa, papuja, fenkolia ja varsiselleriä sekä viinimarjoja ja omenoita.

Sienikoriin ilmestyvät haapa- ja kangasrouskut. Metsävadelmat ja hillat kypsyvät.

Syyskuu 

Syksy tuo mukanaan kotimaisen sipulin ja purjon, mukulasellerin, kurpitsan, raitajuuren ja lehtikaalin. Metsästä saa karvarouskuja, viinihaperoita, mustavahakkaita, lampaankääpiä ja puolukoita.

Lähteet: Anja Hopsu-Neuvonen, Marttalitto, Jaana Vetikko ja Mika Oraluoma, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Mika Jääskeläinen, Kalatukku Eriksson.

Painaako mieltäsi iäkkään läheisen yksinäisyys? Osta hänelle virkistävää seuraa! "Hyvän omantunnon ostamisessakaan ei ole mitään pahaa", sanoo senioreille palveluja tarjoava Mirka Saarinen. 

– Sopiiko, että etsin papalle maksullisen naisen?

Näin räväkästi Mirka Saarinen kertoi lähipiirille ideastaan – ja murheestaan. Mirkan sydäntä puristi huoli isoisän yksinäisistä ja ilottomista päivistä  palvelutalossa. Omaiset ehtivät vanhuksen luokse Pirkanmaalle vain viikonloppuisin, eivät aina silloinkaan.

Mirka lähti etsimään papalle säännöllistä seuranpitäjää. Mukavaa ja luotettavaa naista, joka kerran pari viikossa ulkoilisi ja seurustelisi puheliaan miehen kanssa. Veisi kuoroharjoituksiin, lukisi ääneen, kuuntelisi tarinoita. Saisi vanhuksen tuntemaan itsensä merkitykselliseksi.

Mirkan laatukriteerit täyttävää ihmistä ei Mäntän seudulta ehtinyt löytyä. Isoisä kuoli pari vuotta sitten.

Seuraa vanhuksille ja helpotusta omaisille

Papan kohtalo oli lähtölaukaus uudelle uralle. Markkinarako ja liikeidea olivat kirkastuneet kuin itsestään. Mirka perusti Seuranan, joka tarjoaa palveluja senioreille.

Samalla Mirka Saarinen tuli tehneeksi suuren henkilökohtaisen elämänmuutoksen, joka oli muhinut mielessä jo vuosia. Ennen Seuranan perustamista hän oli työskennellyt liki parikymmentä vuotta johtotehtävissä Management Eventissä, joka järjestää tapahtumia yritysjohdolle.

Kulunut vuosi on todistanut, että moni omainen on valmis maksamaan vanhuksen laadukkaasta viriketoiminnasta ja asiointiavusta. Tarjolla on myös rupattelua puhelimessa.

Mirka Saarinen perusti palvelun, joka tarjoaa seuraa vanhuksille.
Mirka Saarinen perusti palvelun, joka tarjoaa seuraa vanhuksille.

Moni seniori on tilannut seuraa myös itselleen. Kahvilaan, teatteriin tai lenkille on mukavampi lähteä kannustavassa seurassa.

Palvelua voi tilata myös kertaluonteisesti esimerkiksi omaisten lomareissun ajaksi.

– Hyvän omantunnon ostamisessakaan ei ole mitään pahaa, huomauttaa Mirka.

Asiakkaat asuvat joko kotona tai palvelutalossa.  

Seuranan toiminta on Valviran ja kunkin kunnan virallisesti hyväksymää sosiaalipalvelua.

Palvelun tilaaja on oikeutettu kotitalousvähennykseen – 50 %.

Mitä seura maksaa?

Hinta määräytyy palvelupaketin  mukaan tai omien tarpeiden mukaan räätälöimällä.

  • 2 tuntia joka toinen viikko: 229 e/ kk (kotitalousvähennys 114 e)
  • 3 tuntia joka toinen viikko:  269 e/kk  (kotitalousvähennys 134 e)
  • 2 tuntia viikossa: 320 e/kk (kotitalousvähennys 160 e)
  • 2+2 tuntia viikossa & 2 puhelua (30 min): 769 e/kk (kotitalousvähennys 384 e)

Jokaisen käynnin jälkeen omaisille raportoidaan päivän kulusta ja seniorin tunnelmista.

Lisää tietoa Seurana-palvelusta löydät täältä.

Vertaile

  1. Markkinoilla on myös muita uusia, senioreille tukipalveluja tarjoavia yrityksiä, kuten Ida Kujanpään johtama Ilostu Oy, jonka toimialaan seurustelun ohella kuuluvat siivoukset ja puutarhatyöt.  
  2. Hämeenlinna seudulla apua askareisiin, ulkoiluun ja muuhun asiointiin tarjoaa Pirkko Ratisen luotsaama toiminimi Kummityttö.
  3. Pääkaupunkiseudulla toimiva Suomen Seniorihoiva tarjoaa seurapidon lisäksi myös sairaanhoidollisia  palveluja.