Satavuotiaita on Suomessa nyt enemmän kuin koskaan – mikä on pitkän iän salaisuus?

Peili paljastaa, että harmaa juurikasvu pukkaa esiin entistä voimallisemmin. Hiukset alkoivat harmaantua aivan liian aikaisin, jo nelikymppisenä, ja vauhti on vain kiihtynyt, ja ihossakin on juonteita. Olo on silti kuin kolmikymppisellä.

Ihmisellä on kaksi ikää: kalenteri-ikä ja biologinen ikä. Kalenteri-ikä eli kronologinen ikä mittaa, kuinka monta vuotta syntymästä on. Biologinen ikä viittaa siihen, missä tahdissa solut vanhenevat.

Ihmisen kalenteri-ikä voi olla 65 vuotta, mutta biologinen ikä 50 vuotta.

– Kronologinen ja biologinen ikä voivat olla ihmisellä eri vaiheissa. Ihmisen kalenteri-ikä voi olla 65 vuotta, mutta biologinen ikä 50 vuotta, tai toisinpäin, sanoo geriatrian professori Timo Strandberg.

Vanheneminen ja vanhenemisnopeus riippuvat perinnöllisistä ja ulkoisista tekijöistä. Perimän vaikutus elinikään on noin neljännes. Osa ”vanhenemisgeeneistä” altistaa sairauksille, vanhentaa ja vie hautaan aikaisin. Toisaalta ihmisellä voi olla myös geneettisiä suojatekijöitä. Esimerkiksi stressin sietoon ja rasva-ainevaihduntaan liittyvät geenit voivat vaikuttaa merkittävästi vanhenemiseen.

Suojaavien tekijöiden merkitys näkyy niillä hyvin iäkkäillä ihmisillä, joiden elintavat eivät ole kovin terveelliset. Satavuotiaaksi eläneiden joukossa on voin syöjiä ja tupakoijia. Esimerkiksi valtimotaudeille on geneettisiä suojatekijöitä, joiden turvin jotkut selviävät suhteellisen pitkään sairastumatta.

Epäterveelliset elintavat, ulkoiset stressitekijät ja sairaudet kiihdyttävät vanhenemista.

Jos omat vanhemmat tai isovanhemmat ovat eläneet 90–100-vuotiaiksi, itselläkin voi olla hyvät mahdollisuudet yltää korkeaan ikään. Mutta geenit eivät yksin riitä.

Epäterveelliset elintavat, ulkoiset stressitekijät ja sairaudet kiihdyttävät vanhenemista. Jos ihmisellä on esimerkiksi lihavuudelle altistavaa geeniperimää ja hän nukkuu liian vähän, univaje tuo geenien lastia esiin ja altistaa lihomiselle. Ylipaino puolestaan lisää useiden sairauksien riskiä.

– Terveellisellä ruokavaliolla, säännöllisellä liikunnalla ja aktiivisuudella voi peitota geneettistä alttiutta sydänsairauksiin tai Alzheimerin tautiin, mutta huonoilla voi pilata pitkän iän ennusteensa, Strandberg toteaa.

Alzheimerin taudin tunnetuin geneettinen riskitekijä, joka lisää riskiä sairastua, on ApoE 4. Jos ihmisellä ei ole muita merkittäviä riskitekijöitä, kuten verenpainetautia, diabetesta, korkeaa kolesterolia tai ylipainoa, hän ei tupakoi ja harrastaa liikuntaa, taudin riski ei ole merkittävästi lisääntynyt.

Satavuotiaita onkin Suomessa nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Jos verenpaine ja kolesteroli ovat hyvistä elintavoista huolimatta koholla, ne kannattaa hoitaa. Vaikka lääkehoito ei paranna tautia, se estää haitallisten geenien vaikutusta ja voi antaa kymmeniä vuosia lisää elinaikaa.

– Vähemmistö satavuotiaaksi eläneistä on ollut ikänsä terveitä. Osa sairastuu kroonisiin sairauksiin hyvin iäkkäänä. Osalla on ollut vakava tauti, mutta erilaisten operaatioiden ja lääkehoitojen ansiosta he ovat voineet elää pitkälle. Lääketiede kehittyy koko ajan ja auttaa pidentämään elinikää, Strandberg sanoo.

Eliniän ennusteesta on eriäviä mielipiteitä.

Satavuotiaita onkin Suomessa nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Mutta ihmisen maksimaalinen kattoikä, noin 120 vuotta, ei ainakaan vielä ole millään konstilla pidennettävissä.

– Eliniän ennusteesta on eriäviä mielipiteitä. Väestötieteilijät uskovat, että jopa puolet nykyisin syntyvistä elää satavuotiaiksi. Biogerontologien mielestä ihmisen takuuikä on 65 vuotta, ja hyvää elämää voidaan jatkaa 85–90 ikävuoden tienoille.

Lue myös:

Ajatus soluissa olevasta kellosta tai elämänlangasta, joka määrää eliniän jo syntymästä saakka, on saanut tukea telomeereja koskevasta tutkimuksesta.

– Telomeerit ovat kromosomien päissä olevia rakenteita, jotka suojaavat solun sisältämää tietoa. Ne lyhenevät vähitellen, kun solut jakautuvat ja ihminen vanhenee. Telomeerien lyheneminen lisää sairastumisriskiä, ja kun telomeerit on kulutettu loppuun, solun uusiutumiskyky ehtyy, Strandberg kertoo.

Telomeerit voivat olla alun perin eri ihmisillä erimittaiset.

 Keskeistä on terveiden elinvuosien lisääminen.

Esimerkiksi ylipainoisten ja kohonnutta kolesterolia potevien telomeerien on todettu olevan vanhemmalla iällä normaalia lyhyempiä.

Tutkijat ja lääketeollisuus koettavat kuumeisesti etsiä keinoa eliniän pidentämiseen. Joissakin kokeissa madot ja jyrsijät on saatu elämään tyypillistä laji-ikäänsä pidemmälle.

– Mutta ihminen on paljon monimutkaisempi, ja vanheneminen on useiden geenien toiminnan summa, Strandberg sanoo.

Eliniän pidentämisen sijasta ihmisen kannattaakin professorin mielestä tavoitella terveyttä.

– Keskeistä on terveiden elinvuosien lisääminen. Toimintakykyinen vanhuus on varmasti useimpien toiveissa, ja siihen voi vaikuttaa elintavoilla ja riskitekijöiden hoitamisella.