Aivohalvaus, polvikipua, putoaminen saunanlauteilta. Laukaan ensihoito hoitaa 24 tunnin aikana monenlaista vaivaa. Katso, miten kävi ET Terveydestä tutuille Kaisalle ja Matille.

Televisiosarjoissa ambulanssit ajavat aina pillit soiden onnettomuuspaikalta toiselle. Todellisuudessa ambulanssityö on paljolti valmiudessa olemista.

Näin myös Keski-Suomessa Laukaassa, jossa ensihoitajat Susanna Jauhiainen, 31, ja Joni Lehtonen, 28, tekevät 24 tunnin työvuorossa paljon muutakin, esimerkiksi tarkistavat lääkereput ja pesevät ambulanssin.

– Yleisin keikka on vanhuksen luo, jonka yleiskunto on äkillisesti heikentynyt, Joni toteaa.

Kun polvi sanoi poks

Laukaalainen Kaisa Luukkanen joutui nyt tilaamaan ensimmäistä kertaa elämässään ambulanssin. Hän on ollut kaksi vuotta sitten leikkauksessa, jossa polveen laitettiin tekonivel. Kaikki on mennyt hyvin sen jälkeen, mutta nyt yhtäkkiä polvi turposi kivikovaksi ja kireäksi.

– Sitä särki aivan valtavasti, en voinut edes istua, kävelemisestä puhumattakaan. Mitään tämmöistä ei ollut koskaan tapahtunut, ja tilasin ensimmäistä kertaa elämässäni ambulanssin. Minut vietiin Laukaan terveysasemalla päivystykseen. Siellä sain vain kipulääkettä suoneen ja lähetteen keskussairaalaan.

Sairaalassa polvi kuvattiin ja siitä punkteerattiin nestettä pois. Kaisa kotiutettiin päivystyksestä aamuyöstä kotiin Kelan taksilla.

Kaisa sai sairaalasta lähetteen ortopedipoliklinikalle, ja polvi päätettiin operoida ja puhdistaa. Veri saatiinkin pois.

– Kun leikkausaika oli maanataiaamuna, tuli minulle edellisenä iltana niin voimakas polvikipu, että piti tilata ambulanssi. Sain kipupiikin, mutta en nukkunut koko yönä.

Polvi leikattiin, sillä siinä oli sisäinen verenvuoto. Vielä tämänkin jälkeen Kaisa joutui menemään kipujen takia päivystykseen sairaalaan, joten ambulanssikyyti tuli tutuksi.

– Kaikki ensihoitajat olivat ystävällisiä ja tehokkaita. Päivystyksessä en voi sanoa samaa kaikista. Leikkauksesta on nyt viikko aikaa ja kävelen keppien kanssa. Saa nähdä mitä tässä tapahtuu. Kysyin sairaalan poliklinikalla, että mihin minun pitää mennä, jos kipu taas uusii. Neuvottiin, että terveyskeskukseen!  

Kaisa kävi yksityisortopedillä kysymässä lisäneuvoja. Tämä sama ortopedi työskentelee keskussairaalassa. Hän neuvoi Kaisaa pyytämään jo ambulanssimiehiä soittamaan suoraan hänelle, jos polvi taas vihoittelee.

"Korkki kiinni"

Iltakymmeneltä "lanssi" lähti pelastamaan saunanlauteilta pudonnutta miestä. Hätäkeskuksen mukaan 64-vuotias Matti Lönn oli kaatunut mahalleen saunan lattialle eikä emäntä saanut kiuasta pois päältä.

Matin jalat eivät pitäneet yhtään ja osuessaan kiukaaseen jalkaan tuli pieni palovamma.

Ensihoitajat tekivät kaikki perusrutiinit sydänfilmistä verensokeriin. Arvot olivat normaaleja, joten isäntää ei lähdetty kuskaamaan mihinkään. Ensihoitaja kehotti laittamaan saunan oven ja pullonkorkin kiinni, ja Matti vetäytyikin Mirri-kissan viereen nukkumaan.

Puhelimessa parin viikon kuluttua Matti kertoo, että hän kävi näyttämässä maanantaina palovammaa terveydenhoitajalle. Myös lääkärissä käytiin puimassa tätä saunahommaa.

– Kun minulla on selässä kremppaa ja joskus jaloista menee yhtäkkiä tunto pois. Niin kävi silloin saunassakin. Selkä täytyy kuvata, lantiossa on kai jotain ongelmaa.  

Matti on ollut 2,5 vuotta eläkkeellä raskaasta rakennusmiehen työstä.

– Olen ikäni pyörinyt pölyisillä ja homeisillakin rakennuksilla ja saattaa olla, että usein toistuva nenäverenvuotokin johtuu siiä. Erikoislääkäri katsoi, että limakalvot ovat niin ohuet nenässä, että voi olla työstä johtuvaa. Allergia ja astmakin syntyi rakennuksilla.  

Matti on huomannut Mirrin hyväksi verenpainelääkkeeksi.

– Se hyppää aina syliin, kun verenpainetta mitataan. Jostain syystä kissa sylissä laskee verenpainetta, Matti nauraa.

ET-lehti seurasi kahdeksan tuntia ambulanssin ensihoitajien työtä.
Lue koko reportaasi uudesta ET terveys 1/2015-lehdestä, joka ilmestyy 31.12.2014

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju