Kaksi pavun muotoista mötikkää, munuaiset, ovat elimistössämme paljon vartijoina ja tekevät kehomme likaisen työn. Kun ikäännymme, munuaisten vajaatoiminnan riski kasvaa. Näin on erityisesti ylipainoisilla.

1. Mitkä ovat munuaisen tehtävät?

Munuaiset toimivat vähän samaan tapaan kuin pesukone. Ne putsaavat elimistöstämme ylimääräistä nestettä, suoloja ja muita tarpeettomia aineita, kuten lääkkeiden aineenvaihduntatuotteita.

Munuaisia on kaksi. Ne sijaitsevat alimpien kylkiluiden takana selän keskiosassa. Pavun muotoiset, noin 12 sentin pituiset elimet painavat kumpikin 160 grammaa.

Munuaiset koostuvat kuori- ja ydinkerroksesta sekä munuais­altaasta. Niissä on myös lukuisia, putkimaisia nefroneja, jotka poistavat verestä jätteitä ja siirtävät niitä virtsaan.  

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Munuaiset tekevät virtsan. Virtsaa muodostuu yhdestä kahteen litraa vuorokaudessa. Toisaalta munuaiset huolehtivat siitä, ettei elimistölle tärkeitä aineita poistu virtsan mukana elimistöstä. Siksi munuaiset ovat tärkein kehomme happo-emästasapainoa säätelevä elin. Munuaiset osallistuvat myös D-vitamiinin aineenvaihduntaan, veren punasolujen tuotantoon ja tiettyjen hormonien eritykseen.
Yhdelläkin toimivalla munuaisella pärjää. Sekin vielä riittää, että munuaisten toimintakyvystä on jäljellä 20 prosenttia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

2. Mikä on yleisin munuaissairaus?

Kun munuaiset sairastuvat, puhutaan niiden vajaatoiminnasta. Munuaisten toiminta voi heiketä monesta eri syystä. Vajaatoiminnan tärkein aiheuttaja on diabetes. Myös hoitamaton verenpainetauti, verisuonten kalkkeutuminen, perinnölliset munuaissairaudet tai verisuonten ja munuaisten tulehdustaudit voivat johtaa vajaatoimintaan. Huomattava ylipaino ja ikääntyminen lisäävät munuaissairauksien riskiä.

Diabeettinen nefropatia on yleinen diabeteksen seurannaistauti. Tällöin munuaiskerästen suodatuskyky heikkenee ja virtsaan alkaa karata yhä enemmän valkuaista. Jopa puolella diabeetikoista alkava munuaisvaurio etenee hiljalleen munuaishoitoja vaativaksi sairaudeksi. Kakkostyypin diabeteksessa joka viidennellä todetaan jo sairauden löytöhetkellä valkuaisen liiallista erittymistä virtsaan. Hyvä diabeteksen hoito suojaa munuaisia varsinaiselta sairastumiselta ja hidastaa tai jopa pysäyttää vajaatoiminnan pahenemisen.  

Lue myös: Älä tee tätä munuaisellesi – 5 pahinta kuormittajaa

3. Miten munuaisten vajaatoiminta ­todetaan?

Laboratoriokokeilla. Ensimmäinen merk­ki sairaudesta on yleensä kreatiniiniarvon ­(P-Krea) nousu, joka osoittaa munuaiskerästen suodatuskyvyn (GFR) heikentyneen. Tutkimukset jatkuvat virtsakokeilla, joista tutkitaan, minkä verran valkuaisaineita virtsaan erittyy. Mitä enemmän eritystä on, sitä vaikeampiasteinen on vajaatoiminta.

4. Millaisia oireita munuaissairaudet ­aiheuttavat?

Munuaisten vajaatoiminta voi edetä oireitta varsin pitkään. Ensimmäiset oireet ilmaantuvat usein vasta silloin, kun munuaisten toimintakyvystä on jäljellä vain viidennes.

Oirekirjo merkittävässä vajaatoiminnassa on laaja, eikä yksittäinen oire kerro vielä munuaisten vajaatoiminnasta. Oireisiin kuuluu väsymystä tai heikkouden tunnetta, ihon haurastumista, kutinaa ja kuivumista, turvottelua esimerkiksi nilkoissa, hengenahdistusta, ruokahaluttomuutta ja pahoinvointia, kramppeja ja levottomat jalat -oireilua, päänsärkyä, mustelmaherkkyyttä ja mielialaoireilua sekä ­unettomuutta.

5. Miten munuaisten vajaatoimintaa ­hoidetaan?

Hoidolla koetetaan hidastaa munuaisten vaurioitumista. Kohonnut verenpaine vahingoittaa munuaisia, ja siksi verenpaine pitää saada tavoitelukemiin 130/80 mmHg ja joskus alemmaksikin. Myös valtimotauti vaurioittaa munuaisia, joten sitä on hoidettava tarvittaessa statiineilla.

Toinen hoidon kulmakivi on elimistön neste- ja suolatasapainon pitäminen vakaana. Potilaan pilleripalettiin kuuluvat kalsium ja D-vitamiini sekä anemiaa estävät rautavalmisteet.

Vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa ruokavaliolla on tärkeä tehtävä. Munuaisten kuntoa kohentaa muun muassa fosfaatin saannin rajoittaminen, eli käytännössä maitotuotteiden ja täysjyväviljan välttäminen. Proteii­neja eli valkuaisaineitakaan ei saa nauttia ylenmääräisesti, ei myöskään suolaa. Ruoka­valio koostetaan vaikeassa vajaatoiminnassa aina yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa.

6. Kuka joutuu dialyysihoitoon ja miksi?

Kroonisella munuaistaudilla on taipumus hiljalleen edetä. Jos lääkkeillä ja ruokavaliolla ei pystytä pitämään sairautta hallinnassa, aloitetaan dialyysi.

Hemodialyysihoidossa verestä poistetaan valkuaisaineiden hajoamistuotteita, kuten virtsa-ainetta, suoloja, happamuutta aiheuttavia vetyioneja sekä vettä. Potilas joutuu käymään yleensä useita kertoja viikossa hoitopaikassa, jossa hänet kytketään 4–5 tunniksi dialyysilaitteeseen. Joskus dialyysilaitteen saa kotiin.

Toinen dialyysitapa on peri­toneaalidialyysi. Siinä tiputetaan pari litraa dialyysinestettä potilaan vatsaonteloon, johon kertyy verestä erilaisia aineita – kuten virtsaankin normaalisti erittyisi. Kun vatsaontelon neste lasketaan letkua pitkin pois, haitalliset aineet poistuvat kehosta. Tällaisia nesteenvaihtoja tehdään neljä kertaa vuorokaudessa. Hoito tapahtuu kotosalla.

Asiantuntija vastaa: Munuaisarvot pielessä – kuinka vakavaa tämä on?

7. Milloin munuaissiirto on tarpeen?

Dialyysin avulla potilaat voivat pitkään kohtalaisen hyvin, osa pystyy jopa jatkamaan työelämässä. Kroonisessa munuaistaudissa munuaisensiirto on kuitenkin paras hoitomuoto. Se tosin se sopii vain niille dialyysipotilaille, joilla muut sairaudet eivät estä siirtoa.

Suomessa tehdään 150–200 munuaisensiirtoa vuosittain. Siirrännäistä odottavien jonot ovat pitkät. Siirtomunuaisen saaneen on käytettävä hyljinnänestolääkitystä lopun ikäänsä.

8. Voinko ehkäistä ennalta munuaisvikoja?

Kyllä. Suojelet munuaisiasi pitämällä huolta verenpaineestasi, verensokeri­tasoistasi ja kolesteroliarvoistasi. Lopeta tupakointi ja pidä paino kurissa. Älä käytä ylettömiä määriä tulehduskipulääkkeitä, ne kuormittavat munuaisia. Jos lähisuvussasi on munuaistauteja, käy säännöllisesti terveystarkastuksessa. Tee diabeteksen riskitesti vaikkapa Diabetesliiton sivuilla.

Taustaa! Hirvittävä visio: Miljoona diabetespotilasta Suomessa

Asiantuntijana ET:n omalääkäri Risto Laitila. Lähteenä myös Munuais- ja Maksaliiton toiminnanjohtaja ­Sari Högström. Lisäksi musili.fi, terveys­kirjasto.fi ja diabetes.fi.

Tärkeää tietää

Munuaiset ja kihti

  • Kihti on kivulias tauti, joka liittyy munuaisen toiminnan häiriöihin.
  • Kihti johtuu uraatin eli virtsahapon kiteytymisestä ­niveliin ja joskus myös muihin kehon kudoksiin. ­Uraatti­kiteet ovat koostumukseltaan neulamaisia, ja ne aiheuttavat nivelissä tulehduksen.
  • Kihti syntyy tilanteessa, jossa elimistön virtsahapon määrä suurenee liikaa. Syynä on yleensä elin­tavat, ruokavalio tai aineenvaihduntahäiriöit. Joskus taustalla on munuaisten ­vajaatoiminta.
  • Alkoholi, etenkin olut, lisää kihdin riskiä. 2–4 tuoppia päivittäin kaksinkertaistaa kihtikohtausten vaaran, samoin ylipaino, vyötärölihavuus ja metabolinen oireyhtymä.
  • Nesteenpoistolääkkeet eli diureetit lisäävät nekin kihdin vaaraa etenkin iäkkäillä.
  • Kihtikohtaukset ovat ajoittaisia kipeitä niveltulehduksia. Useimmiten kipeytyy isovarpaan tyvinivel. Kivut alkavat yleensä yöllä.
  • Tutkimusten mukaan jo pelkkä ­painonpudotus pienentää veren uraattipitoisuutta varsin tehokkaasti.
  • Kipeää kihtiniveltä voi helpottaa jääpussilla ja levolla. Tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni, tehoavat kipuun jonkin verran.
  • Tehokkaimmat lääkkeet kivunlievitykseen ovat reseptillä saatavat kipulääkkeet tai kihti­lääkkeet. Kipeään ja turvonneeseen niveleen lääkäri voi ruiskuttaa kortisonia.

Diabetes kuriin

  • Munuaisen toiminnanhäi­riöitä voi ehkäistä myös elämäntavoilla ja muiden kroonisten sairauksien hyvällä hoitotasapainolla. Hoida tehokkaasti verenpaine,
  • Diabetes ja veren rasvahäi­riöt. Lopeta tupakointi ja hillitse ylipainoa. Vältä munuaisille haitaillisia lääkityksiä.
  • On myös tärkeä tietää, onko suvussa munuaissairauksia, koska sairauksien kehittymisen riski on silloin suurempi.
  • Diabetesta sairastavia on Suomessa puoli miljoonaa, ja heistä jopa 30 prosentille saattaa kehittyä muutoksia munuaisiin.
  • Tyypin 2 diabetes, joka on erityisesti ikääntyvien sairaus, johtaa entistä useammin dialyysihoitoa vaativaan munuaisten vajaatoimintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla