Sepsis eli verenmyrkytys on huonosti tunnettu vakava sairaustila, joka voi iskeä infektion yhteydessä. Sitä hoidetaan suonensisäisellä antibiootilla.

Millainen sairaus sepsis on?

Sepsiksestä käytetään myös nimeä verenmyrkytys.

Termi johtaa hieman harhaan, sillä verenmyrkytys ei täysin kuvaa sairauden kehossa aiheuttamia reaktioita. 

Sepsiksellä tarkoitetaan vaikeaa yleisinfektiota, johon liittyy henkeä uhkaavia elinten toiminnan häiriöitä: erityisesti verenkierron, hengityksen tai tajunnan häiriöitä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Sepsis tarkoittaa vaikeaa yleisinfektiota.

Usein sepsikseen liittyvät verenkiertoon päässeet bakteerit, mutta sairaus voi aiheuttaa elinten vaurioita, olipa veressä havaittavia bakteereita tai ei.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mikä sen aiheuttaa?

Tavallisimmin bakteeri-infektio. Sepsis voi tulla esimerkiksi influenssan jälkitautina tai vaikkapa keuhkokuumeen, ihoinfektion tai maha-suolikanavan puhkeamisen yhteydessä.

Se voi saada alkunsa myös esimerkiksi likaisesta haavaumasta tai elimistön vierasesineestä. Erityisesti iäkkäillä ja miehillä sepsis voi olla virtsatietulehduksen aiheuttama.

Hyvä fyysinen kunto pitää yllä elimistön puolustuskykyä.

Aiheuttajabakteerit voivat olla elimistön omia bakteereita kuten stafylokokki-, streptokokki- tai kolibakteeri, jotka jostain syystä muuttuvat ärhäkämmiksi tai lähtevät leviämään väärään paikkaan.

Levitessään bakteeri ja erityisesti sen nostama tulehdus alkavat häiritä eri elinten, kuten aivojen, verenkiertoelimistön, maksan ja munuaisten toimintaa niin, että elimet lakkaavat toimimasta.

Nämä bakteerit eivät yleensä tartu ihmisestä toiseen, mutta esimerkiksi aivokalvotulehdusta nuorilla aiheuttava meningokokkibakteeri ja A-streptokokki voivat joskus aiheuttaa pieniä epidemioita.

Mikä altistaa sepsikselle?

Tavallisesti elimistöllä on vahvat puolustusmekanismit, jotka rajaavat bakteeritulehduksen, eikä tulehdus lähde leviämään elimistöön. Sepsikseen sairastuvilla näin ei jostain syystä käy, vaan tulehdus leviää.

Esimerkiksi influenssan jälkeen puolustuskyky heikkenee ja jälkitautina tulee helposti keuhkokuume.

Oireena voi olla nopeasti nouseva horkkamainen kuume.

Aikuisilla tietyt perussairaudet, esimerkiksi diabetes ja maksasairaudet, tai vakavien sairauksien lääkitykset, kuten elinsiirtopotilailla hylkimisenestolääkkeet ja syöpähoidossa käytetyt sytostaatit, heikentävät elimistön puolustusmekanismeja.

Myös alkoholin runsas käyttö lisää sepsiksen riskiä jonkin verran. Joskus sepsiksen voi saada sairaalahoidon aikana, esimerkiksi verisuonikatetrin kautta.

Millaisia oireita siinä on?

Aluksi voi tulla tavallisia infektio-oireita eli esimerkiksi kuumeilua, kurkkukipua tai kipua rikkonaisella iholla.

Erona tavalliseen flunssaan on, että yleensä sepsis aiheuttaa nopeasti nousevan horkkamaisen kuumeen ja poikkeuksellisen voimakkaan sairauden tunteen.

Sairauteen voi liittyä myös sekavuutta tai uneliaisuutta ja hengityksen tihentymistä. Jos sepsis on ehtinyt aiheuttaa elinhäiriön esimerkiksi munuaisissa, virtsaaminen vähenee. Sen voi huomata siitä, että ei ole koko päivänä käynyt vessassa.

Miten yleinen sepsis on?

Yleisyyttä on vaikea tutkia, koska Suomessa sepsikselle ei ole käytössä omaa diagnoosia eikä se aina päädy tilastoihin.

Suomessa sepsiksen takia tehohoitoon joutuu vuosittain noin 40–60 potilasta 100 000 asukasta kohden. Todellisuudessa ilmaantuvuusluku voi olla isompi, sillä sepsispotilaita saatetaan hoitaa muuallakin kuin teholla.

Kuka tahansa voi saada sepsiksen, mutta yleisimmin siihen sairastuvat pienet lapset ja yli 65-vuotiaat: pienillä lapsilla immuniteetti on vasta kehittymässä, vanhemmalla iällä taas sairauksien vastustuskyky hiipuu.

Tehohoitoon joutuu kolmisentuhatta ihmistä vuodessa.

Hoitamattomana sepsis voi johtaa kuolemaan. Tehohoidossa 15 prosenttia sepsiksen vuoksi hoidetuista kuolee. Mitä heikompi toimintakyky ja mitä enemmän perussairauksia, sitä heikompi on selviytymisennuste.

Jos sepsis aiheuttaa monen elinjärjestelmän toimintahäiriön, ennuste ei yleensä ole kovin hyvä.

Voiko sepsis tulla ilman kuumetta?

Voi, varsinkin iäkkäille tai heille, joilla oma vastustuskyky on heikentynyt esimerkiksi muun sairauden takia. Kuume ja yleisoireet ovat voimakkaita, jos elimistö pystyy puolustautumaan sairautta vastaan.

Erityisesti yli 80-vuotiailla, iän haurastuttamilla, merkki sepsiksestä voi olla lähinnä yleisvoinnin nopea heikentyminen tai sekavuus, joskus myös ripuli tai oksentelu.

Hoitoon kannattaa mennä nopeasti.

Jos nousee nopeasti horkkamainen kuume eikä voi hengittää tai on sekava, hoitoon kannattaa mennä nopeasti.

Moni sepsikseen sairastunut kertoo, ettei ole koskaan aikaisemmin tuntenut olevansa yhtä sairas ja tuntenut kuolevansa. Se tunne pitää aina ottaa vakavasti: soita hätänumeroon ja hakeudu heti sairaalaan.

Miten sepsistä hoidetaan?

Ainoa parantava hoito on mikrobilääke eli antibiootti, joka aloitetaan usein välittömästi ja annostellaan suonensisäisesti.

Jos elintoiminnot ovat häiriintyneet, tarvitaan tehohoitoa: esimerkiksi hengitystä tuetaan hengityskoneella, munuaisten toimintaa autetaan koneellisesti ja potilasta nesteytetään. Tarve arvioidaan aina yksilöllisesti.

Hyvin iäkäs ja sairas ei välttämättä hyödy tehohoidosta, sillä yhdessä sepsiksen kanssa tehohoito on elimistölle hyvin raskasta eivätkä elimistön voimavarat välttämättä riitä toipumiseen.

Jääkö sairaudesta jonkinlaisia jälkioireita?

Joskus sepsis voi mennä ohi parissa päivässä, joskus toipumiseen voi mennä viikkoja tai kuukausia. Mitä nopeammin pääsee hoitoon, sitä paremmat ovat tulokset. Jälkioireet riippuvat sairastuneen lähtökunnosta ja sepsiksen vakavuudesta.

Jos sepsis aiheuttaa monielinvaurion, jossa elinten toiminta alkaa hiipua, sairastuminen voi jättää erilaisia kroonisia sairauksia.

Tehohoidon jälkeenkin kuolinriski on suuri.

Joskus sairastumisen jälkeen voi tulla esimerkiksi muistin ja keskittymisen ongelmia. Myös immuunijärjestelmä on jopa yli vuoden tavallista heikompi.

Vielä tehohoidosta selviämisen jälkeen riski menehtyä on tavallista isompi: vuoden sisällä tehohoidosta 59 prosenttia sepsikseen sairastuneista on elossa.

Joskus nopean hoitoon pääsyn ansioista sepsiksen eteneminen voidaan pysäyttää tai se voidaan jopa estää kokonaan, jolloin sairaus voi jäädä tavalliseksi infektioksi.

Voiko sepsistä jotenkin ehkäistä?

Pidä huolta lihas- ja kestävyyskunnosta. Hyvä fyysinen kunto pitää yllä elimistön puolustuskykyä ja auttaa ehkäisemään tulehduksia. Huolehdi monipuolisesta ruokavaliosta: ravintoaineiden puutokset altistavat sairauksille ja heikentävät toipumiskykyä.

Rokotukset on tärkeää pitää kunnossa. Yli 65-vuotiaiden kannattaa ottaa kausi-influenssa- ja pneumokokkirokotteet.

Puhdista myös haavaumat ja esimerkiksi varpaiden välissä olevat hautumat huolella, jotta bakteerit eivät pääse kudoksiin aiheuttamaan infektioita. Tupakointia ja alkoholin liikakäyttöä kannattaa välttää.

Asiantuntijana anestesiologian ja tehohoitolääketieteen erikoislääkäri Johanna Hästbacka, HUS.

Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 2/2021.

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla