Jodista ei ole ollut pulaa aikoihin, sillä Suomessa alettiin 1950-luvulla lisätä jodia ruokasuolaan. Kuitenkin ravitsemustutkijat ovat huolestuneet nyt kansalaisten jodin saannista.

Valmisruokien käyttö on lisääntynyt. Mutta koska elintarviketeollisuudessa käytetään jodioimatonta suolaa, jodia ei juuri saa valmisruuasta.

Myös joukkoruokailussa käytetään enimmäkseen jodioimatonta suolaa, ja suurin osa suomalaisista syö ainakin yhden aterian päivässä kodin ulkopuolella. Miten lienee laitoksissa elävien vanhusten jodin saannin laita?

Innokkaat kotikokkailijat käyttävät usein muodikkaita erikoissuoloja, jotka eivät sisällä jodia. Myös merisuolan jodimäärä on usein mitätön.

Helpoiten jodin saa suolasta

Jodi on elimistön tarvitsema välttämätön ravintoaine, jonka puute aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa ja kilpirauhasen liikakasvua. Vajaatoiminta hidastaa aineenvaihduntaa, lihottaa, väsyttää ja heikentää työtehoa.

Jodia tarvitaan hyvin vähän: suositus aikuisille on 150 mikrogrammaa päivässä.

Kilpirauhanen myös varastoi jodia, joten vasta jatkuva puutos tuo ongelmia.

Suomessa lisätään jodia lehmien ja kanojen rehuun, josta sitä päätyy maitoon ja muniin. Myös merikalat ja äyriäiset ovat hyviä jodin lähteitä. Jodin saannin kannalta paras vaihtoehto on jodioitu suola.

Suomalaiset tutkijat pohtivat parhaillaan parasta tapaa joditäydennykseen. Tanskassa jodia lisätään leipään, ja meilläkin on esitetty leipää joditäydennyksen kohteeksi. Se turvaisi myös vegaanien jodinsaantia.

Näistä saat noin
150 mikrogrammaa jodia

Sekaruuan syöjä:

  • Maitoa, piimää, jogurttia tai viiliä 3 annosta á 2 dl (jodia 96 µg)
  • Kala- tai kananmunaruokaa noin 100 g (jodia 45 µg)
  • Juustoa 12 viipaletta (jodia 20 µg)

Vegaani:

  • Kauramaitoa 6 dl (jodia 24 µg)
  • Makisushia norilevästä, noin 7 kpl, 350 g (jodia 117 µg)
  • Soijajogurttia 4 dl (jodia 8 µg)

    Lähde: Ravitsemuskatsaus