Syöpään sairastunut Anu Vuorinen:

Oli ilta, ja Anu Vuorinen, 57, oli käymässä yöpuulle. Yhtäkkiä rinnassa tuntui kova vihlaisu.

Tuona kauhujen iltana Anu Vuorinen pomppasi pystyyn ja tunnusteli kädellään vasenta rintaansa.

– Tunsin siellä ison kyhmyn. Muistan hyvin sen pysäyttävän tunteen, jonka löydös minussa herätti. Vähän aikaa pohdittuani soitin tädilleni, joka oli sairastanut rintasyövän pari vuotta aikaisemmin. Hän rauhoitteli minua ja kehotti varaamaan viipymättä lääkäriajan.

Otettiin mammografia, ultraääni ja koepalat. Jo alussa huomattiin, että myös kainalossa on muutoksia. Millaisia, sitä ei heti osattu sanoa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Kauheinta oli, kun en tiennyt, onko se syöpää, ja jos on, niin onko se levinnyt. Puolentoista viikon kuluttua lääkäri soitti ja kertoi, että syöpäähän tämä on. Kenenkään ei pitäisi saada diagnoosia puhelimessa. Itku siinä pääsi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Diagnoosista on nyt 10 vuotta.

Lue myös: Apua, onko tämä syöpää!

Hoidot ottivat koville

Vuorisen koko vasen rinta jouduttiin poistamaan. Kasvain oli suuri, viiden ja puolen sentin kokoinen ja syöpätyyppi ärhäkkää mallia. Kasvain oli lähettänyt etäpesäkkeitä puoleen kainalon neljästätoista imusolmukkeesta. Kainalo tyhjennettiin.

Leikkauksen lisäksi Vuorinen sai hoidoksi sekä solunsalpaajia että säde- ja hormonihoitoa.

– Solunsalpaajia sain normaalin satsin, eli kuusi kertaa. Reagoin niihin pohjamutia myöten, kivut olivat lähes sietämättömiä. Samaan aikaan hyvä ystäväni kävi läpi samoja hoitoja; hän oli pari päivää väsynyt, ei muuta.

Anu Vuorisella oli lääkäreiden mukaan 60 prosentin mahdollisuus selvitä syövästään.

– Ennusteen kuultuani istuin nojatuoliini ja mietin hautajaiseni valmiiksi. Kävin tarkkaan läpi, mitä lauletaan tai keitä kutsutaan. Kuukau­sien vieriessä sain elämänsyrjästä uudestaan kiinni. Saattaahan tästä selvitäkin, ajattelin.

Anu Vuorinen puhuu syöpäputkesta ja siitä, millaista on tulla sieltä ulos. Hoitoja saadessaan moni on yksin ja hoitojen loputtua jää tyhjän päälle – siten kävi hänellekin.

– Onneksi löysin vertaisiani Rintasyöpäyhdistyksestä, jossa toiminkin monta vuotta aktiivisesti. Toisaalta rakastamani työ helpotti elämääni rintasyövän jälkeen. Uskoin silti liikaa itseeni ja siihen, että jaksan samalla vauhdilla kuin ennen sairastumistani. Minulle kehittyi salakavalasti ensin työuupumus, sitten syvä masennus. Reumani paheni, ja jouduin lopulta jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle.

"Uskoin liikaa itseeni ja siihen, että jaksan samalla vauhdilla kuin ennen sairastumistani. "

Huumorista voimaa

Eläkkeellä hänellä oli aikaa pohtia elämäänsä.

– Oivalsin, että minun on korkea aika alkaa pitää itsestäni huolta. Hyvää oloa ammennan kirjoittamisesta ja valokuvaamisesta. Tällä hetkellä into­himonani on käpyvirkkaus. Mieheni kanssa matkustelemme paljon.

Anu Vuorinen on toiminut jo vuosia vertaistukihenkilönä rintasyöpäpotilaille. Hän toteaa, että vain syövän sairastanut voi aidosti auttaa toista syöpäpotilasta.

– Etenkin alussa potilas on hädissään, ja päässä risteilee kymmeniä kysymyksiä. Minun tehtäväni on kuunnella, valaa rohkeutta ja kertoa, että syövästä voi selviytyä.

Vuorinen sanoo olevansa onnekseen positiivinen luonne. Hän tuumii, että olisi tuskin jaksanut ilman naurua.

– Heitin alusta saakka aika kovaakin huumoria sairaudestani. Ei se kaikille avautunut, mutta minua se voimaannutti. Opin elämään ”tässä ja nyt”. Asiat muuttivat muotoaan, läheiset ihmiset tulivat läheisemmiksi ja hyvänpäiväntutut putosivat pois.

Elintaso menetti merkityksensä, elämisen tasosta tuli sitäkin tärkeämpää.

Hän tietää shokeeraavansa monia sanoessaan, että ”syöpä oli minulle oikeastaan ihan hyvä juttu”.

– Sairaus antoi tietynlaista syvyyttä elämään. Vaikka tautihistoriaani mahtuu myös paljon inhottavia asioita, olen henkisesti nyt eri ihminen kuin mitä olin aiemmin.

Suosittelemme: Saitko syöpädiagnoosin? Ota selville ainakin nämä asiat

Anu Vuorinen o.s. Kauttu x 3

  1. Syntynyt 1957 Äänekoskella, asuu Vantaalla.
  2. Perhe: Aviomies, poika ja koira.
  3. Harrastukset: Valokuvaus, kirjoittaminen, käsityöt ja matkustaminen.

Rintasyöpä x 7

  1. Lähes joka kahdeksas nainen sairastuu tautiin elämänsä aikana.
  2. Kolmasosalla sairastuneista ei ole tunnettuja riskitekijöitä.
  3. Perimmäistä syytä rintasyövän syntyyn ei tunneta. Varhainen kuukautisten alkamisikä lisää jonkin verran riskiä, samoin myöhäiset vaihdevuodet, lapsettomuus tai ensimmäinen synnytys yli 30-vuotiaana. Imetyksellä on rintasyövältä suojaavaa vaikutusta.
  4. Vähäinen liikunta ja ylipaino erityisesti vaihdevuosi-iässä ja sen jälkeen ovat sairastumisvaaraa lisääviä tekijöitä.
  5. Vain 5–10 prosenttia rintasyövistä on perinnöllisiä.
  6. Yhdeksän kymmenestä on elossa viiden vuoden kuluttua sairastumisesta.
  7. Tavallisin oire on kiinteä kyhmy. Muita merkkejä voivat olla nännistä erittyvä kirkas tai verinen neste, rinnan punoitus ja turvotus sekä nännipihan ihottuma.

Artikkeli on julkaistu alunperin ET Terveys 5/2015 -lehdessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla